Hyppää pääsisältöön

Avaruusromua: Mitä oli zenitismi?

Aurinko pilkistää maan takaa avaruudessa
Aurinko pilkistää maan takaa avaruudessa aurinko

Keitä olivat zenitistit? Me ehkä tunnemme futuristit, avantgardistit, dadaistit, surrealistit ja fluxuksen, mutta zenitismi? Siitä kuulee harvemmin, vaikka se oli tärkeä, joskin lyhytaikainen eurooppalaisen kulttuurin ilmiö 1920-luvulla: kuvataidetta, graafista suunnittelua, kirjallisuutta, runoutta, teatteria, elokuvaa, arkkitehtuuria ja musiikkia.

Ja kuten muutkin tuon ajan avantgardistiset liikkeet, myös zenitistit vastustivat sotaa, porvarillista maailmaa, kansallismielisiä aatteita ja perinteistä pönötyskulttuuria. Zenitistit itse puhuivat "abstraktista metakosmisesta ekspressionismista", mitä ihmettä se sitten tarkoittaakaan.

Zenitismi syntyi Zagrebissa, silloisessa Jugoslaviassa vuonna 1921 perustetun Zenit-lehden ympärille. Zenit käsitteli taidetta ja kulttuuria, ja sanomattakin on selvää, että näkökulmat ja arvot olivat zenitistisiä. Lehteä julkaistiin aluksi Zagrebissa ja sen jälkeen Belgradissa, jonka jälkeen lehden julkaiseminen kiellettiin vuonna 1926.

Kaikkiaan lehteä ilmestyi 43 numeroa. Lehden avustajia olivat muiden muassa Pablo Picasso, Vasili Kandinski, Vladimir Tatlin, Kasimir Malevitsh, Tommaso Marinetti, Marc Chagall, Walter Gropius, El Lissitzky ja Ilja Ehrenburg. Ei mikään ihan vaatimaton kulttuurijulkaisu. Edelleen hyvin kiinnostava lehti. Etenkin kun ajattelee ensimmäisen maailmansodan jälkeistä Eurooppaa, sen tilannetta ja kulttuurin tapahtumia.

Ja kiinnostavaa on myös, että Zenit-lehdet ovat nykyään katseltavissa ja luettavissa netissä. Tämä siunattu digitaalinen teknologia.

Entä oletko kuullut säveltäjästä nimeltä Josip Slavenski? Hän oli pääosin itseoppinut avantgarde-säveltäjä, edellä kerrotun Zenit-lehden ja zenitistien aikoihin eli 1920-luvulla. Slavenski eli ja vaikutti pääosin Belgradissa ja jakoi taiteelliset ja ideologiset ajatuksensa zenitistien kanssa. Ja hänen musiikkinsa oli myös omalaatuista ja aikaansa edellä. Esimerkiksi sonaatissaan viululle ja uruille hän ennakoi elektronisen musiikin sävyjä, ja pianosonaatissaan hän käytti aleatoriikkaa eli arpa- tai satunnaisteknikkaa. Kiinnostava, mutta lähes unohdettu säveltäjä. Mutta ei sentään aivan kokonaan. Hänen musiikkiaan on levytetty, mutta hyvin vähän.

Pianisti Viktor Lazarov ja Slavenskin musiikkia:

Tänä vuonna taiteen syntymäpäivää vietettiin Euroopan Yleisradioliitossa EBUssa jälleen perinteisin menoin. Radiofonista taidetta lähetettiin kahden satelliitin välityksellä ympäri Eurooppaa tauotta neljän tunnin ajan. Belgradissa, Serbiassa, oltiin edellä kuvatun kaltaisissa tunnelmissa Josip Slavenskin musiikin ja zenitistien ajatusten maisemissa. Avantgarden äärellä. Projektia johti kirjailija ja ohjaaja Ana Kotevska ja teos oli lainannut nimensä eräästä Josip Slavinskin sävellyksestä: Water Springs / Voda Zvira:

AVARUUSROMUA 22.4.2018 - OHJELMAN MUSIIKKI:
ANA KOTEVSKA: Water Springs/Voda zvira (Live from Belgrad, EBU Ars Acustica Art's Birthday 2018)
ORCHESTRE SINGULARITAT(JUKKA HANNUKAINEN & JUSSI KÄRKKÄINEN): Birth of Uncool (Live from Helsinki, EBU Ars Acustica Art's Birthday 2018)
HANNA HARTMAN: Crush (Live from Stockholm, EBU Ars Acustica Art's Birthday 2018)

  • Ihmisyyden pimeä puoli

    Miksi rikos kiinnostaa ja koukuttaa?

    Rikoksissa ei ole oikeasti mitään viihdyttävää, ainakaan jos ne osuvat liian lähelle. Naapurin asuntoon murtauduttiin kesällä. Huomaamattomasti toiminut pitkäkyntinen vei mukaansa hopeat, korut ja rahat. Uhrit kertoivat, miten pahalta tuntui, kun omalle reviirille oli tunkeuduttu, se oli melkein pahempaa kuin aineelliset menetykset. Turvattomuuden tunne valtasi talon asukkaat.

  • Jos joku asia suomalaisia yhdistää, niin se on ehdottomasti kahvihetki

    Rakkaalla kahvihetkellä on monta erilaista nimeä.

    Ihmiset juovat tätä nykyä Suomessakin monia erilaisia, usein vieraskielisiä nimillä kutsuttavia kahveja, mutta itse kahvihetki on ainakin monille Aristoteleen kantapään facebook- ryhmän jäsenistä perisuomalainen. Päiväkahviseuraa kukaan enää lehti-ilmoituksella tuskin itselleen etsii, mutta päiväkahvit on kyllä selvästi monelle yhtä kuin päivän ykköshetki .

  • Avaruusromua: Musiikin ihmeellinen voima

    Musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse.

    Viimeaikaiset tutkimustulokset kertovat musiikin tekevän meille monia asioita. Ne kertovat musiikin ihmeellisestä voimasta. Jo 1990-luvulla puhuttiin Mozart-efektistä. Huomattiin, että Mozartin musiikkia kuunnelleet menestyivät tietynlaisissa psykologisissa testeissä muita paremmin. Vaikka Mozart-efekti on sittemmin todistettu lähes olemattomaksi, on silti totta, että musiikki vaikuttaa meihin monin tavoin. Tutkijat ovat sitä mieltä, että musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Takomon Alien on ilotteleva ja pelotteleva esitys ihmisen peloista

    Hurmaava halpis-avaruusseikkailu & yllättävä teatterileikki.

    Matka pelon ytimeen alkaa avaruusaluksen ohjaamosta, jossa miehistö herätetään horroksesta tutkimaan outoa signaalia. Esitys on hurmaava halpis-camp-avaruusseikkailu yhdistettynä yllätykselliseen teatterileikkiin.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri