Hyppää pääsisältöön

Avaruusromua: Mitä oli zenitismi?

Aurinko pilkistää maan takaa avaruudessa
Aurinko pilkistää maan takaa avaruudessa aurinko

Keitä olivat zenitistit? Me ehkä tunnemme futuristit, avantgardistit, dadaistit, surrealistit ja fluxuksen, mutta zenitismi? Siitä kuulee harvemmin, vaikka se oli tärkeä, joskin lyhytaikainen eurooppalaisen kulttuurin ilmiö 1920-luvulla: kuvataidetta, graafista suunnittelua, kirjallisuutta, runoutta, teatteria, elokuvaa, arkkitehtuuria ja musiikkia.

Ja kuten muutkin tuon ajan avantgardistiset liikkeet, myös zenitistit vastustivat sotaa, porvarillista maailmaa, kansallismielisiä aatteita ja perinteistä pönötyskulttuuria. Zenitistit itse puhuivat "abstraktista metakosmisesta ekspressionismista", mitä ihmettä se sitten tarkoittaakaan.

Zenitismi syntyi Zagrebissa, silloisessa Jugoslaviassa vuonna 1921 perustetun Zenit-lehden ympärille. Zenit käsitteli taidetta ja kulttuuria, ja sanomattakin on selvää, että näkökulmat ja arvot olivat zenitistisiä. Lehteä julkaistiin aluksi Zagrebissa ja sen jälkeen Belgradissa, jonka jälkeen lehden julkaiseminen kiellettiin vuonna 1926.

Kaikkiaan lehteä ilmestyi 43 numeroa. Lehden avustajia olivat muiden muassa Pablo Picasso, Vasili Kandinski, Vladimir Tatlin, Kasimir Malevitsh, Tommaso Marinetti, Marc Chagall, Walter Gropius, El Lissitzky ja Ilja Ehrenburg. Ei mikään ihan vaatimaton kulttuurijulkaisu. Edelleen hyvin kiinnostava lehti. Etenkin kun ajattelee ensimmäisen maailmansodan jälkeistä Eurooppaa, sen tilannetta ja kulttuurin tapahtumia.

Ja kiinnostavaa on myös, että Zenit-lehdet ovat nykyään katseltavissa ja luettavissa netissä. Tämä siunattu digitaalinen teknologia.

Entä oletko kuullut säveltäjästä nimeltä Josip Slavenski? Hän oli pääosin itseoppinut avantgarde-säveltäjä, edellä kerrotun Zenit-lehden ja zenitistien aikoihin eli 1920-luvulla. Slavenski eli ja vaikutti pääosin Belgradissa ja jakoi taiteelliset ja ideologiset ajatuksensa zenitistien kanssa. Ja hänen musiikkinsa oli myös omalaatuista ja aikaansa edellä. Esimerkiksi sonaatissaan viululle ja uruille hän ennakoi elektronisen musiikin sävyjä, ja pianosonaatissaan hän käytti aleatoriikkaa eli arpa- tai satunnaisteknikkaa. Kiinnostava, mutta lähes unohdettu säveltäjä. Mutta ei sentään aivan kokonaan. Hänen musiikkiaan on levytetty, mutta hyvin vähän.

Pianisti Viktor Lazarov ja Slavenskin musiikkia:

Tänä vuonna taiteen syntymäpäivää vietettiin Euroopan Yleisradioliitossa EBUssa jälleen perinteisin menoin. Radiofonista taidetta lähetettiin kahden satelliitin välityksellä ympäri Eurooppaa tauotta neljän tunnin ajan. Belgradissa, Serbiassa, oltiin edellä kuvatun kaltaisissa tunnelmissa Josip Slavenskin musiikin ja zenitistien ajatusten maisemissa. Avantgarden äärellä. Projektia johti kirjailija ja ohjaaja Ana Kotevska ja teos oli lainannut nimensä eräästä Josip Slavinskin sävellyksestä: Water Springs / Voda Zvira:

