Laila Tarpila
Yle
Huhtikuun 21. päivänä säveltäjä Toivo Kuula ei voi ymmärtää valkoisten taistelutaktiikkaa: "Yhdellä paikalla vaan olla nökötetään monta kuukautta". #musiikinkevät1918
Säiniöllä kymmenen kilometrin päässä Wiipurista perheensä kanssa asuva Toivo Kuula arvosteli harvoin valkoisten joukkoja. Hän odotti kiihkeästi pelastajia, jotka auttaisivat heidät ulos jo kolme kuukautta jatkuneesta sietämättömäksi käyneestä tilanteesta.
Toivo ei pitänyt päiväkirjaa, mutta kirjoitti lähes päivittäin kirjettä veljelleen Arvo Kuulalle Vaasaan. Ensimmäisen 40-sivuisen kirjeen hän oli jo lähettänyt, ja nyt jatkui toinen kirje.
Säiniöllä ei tiedetty sodan tapahtumista, sillä perhe pyrki elämään mahdollisimman paljon omissa oloissaan. Toivo piileskeli punaisten pakkovärväyksiä, ja jopa yöpyi piilopaikassaan huvilan ullakolla.
Toivo ei tiennyt, että neljänkymmenen kilometrin päässä Antreassa, lentosotatoiminta otti ensimmäisiä heiveröisiä askeliaan.
Huhtikuun 10.-11. päivänä lentotoiminta oli saanut tukea yllättävältä suunnalta - Venäjältä.
Kuusi Suomen valkoista armeijaa kannattanutta venäläislentäjää oli toimittanut Antreaan lentokalustoa, Stetinin M-9 -lentoveneen sekä kaksi Nieuport 10 -tiedustelukonetta ja kaksi Nieuport 11 -hävittäjää.
Koneet järjesti venäläinen kapteeni Aleksander Krasein, joka myöhemmin jäi Suomen armeijan palvelukseen nimellä Aleksanteri Toikka.
Venäläislentäjät pommittivat punaisia mm. 13. huhtikuuta Kavantsaaren ja Hannilan välisellä rataosuudella. Kolme päivää myöhemmin laivueesta muodostettiin Karjalan Armeijakunnan Ilmailu-osasto.
Kelirikko kuitenkin esti koneiden laajamittaisemman käytön, ja pian ne siirrettiin Lappeenrannan kaupungin läheisyydessä sijainneelle vanhalle ratsuväen harjoituskentälle.
"Eilen illalla jo luulimme suuremman rynnäkön alkavan, sillä jo ennen auringonlaskua alkoi kuulua kumeaa jyrinää luoteiselta ja pohjoiselta taivaanrannalta. Se kiihtyi kiihtymistään ollen siinä 10 paikkeilla illalla voimakkaimmillaan.
Pohjoinen taivaanranta leimahteli yhtenään ja mahtava jyrinä ei päässyt hetkeäkään katkeamaan, mutta sitten se taukosi yht'äkkiä eikä kuulunut mitään muuta kuin vilkkaanpuoleista kiväärien ja kuularuistkujen rätinää, joka tänne kuului kuin heikolta ompelukoneen tärinältä.
Taistelu tapahtui noin 20 km päässä. En tiedä kumman puolelta rynnistys tapahtui, emmekä sitä ehkä tule tietämäänkään, sillä sanomalehdet puhuvat näistä taisteluista sangen vähän.
Se mikä meistä täällä on ihmeellistä, on se että joukot lännestäpäin kiireesti tulevat Wiipuria kohti ja ehkä ennättävät Wiipuriin aikaisemmin 200 km päästä kuin nämä 20 km päästä, jotka nähtävästi eivät saa mitään toimeen.
Sanomalehdistä olemme nähneet, että Lahden kaupungin paikkeilla taistellaan ja yhä mennään eteenpäin, kenties jo pian ovat Kouvolassa.
Mutta nämä joukot, jotka ovat Antreassa eivät ole voineet valloittaa edes Karjalan radan asemapaikkoja, eikä Lappeenrantaa.
Heidän toiminnastaan ei täällä tiedetä yhtään mitään, korkeintaan joku 20-30 miehinen tiedustelujoukko jolloin kylällä käy.
Minä en ymmärrä sitä taktiikkaa. Yhdellä paikalla vaan olla nökötetään monta kuukautta. Se se jo alkaa harmittaa täkäläisiä ja täällä on paljon ihmisiä, jotka kuumeisella jännityksellä vaan odottavat päivän valkenemista.
- Niitä herrasmiehiä, joita Wiipurissa on pakotettu punasten riveihin on joukottain ammuttu Wiipurissa, kertoo huhu. Ja kyllä heidän asemansa kamala onkin.
Heitä tuskin paljon on rintamalla, sillä he ovat yrittäneet kätkeä itsensä, mutta talonpoikainen väki on kaikki pakotettu ottamaan aseen käteensä.
Mutta pelastusta ei vaan kuulu eikä näy. Tämäkin päivä on ollut aivan rauhallinen ja viikko menee luonnollisesti samoin kuin viime viikko, ilman mitään toimintaa. Minua suretuttaa ja hävettää."
Seuraa Alma ja Toivo Kuulan elämää sisällissodan kuukausina 1918 Säiniöllä ja Viipurissa.
Lähteet
Kansalliskirjasto. Toivo Kuulan kirjeet.
Karjalan ilmailumuseo. Artikkelit | Kuvagalleriat
Koivisto, Juhani: Tuijotin tulehen kauan, Toivo Kuulan lyhyt ja kiihkeä elämä. WSOY. Porvoo 2008.
Wikiwand Antrean taistelut
Linkit
Wikiwand Säiniö - Yläsäiniö
Ylen verkkoartikkelikokoelma Haluatko ymmärtää mitä Suomessa oikein tapahtui vuonna 1918?
Museovirasto CC BY 4.0
