Hyppää pääsisältöön

Kruunu kuninkaalle, jota ei koskaan ollut

Euroopan suurimmassa jalokivigalleriassa Kemissä on palanen Suomen kuninkaallista historiaa

Täällä näkee lähietäisyydeltä Afrikan tähdestä tuttuja topaaseja, smaragdeja ja rubiineja sekä jäljennöksiä maailman kuuluisimmista jalokivistä. Jalokivigalleria on Euroopan suurin.

Siinä se nyt on – kruunaamattoman kuninkaan kruunu. Jos Suomesta olisi sata vuotta sitten tasavallan sijaan tullut monarkia, tällaista kruunua hallitsija olisi kantanut.

Suomen itsenäisyyden alkuvaiheissa käytiin poliittista kamppailua tuoreen valtion valtiomuodosta: sisällissodan jälkimainingeissa osa suomalaisista ja erityisesti oikeistolaisista uskoi vahvan hallitsijan ja perustuslaillisen monarkian olevan paras tapa vakauttaa tilanne.

Vaikkei asiasta ollut laajaa kansallista yksimielisyyttä, lokakuussa 1918 Hessenin prinssi Friedrich Karl valittiin Suomen tulevaksi kuninkaaksi.

Hanke oli sidottu Suomen ja keisarillisen Saksan yhteistyöhön. Kun Saksa sitten hävisi ensimmäisen maailmansodan, kariutuivat myös kuningastoiveet.

Friedrich Karl ei ollut ennättänyt edes käydä Suomessa, kun hän joulukuussa 1918 ilmoitti luopuvansa kruunusta.

Eduskunta vahvisti Suomelle tasavaltalaisen hallitusmuodon kesällä 1919.

Suunnitelmat, joita tulevan kuninkaan varalle oli jo tehty, suljettiin arkistoon. Kuninkaalle oli esimerkiksi ehditty kiireesti valmistella tarvittavia vallan symboleja.

Valtiaalle piti saada myös kruunu. Piirustukset teki taiteilija Akseli Gallén-Kallelan oppipoika Eric O. Ehrström.

Suomen kuninkaan kruunu.
Kruunu on valmistettu hopeasta ja kullattu. Kruunun ympäri kulkee yhdeksän sen aikaisen Suomen maakunnan vaakunaa, ympärillä ovat heraldiset ruusukkeet. Kruunun laella on kuninkaalle ominainen omena ja Suomen leijona. Suomen kuninkaan kruunu. Kuva: Yle/Harri Anttila Kemi,egenland_kemi

70 vuotta myöhemmin kultaseppämestari Teuvo Ypyä löysi piirustukset ja sai suoranaisen kuningasidean: Suomi ei koskaan saanut kuningasta, mutta kuninkaan kruunun se saisi.

Ypyä oli hiljattain perustanut kotikaupunkiinsa Kemiin jalokivigallerian ja ajatteli, että kruunu sopisi hyvin gallerian nähtävyydeksi.

Vuonna 1918 ei tullut kuningasta, mutta vuonna 1988 tuli kruunu. Se painaa kaksi kiloa ja on kokoa 57.

Suomen kuninkaan kruunua kysytään silloin tällöin muihin näyttelyihin, mutta sitä ei lainata muualle, sillä se on jalokivigallerian päänähtävyyksiä. Tampereella keväällä 2018 järjestettyyn näyttelyyn valmistettiin kruunusta Ehrströmin piirustusten pohjalta hieman toisenlainen versio.