AVARUUSROMUA 22.4.2018 - OHJELMAN MUSIIKKI:
ANA KOTEVSKA: Water Springs/Voda zvira (Live from Belgrad, EBU Ars Acustica Art's Birthday 2018)
ORCHESTRE SINGULARITAT(JUKKA HANNUKAINEN & JUSSI KÄRKKÄINEN): Birth of Uncool (Live from Helsinki, EBU Ars Acustica Art's Birthday 2018)
HANNA HARTMAN: Crush (Live from Stockholm, EBU Ars Acustica Art's Birthday 2018)

  • Helsinki Lit 2018 suorana Ylen kanavilla

    Suorat lähetykset Teemalla & Areenassa pe 25. ja la 26.5.

    Neljättä kertaa järjestettävä Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaali näkyy suorina lähetyksinä Teemalla sekä Areenassa perjantaina ja lauantaina 25. ja 26.5.2018. Tv-lähetykset ovat myös pysyvästi katsottavina Areenassa jälkikäteen.

  • Miksi miehet eivät lue kirjoja?

    Jos ei lue fiktiota, ei opi erottamaan faktaa ja fiktiota.

    Jotkut miehet jopa ylpeilevät sillä, etteivät ole lukeneet yhtäkään kirjaa. Mistä on syntynyt kumma ajatus, että kaunokirjallisuuden lukeminen on feminiinistä? Lukaisin muina naisina Ville Elorannan ja Jaakko Leinon mainion suomen kieltä käsittelevän kirjan Sanaiset kansiot.

  • Avaruusromua: Miltä järvi kuulostaa?

    Miltä kuulostaa puolentoista metrin syvyydessä jään alla?

    Miltä kuulostaa puolentoista metrin syvyydessä jään alla? Vuodenajasta välittämättä Avaruusromussa lähdetään jäälle, kairataan jäähän reikä ja lasketaan mikrofoni veteen. Jäänalainen äänimaailma on outo ja kiinnostava, ehkä myös hieman pelottava. Esa Kotilainen hankki muutama vuosi sitten hydrofonit eli vedenalaiset mikrofonit, ja niin alkoivat veden äänet muuttua musiikiksi. Toimittajana Jukka Mikkola. Vuodenajasta välittämättä Avaruusromussa lähdetään jäälle, kairataan jäähän reikä ja lasketaan mikrofoni veteen. Jäänalainen äänimaailma on outo ja kiinnostava, ehkä myös hieman pelottava. Esa Kotilainen hankki muutama vuosi sitten hydrofonit eli vedenalaiset mikrofonit, ja niin alkoivat veden äänet muuttua musiikiksi. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Aivoverenvuoto ei lopettanut sarjakuvataiteilijan luomistyötä

    Realistista sarjakuvaa rohkeasti omasta elämästä

    Tamperelainen sarjakuvapiirtäjä Tiitu Takalo on kehittänyt jännittävän reseptin tekemiselleen. Sarjakuva loikkaa omasta rakastumisesta ja kodin remontoimisesta Tampereen historiaan ja kuluttamisen ideologiaan. Takalo ei myöskään kaihda kertoa omasta vakavasta sairastumisestaan ja masennuksestaan.

  • Koreografi Hanna Brotherus: Rakkaus tanssiin on pitänyt minut hengissä

    Tanssi avaa kehoon koteloituneet muistot

    Viisikymmentä vuotta täyttävä koreografi Hanna Brotherus on aina rakastunut tanssia. Kun hän oli nuoruudessaan katsomassa balettiesityksiä, hän itki lähes aina. Kaipaus tanssin pariin oli niin kova. Vaikka tie ammattilaisuuteen oli mutkainen, elämäntyö tanssin parissa toteutui lopulta.

  • Helsinki Lit 2018 suorana Ylen kanavilla

    Suorat lähetykset Teemalla & Areenassa pe 25. ja la 26.5.

