Hyppää pääsisältöön

Miten avaruusolentoihin pitäisi suhtautua? – Astrobiologi Kirsi Lehto: “Tarvitsemme avaruuden käyttäytymiskoodin”

miehen siluetti katsoo Linnunrataa yötaivaalla
miehen siluetti katsoo Linnunrataa yötaivaalla Kuva: Unsplash / Greg Rakozy Yle Tiede

Miten ihmiset suhtautuisivat maan ulkopuoliseen elämään, jos sellaista löytyisi? Tähän tilanteeseen pitäisi varautua jo ennen kuin Maan ulkopuolista elämää löydetään, kirjoittaa astrobiologian tutkija Kirsi Lehto blogissaan.

Noin kuukausi sitten uutisoitiin yhdysvaltalaistutkimuksesta, jonka mukaan ihmiskunta ottaisi tiedon maapallon ulkopuolisesta elämästä vastaan avoimin mielin ja positiivisesti.

Maan ulkopuolista elämää kartoitetaan jatkuvasti. NASA:n uusi avaruusteleskooppi TESS laukaistiin tällä viikolla etsimään eksoplaneettoja lähimmiltä tähdiltä. Sen odotetaan löytävän tuhansia uusia eksoplaneettoja. Osa niistä sijaitsee elämänvyöhykkeellä eli niillä voi ainakin teoriassa olla myös elämää.

Vieraiden elämänmuotojen arvo voisi riippua esimerkiksi niiden tietoisuudesta.― filosofi Kelly C. Smith

Mikä on maapallon ulkopuolisen elämän arvo? Miten me lopulta oikeasti suhtautuisimme vieraisiin elämänmuotoihin, jos sellaisia löydettäisiin? Mikä oikeus meillä olisi esim. käyttää sitä elämää hyväksi tai tuhota sitä tai sen elinympäristöä? Pitäisikö sitä suojella? Filosofit ovat jo pohtineet tätä. Erityisesti yhdysvaltalainen Kelly C. Smith esittää hämmentävän ajatuksen.

Smith ehdottaa, että vieraiden elämänmuotojen tärkeimmäksi mittariksi otettaisiin tietoisuus, yhteisöllisyys ja kulttuuri. Kohtaamamme elämä voitaisiin tällä perusteella jakaa kolmeen kategoriaan.

Ylimpänä arvoasteikolla olisivat elävät olennot, jotka ovat tietoisia, yhteisöllisiä ja joilla on omaa kulttuuria. Smith pohtii, että tällaiset olennot todennäköisesti pohtisivat itsekin eettisiä ja moraalisia kysymyksiä ja olisivat siis lähtökohtaisesti samalla tasolla ja yhdenvertaisia meidän ihmisten kanssa. Tällaisten olentojen moraaliset oikeudet olisivat siis samat kuin meillä. Esimerkiksi tappaminen ei olisi eettisesti sallittua, sen enempää kuin meidän on sallittua tappaa omia lajitovereitammekaan.

Olemmeko yksin? Uusia elämälle sopivia planeettoja löydetään jatkuvasti: (Artikkeli jatkuu videon alla.)

Sitten olisi arvoasteikossa alempaa elämää: eliöitä, jotka ovat monimutkaisia, ehkä tietoisiakin, mutta jotka eivät ole kehittäneet yhteisöjä tai mitään kulttuuria. Nämä olennot vastaisivat lemmikkejä ja kotieläimiä. Niiden tappaminen ”ihan vain huvikseen” olisi moraalisesti väärin ja niitä pitäisi kunnioittaa - ainakin jos se ei ole konfliktissa ihmisten omien etujen kanssa. Niitä voitaisiin kuitenkin tappaa tarvittaessa.

Kolmannen ja alimman kategorian muodostaisivat täysin tiedostamattomat yksisoluiset eliöt. Jos tällaisia elämänmuotoja löydettäisiin esimerkiksi Marsista, niitä voitaisiin Smithin mukaan hyödyntää vapaasti ihmisen omiin tarpeisiin. Ne eivät tarvitsisi suojelua, sen enempää kuin ne lukemattomat mikrobilajitkaan, joita esiintyy omassa elinympäristössämme täällä Maa-planeetalla, vaikkapa omassa kylpyhuoneessamme.

Tällaisia alkeellisia eliöitä meillä olisi Smithin mukaan täysi oikeus käyttää hyväksemme, ainakin jos yhteisöllisesti niin päätämme. Korkeammalle tasolle kehittyneenä lajina meillä olisi oikeus ja jopa velvollisuus hyödyntää ja/tai hävittää niitä oman olemassaolomme turvaamiseksi.

Jos Marsissa on elämää, meidän pitäisi jättää Mars rauhaan. Mars kuuluu marsilaisille, vaikka ne olisivat vain mikrobeja.― Carl Sagan

Hämmentävää on, että filosofi Kelly Smith kehittelee ajatustaan eettisestä ja moraalisesta koodista sen perusteella, miten me kohtelemme ja hyväksikäytämme erilaisia elämänmuotoja täällä Maa-planeetalla. Isompaan mittakaavaan vietynä tämä on röyhkeäkin näkökulma.

On jopa vähän puistattavaa, että voisimme jaotella eliöt näin ei-tapettaviin, tarvittaessa tapettaviin ja hyödynnettäviin.

värikästä tähtitaivasta
värikästä tähtitaivasta Kuva: Unsplash / Jeremy Thomas Yle Tiede

Smith kuitenkin muistuttaa useampaan otteeseen, että hänen luokituksensa on vain yksi ehdotus ja että asiasta voidaan olla montaa mieltä. Niin kuin ollaankin. Esimerkiksi hän siteeraa Carl Saganin kuuluisaa kannanottoa: ”Jos Marsissa on elämää, meidän pitäisi jättää Mars rauhaan. Mars kuuluu marsilaisille, vaikka ne olisivat vain mikrobeja."

Toivoa sopii, että avaruuden muut kehittyneet sivilisaatiot, jotka saattavat olla kehityksessään jopa miljardeja vuosia meitä edellä, eivät käytä samanlaista moraalikoodia.

Tarvitsemme parhaaseen ymmärrykseen perustuvan moraalisen käyttäytymiskoodin ENNEN KUIN löydämme elämää jostain maailmankaikkeudesta.

astrobiologi Kirsi Lehto
Astrobiologi Kirsi Lehto astrobiologi Kirsi Lehto Kuva: Yle / Jussi Meling Yle Tiede

kirjoittaja: astrobiologi Kirsi Lehto

Yle Tieteen asiantuntijat bloggaavat itselleen tärkeistä tiedeaiheista.

Tule mukaan kokeilemaan Ylen tiedekirjettä!

Liity Yle Tieteen yhteisöön Facebookissa.

Uusimmat sisällöt - Tiede