Kemin jalokivigalleria – aitoja jalokiviä ympäri maailmaa ja maailman kuuluisimpien timanttien jäljennöksiä

  • Vuonna 1986 perustettu Kemin Jalokivigalleria on Euroopan suurin jalokivigalleria
  • Galleriassa on yli 3000 kiveä noin 60 maasta
  • Nähtävillä esimerkiksi Afrikan tähdestä tunnetut topaasi, smaragdi ja rubiini
  • Lisäksi kokoelmassa on norsunluuta, koralleja, helmiä ja fossiileja
  • Nähtävillä myös Suomen kuninkaalle suunniteltu kruunu sekä jäljennöksiä maailman tunnetuimmista timanteista ja muun muassa Yhdistyneen kuningaskunnan Imperial State Crownista
Jalokivigallerian musta kyltti kiinni keltaisessa seinässä.
Galleria sijaitsee vuonna 1912 rakennetun tullirakennuksen tiloissa. Jalokivigallerian musta kyltti kiinni keltaisessa seinässä. Kuva: Yle/Harri Anttila Kemi,egenland_kemi
Kemin jalokivigalleria sisäsatamassa.
Jugendrakennuksen on suunnitellut Walter Thomé. Kemin jalokivigalleria sisäsatamassa. Kuva: Yle/Harri Anttila Kemi,egenland_kemi

Galleriassa näkee myös Afrikan tähdestä tutut topaasit, smaragdit ja rubiinit – mutta nuorille ne ovat tuttuja ihan toisesta pelistä

Kukapa ei olisi käännellyt Afrikan tähden pelilaudan sinisiä pahviympyröitä ja toivonut nappaavansa topaasin, smaragdin tai rubiinin? Rakastetun lautapelin jalokivet ovat nähtävillä ihka oikeina gallerian vitriineissä.

Tosin nuorten vierailijoiden keskuudessa juttu kannattaa kuulemma pohjustaa jollain ihan muulla kuin Afrikan tähdellä. He eivät nimittäin vanhasta lautapelistä erityisemmin perusta: he oppivat jalokivistä rakentelupeli Minecraftin avulla, kertoo opas Toni Junes.

Geologiaa opiskeleva tuttuni sanoi, että nykypäivän lapset eivät tiedäkään, kuinka paljon Minecraft heille aiheesta opettaa.― Toni Junes
Toni Junes seisoo Kemin sisäsataman edessä, hattu päässä hymyillen tonttupartansa takaa.
Toni Junes toimii matkailuoppaana Kemissä. Parrakkaan oppaan toimenkuvaan kuuluu myös tontun rooli – Toni-tontun asemapaikkana toimii joulupukin satamakonttori jalokivigallerian läheisyydessä. Toni Junes seisoo Kemin sisäsataman edessä, hattu päässä hymyillen tonttupartansa takaa. Kuva: Yle/Harri Anttila Kemi,egenland_kemi

Gallerian alakerrassa erilaiset aidot kivet kimaltavat kilpaa vitriineissä. Monet kivistä ovat löytäneet tänne Perämeren pohjukkaan pitkän matkan takaa, kuten Afganistanista, Chilestä tai Grönlannista.

– Teuvo Ypyä matkusti ympäri maailmaa oman työnsä vuoksi ja sai usein matkoillaan jalokiviä lahjaksi. Tuloksena reissuista kertyi Euroopan laajin jalokivikokoelma, Junes kertoo.

