Hyppää pääsisältöön

“Kun luen tarinaa, en ole koskaan tyhmä” – tämän takia tarinat ja kiinnostavuus hallitsevat journalismia ja viestintää

Mies kuiskaa naisen korvaan, nainen kuuntelee ja toinen mies tähystää.
Mies kuiskaa naisen korvaan, nainen kuuntelee ja toinen mies tähystää. Kuva: Heidi Gabrielsson KulttuuriCocktail,KulttuuriCocktail Puheessa,Yle Puhe

Ihmistä kiinnostavat asiat, joilla on merkitystä hänen hyvinvointinsa ja sosiaalisen asemansa kannalta. Tällaisia ovat lajin säilymiseen liittyvät seikat kuten syntymä, kuolema ja konflikti. Tällaisia ovat myös seksi, valta ja raha, jotka vaikuttavat asemaan yhteisössä. Kiinnostavuudesta ja tarinallisuudesta keskustelevat käsikirjoituksen professori Iiro Küttner, viestintäkouluttaja Marketta Rentola ja tutkijatohtori Henrik Rydenfelt.

Marketta Rentolan mukaan ihmistä kiinnostavat asiat, jotka ovat hänelle joko uhka tai mahdollisuus. Tähän hän on päätynyt analysoimalla lehtiotsikoita. Rentolan mukaan iso osa otsikoista liittyy asioihin, joilla on ollut merkitystä ihmislajin säilymisen kannalta.

– Ihmiselle on oleellista huomata itseään uhkaavat asiat eli olla valppaana ja varuillaan. Hyvien asioiden huomaaminen taas on enemmän valinnaista: se mikä on minulle hyvä, ei ole sitä välttämättä sinulle.

Usein kiinnostava asia voi olla sekä uhka että mahdollisuus.

– Ajatellaan vaikka sanaa “uusi”, tai “uutinen”. Jos tulee uusi Parkinson-lääke, olemme iloisia, mutta jos isä hankkii uuden vaimon, niin emme välttämättä ilahdu siitä, Rentola sanoo.

– Komppaan. Myös omassa koulutuksessani väitän, että kiinnostavuus pohjautuu eloonjäämisasioihin. Tottakai kontrastoivat ja poikkeavat asiat kiinnostavat meitä. Samoin valta ja seksi kiinnostavat meitä, koska ne liittyvät suoraan omaan asemaamme yhteisössä ja ovat hyvinvoinnin kannalta elintärkeitä. Lisäksi meitä kiinnostavat asiat, jotka kiinnostavat muita. Muuten olemme vaarassa joutua heitteille, Küttner kommentoi.

Henrik Rydenfelt muistuttaa, että kiinnostus ei tyhjene evoluutiopsykologiseen tai -biologiseen selitysmalliin.

– Kaikelle tekemisellemme ja kiinnostumisellemme on biologinen pohja, ja se varmasti selittää osan, mutta meillä on myös pitkä kulttuurievoluutio. Eloonjäämisellä ei voi perustella ihan jokaista asiaa, Rydenfelt sanoo.

Tarinat toimivat hyvin 200 hengen kylässä.

KulttuuriCocktailin haastattelema Yle Uutisten vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen on sitä mieltä, että uutismediat ovat kulkeneet aikakauslehdistön suuntaan. Tämä näkyy siinä, miten kiinnostavuus, tarinallisuus, ilmiöt ja ihmiset ovat tulleet tärkeämmiksi myös uutisissa.

Tarina kiinnostaa, koska se rajaa maailmaa ja tekee sen ymmärrettäväksi.

‒ Kun luen tarinaa, en ole koskaan tyhmä. Se sisältää kaiken aineiston, mitä tarvitaan ymmärtämistä varten. Sen takia tarina on niin suosittu muoto, Rentola sanoo.

Iiro Küttnerin mielestä tarinan vahvuus on siinä, että se jää mieleen. Tarina kertoo usein yksilön ratkaisuista, mutta ei sovi yhtä hyvin ilmastonmuutoksesta tai finanssikriisistä uutisoimiseen.

‒ Tarinat toimivat hyvin 200 hengen kylässä, jossa ongelmat ovat sen kokoisia, että yksilön teoilla on merkitystä. Tarinat eivät tarjoa järkeviä ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin, Küttner sanoo.

Lataa koko keskustelu podcastina tai kuuntele Yle Areenasta.

Kommentit