Hyppää pääsisältöön

Flinkkilä & Tastula: Menikö lapsi pesuveden mukana?

Maarit Tastulan vieraina ovat lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila ja hurjan nuoruuden elänyt Kaisa Kortesoja.
Maarit Tastulan vieraina ovat lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila ja hurjan nuoruuden elänyt Kaisa Kortesoja. Maarit Tastulan vieraina ovat lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila ja hurjan nuoruuden elänyt Kaisa Kortesoja. Flinkkilä & Tastula

Katsottavissa Yle Areenassa

Kaikilla perheillä ei ole varaa hankkia lapselleen tietokonetta kotiin, vaikka peruskoulu sitä monissa kouluissa edellyttää. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mielestä koulut toimivat tässä vastoin perustuslakia, sillä perustuslain mukaan peruskoulun on oltava maksuton.

Miksi yhteiskunta puuttuu lasten hätään liian myöhään? Toimittaja Maarit Tastulan kanssa aiheesta keskustelevat Tuomas Kurttila ja hurjan nuoruuden elänyt Kaisa Kortesoja.

Kaisan äiti yritti saada apua

Suomessa joka kymmenes lapsi elää köyhässä perheessä. Näissä perheissä on noin 100 000 lasta. Kaisa Kortesoja oli yksi heistä 90-luvun Helsingissä.

Kaisa oli noin kymmenvuotias, kun päihteet tulivat hänen elämäänsä. 12-vuotiaana hän siirtyi jo alkoholista huumeisiin. Montaa työtä samanaikaisesti tehnyt yksinhuoltajaäiti sairastui paniikkihäiriöön ja yritti etsiä apua tyttärelleen.

Jälkikäteen laskettuna viranomaisia, joilta äiti yritti saada apua tyttären ongelmiin, oli yli 15. Suurimmasta osasta heistä Kaisalla itsellään ei ole mitään muistijälkiä.

Jengistä toinen perhe

Perheen tilalle tuli Helsingin Tapulikaupungin jengi, johon Kaisa alkoi kiinnittyä kuin toiseen perheeseen. ”Halusin kuulua johonkin ja jengissä koin tulevani hyväksytyksi. Mutta tullakseen hyväksytyksi, oli pakko tehdä jengin kannalta hyödyllisiä asioita.”

Kaisa osallistui väkivaltaisiin jengitappeluihin ja ihmisten pahoinpitelyihin. Jotkut toivat aseita kouluun. Kaisasta tuli myös koulukiusaaja.

”Luokkakokouksessa sain kuulla, että olin kiusannut koulukaveriani niin pahasti, että se oli jättänyt häneen lähtemättömät arvet.”

Köyhyys periytyy yhä useammin

Lapsiasiavaltuutetun toimistoon tulevassa palautteessa näkyy usein epäluottamus viranomaisia kohtaan. Se ilmenee vihana. ”Kun epätoivo kasvaa liian suureksi ja ihminen jää yksin, mitä hänellä on enää menetettävänä?”, Tuomas Kurttila pohtii.

Kaisan peruskoulun päästötodistuksen keskiarvo oli 5,4. ”En koskaan edes haaveillut opinnoista. Siinä ympäristössä työttömyys oli samanlainen ammatti kuin insinööri jollekin toiselle”, hän toteaa.

Tuomas Kurttilan mukaan lasten koulumenestykseen vaikuttaakin yhä enemmän vanhempien koulutustausta.

Kurttilan mukaan toimeentulotukea saavista nuorista lähes 70 prosentti on niitä, joiden vanhemmatkin elävät pitkäaikaisten tukien varassa. Köyhyys periytyy yhä useammin.

Neuvonlantäti uskoi nuoreen

Kaisan kotona ongelmat pahenivat. Hänet otettiin huostaan 16-vuotiaana. Sijoitus epäonnistui ja edessä oli siirto Oulunkylän nuorten työkotiin.

”Siellä millään ei enää ollut väliä. En tuntenut enää mitään empatiaa niitä ihmisiä kohtaan, jotka yrittivät meistä huolehtia. Luottamus heihin katkesi täysin. Kaveripiiriin tuli vielä astetta kovempia jengiläisiä.”

Käännekohta Kaisan elämässä oli, kun hän tuli raskaaksi 18-vuotiaana. Hyvä neuvolantäti antoi hänelle paljon aikaa, katsoi silmiin, arvosti ja sai Kaisan uskomaan, että hänestä voisi tulla hyvä äiti.

Nyt Kaisa tekee sosiaalityötä Sirkus Fokus -hankkeessa ja auttaa nuoria, jotka elävät vaikeissa olosuhteissa.

Kommentit