Rubiineja.
Näistä punaisista kivistä saa Afrikan tähdessä tuhatlappusen: vitriinissä on aitoja rubiineja. Rubiineja. Kuva: Yle/Rasmus Tåg Kemi,Kemin Jalokivigalleria,egenland_kemi
Erillaisia topaaseja.
Myös keltaiset topaasit ovat tuttuja lautapelistä. Erillaisia topaaseja. Kuva: Yle/Rasmus Tåg Kemi,Kemin Jalokivigalleria,egenland_kemi
Vesimelooniturmaliini sekä mustia turmaliinipuikkoja.
Vesimelooniturmaliini sekä mustia turmaliinipuikkoja. Vesimelooniturmaliini sekä mustia turmaliinipuikkoja. Kuva: Yle/Rasmus Tåg Kemi,Kemin Jalokivigalleria,egenland_kemi
Vuorikide ja ametisti.
Vuorikide ja ametisti. Vuorikide ja ametisti. Kuva: Yle/Rasmus Tåg Kemi,Kemin Jalokivigalleria,egenland_kemi
Turkoosi.
Turkooseja. Turkoosi. Kuva: Yle/Rasmus Tåg Kemi,Kemin Jalokivigalleria,egenland_kemi
Erillaisia opaaleja.
Opaaleja. Erillaisia opaaleja. Kuva: Yle/Rasmus Tåg Kemi,Kemin Jalokivigalleria,egenland_kemi
Jaloserpentiinistä tehty koru. Jaloserpentiiniä löytyy myös Suomesta.
Jaloserpentiinistä tehty koru. Jaloserpentiiniä löytää myös Suomesta. Jaloserpentiinistä tehty koru. Jaloserpentiiniä löytyy myös Suomesta. Kuva: Yle/Rasmus Tåg Kemi,Kemin Jalokivigalleria,egenland_kemi
Amatsoniitti, vaalean sininen etualalla.
Amatsoniitti, vaaleansininen etualalla. Amatsoniitti, vaalean sininen etualalla. Kuva: Yle/Rasmus Tåg Kemi,Kemin Jalokivigalleria,egenland_kemi
Erillaisia korukiviä, joita on arkussa esillä.
Erilaisia korukiviä. Erillaisia korukiviä, joita on arkussa esillä. Kuva: Yle/Rasmus Tåg Kemi,Kemin Jalokivigalleria,egenland_kemi

"Tunnettuihin jalokiviin ja timantteihin liittyy aika uskomattomia tarinoita"

Yläkerrassa on Suomen kuninkaan kruunun lisäksi näyttäviä kopioita maailman tunnetuimmista jalokivistä ja vallan symboleista.

Vitriinissä ovat vierekkäin jäljennökset Yhdistyneen kuningaskunnan kruununjalokiviin kuuluvasta Imperial State Crownista, sekä muun muassa Venäjän keisarillisesta valtikasta 1770-luvulta ja Ranskan kuningattaren Marie Antoinetten kaulakorusta 1700-luvun lopulta.

Nähtävillä on myös jäljennöksiä maailman kuuluisimmista timanteista, jotka on varustettu lyhyillä kertomuksilla niiden alkuperästä ja vaiheista.

Kopio Englannin kuningattaren kruunusta.
Imperial State Crown lienee maailman tunnetuin kruunu, jota Iso-Britannian kuningatar Elisabet II kantaa juhlatilaisuuksissa. Kemissä sen tarkka jäljennös. Kopio Englannin kuningattaren kruunusta. Kuva: Yle/Harri Anttila Kemi,egenland_kemi
Hope ja Florentine ​timantit. Hope timantti on tuonut epäonnea ja osasyynä ranskan vallankumoukseen.
Jäljennökset tunnetuista timanteista Hope ja Florentiini. Sinisävyisen Hopen sanotaan tuoneen omistajilleen epäonnea, ja sitä on pidetty osasyynä Ranskan vallankumoukseen. Myös keltasävyisellä Florentiinilla on ollut värikäs historia Hope ja Florentine ​timantit. Hope timantti on tuonut epäonnea ja osasyynä ranskan vallankumoukseen. Kuva: Yle/Rasmus Tåg Kemi,Kemin Jalokivigalleria,egenland_kemi

Tämän lähemmäs maailman mahtavimpia jalokiviaarteita harvoin pääsee. Maallikon silmissä niin kruunut, valtikat kuin timantit kimaltavat aidon näköisinä.

Ammattilaisen silmään ero näkyisi varmaan kevyestikin, arvioi Toni Junes.

– Kun timantti hiotaan ja muotoillaan briljantiksi, ideana on, että jokainen 57:stä viisteestä hiotaan niin, että mistä kulmasta tahansa sitä katsoo, niin aina se timantti heijastaa silmiin. Kvartsinen jäljennös ei taida heijastaa ihan samalla tavalla – vaikka hyvin heijastelee täälläkin, kun ohi kävelee ja katselee.