    Neljättä kertaa järjestettävä Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaali näkyy suorina lähetyksinä Teemalla sekä Areenassa perjantaina ja lauantaina 25. ja 26.5.2018. Tv-lähetykset ovat myös pysyvästi katsottavina Areenassa jälkikäteen.

  • Miksi miehet eivät lue kirjoja?

    Jos ei lue fiktiota, ei opi erottamaan faktaa ja fiktiota.

    Jotkut miehet jopa ylpeilevät sillä, etteivät ole lukeneet yhtäkään kirjaa. Mistä on syntynyt kumma ajatus, että kaunokirjallisuuden lukeminen on feminiinistä? Lukaisin muina naisina Ville Elorannan ja Jaakko Leinon mainion suomen kieltä käsittelevän kirjan Sanaiset kansiot.

  • Avaruusromua: Miltä järvi kuulostaa?

    Miltä kuulostaa puolentoista metrin syvyydessä jään alla?

    Miltä kuulostaa puolentoista metrin syvyydessä jään alla? Vuodenajasta välittämättä Avaruusromussa lähdetään jäälle, kairataan jäähän reikä ja lasketaan mikrofoni veteen. Jäänalainen äänimaailma on outo ja kiinnostava, ehkä myös hieman pelottava. Esa Kotilainen hankki muutama vuosi sitten hydrofonit eli vedenalaiset mikrofonit, ja niin alkoivat veden äänet muuttua musiikiksi. Toimittajana Jukka Mikkola. Vuodenajasta välittämättä Avaruusromussa lähdetään jäälle, kairataan jäähän reikä ja lasketaan mikrofoni veteen. Jäänalainen äänimaailma on outo ja kiinnostava, ehkä myös hieman pelottava. Esa Kotilainen hankki muutama vuosi sitten hydrofonit eli vedenalaiset mikrofonit, ja niin alkoivat veden äänet muuttua musiikiksi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Peloista pahin

    Lapsen menettäminen on äidin ja isän peruspelko.

    Pelko lapsen menettämisestä on jokaisessa vanhemmassa. Tämä teksti on tutkimusmatka tuohon pelkoon.

  • Teeman kesän elokuvat 2018

    Musikaaleja, Kieślowskia, Tati ja De Niro...

    Teeman kesän elokuvissa mm. musikaaleja, Kieślowskia, Tatia... Elokuvia neljänä iltana viikossa ja Areenassa koko ajan!

  • Avaruusromua 28 vuotta: Betonisen aikakauden muistomerkit

    Avaruusromua 28 vuotta: uutta suomalaista musiikkia!

    Sammaleen peittämä autonromu, ruosteinen laiva, autio talo ja hylätty huoltoasema ovat kauniita ja pelottavia. Ne muistuttavat ihmisen katoavaisuudesta. Ne hajoavat hitaasti osaksi luontoa. Miksi hylättyihin paikkoihin ja esineisiin liittyy niin paljon kiinnostavaa? Mitä ne kertovat meille? Avaruusromun 28-vuotisjuhlan syntymäpäivälähetyksessä kuunnellaan ennenkuulumatonta suomalaista musiikkia. Areenassa on tarjolla myös VJ Indigon toteuttama ainutkertainen visuaalinen versio tästä lähetyksestä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Scifi-eepos Läskimooses - tulevaisuuden klassikko?

    Läskimooses on jo noteerattu Art Review -lehdessä

    Sen piti olla alunperin kevyt Mars-höpöhöpöseikkailu, mutta siitä tulikin yli tuhatsivuinen -scifieepos. Matti Hagelbergin jatkosarjakuva Läskimooses kertoo ihmiskunnan ja universumin kehityksestä ja avaruudessa vaikuttavista sivilisaatioista. Läskimooses on saavuttanut sarjakuvapiireissä jo kulttimaineen, ja arvostettu Art Review -lehti seuraa hanketta.