Mutta mikäköhän ihmisiä niin kovin jalokivissä kiehtoo, vuosisadasta toiseen?

– Kun aloitin täällä oppaana, en tiennyt mitään, mutta kun pääsee sisemmälle aihepiiriin, niin tulee esiin paljon historiaa. Tunnettuihin jalokiviin ja timantteihin liittyy aika uskomattomia tarinoita, Toni pohtii.

Moni timantti on tuonut kantajalleen arvostusta ja valtaa, mutta myös epäonnea. Joihinkin uskotaan liittyneen jopa kirouksia.― Toni Junes

Koruhullun paratiisi

– Olen ollut koruhullu ihan koko elämäni, sanoo Arja Pekkala-Matikainen ja nauraa.

Jalokivigalleria on ollut Arja Pekkala-Matikaisen sydäntä lähellä siitä asti, kun se avattiin 1980-luvulla.

Mustatukkainen nainen hymyilee, taustalla sumeaa sisäsatamamaisemaa.
Mustatukkainen nainen hymyilee, taustalla sumeaa sisäsatamamaisemaa. Kuva: Yle / Rasmus Tåg Kemi,Arja Pekkala-Matikainen

Kemiläiset tuntevat Arjan, sillä paikkakunnan energinen voimahahmo on monessa mukana - ja Arja jos kuka tuntee Kemin. Hän ihmettelee, etteivät kemiläisetkään tunnu tuntevan paikkaa, jota hän pitää piilotettuna helmenä.

– Jalokivigalleria on uskomaton paikka, jossa kohtaavat kuninkaalliset tarinat, kruunut ja luonnon sekä ihmisen muovaamat jalokivet.

Jalokivigalleria ja sisäsatama Kemissä vedestän päin katsottuna.
Sisäsatama on kemiläisten eloisa olohuone, jossa kesäisin kävellään merimaisemaa ihaillen ja vietetään aikaa ravintoloissa ja purjehdusseurassa. Jalokivigalleria on siis keskellä vilkkainta kuhinaa, mutta sisään vanhaan tullirakennukseen poiketaan harvoin, miettii Arja Jalokivigalleria ja sisäsatama Kemissä vedestän päin katsottuna. Kuva: Yle/Harri Anttila Kemi,egenland_kemi
Arja Pekkala-Matikainen aurinkolasit päällä hymyillen.
Arja Pekkala-Matikainen aurinkolasit päällä hymyillen. Kuva: Yle/Harri Anttila Kemi,egenland_kemi

Arja esittelee galleriaa usein vierailijoille. Kun gallerian alkuvuosina Kemissä vieraili Paula Koivuniemi, “toinen koruharakka”, Arja järjesti galleriassa hänen kanssaan valokuvaussession.

– Myös Paula ihasteli paikkaa. Timantithan ovat ikuisia ja naisen parhaita ystäviä, mietimme molemmat.

Arjalla on myös Ypyän hänelle 1980-luvulla valmistama, uniikki sormus.

– Sormus on tehty vanhoista koruistani irrottamalla kivet ja sulattamalla kulta. Teuvo teki uuden sormuksen rungon ja istutti kivet. Hän otti kädestäni valokopion, jotta osasi tehdä sormuksesta sopivan kokoisen, Arja kertoo.

Hän kysyi vielä, mitä harrastan, ja kerroin kirjoittavani. Sormukseen tuli kaksi paperiarkkia ja sulkakynä. Hieman tuon jälkeen aloitin työt toimittajana!― Arja Pekkala-Matikainen
Kultainen sormus joka esittää kahta paperiarkkia ja sulkakynää.
"Olin sormuksen valmistuessa 32-vuotias, ja sormuksessa on sattumalta 32 timanttia." Kultainen sormus joka esittää kahta paperiarkkia ja sulkakynää. Kuva: Arja Pekkala-Matikainen Kemi,Kemin Jalokivigalleria,egenland_kemi

Käännös: Hannamari Hoikkala

Kemin sisäsatama on kemiläisten olohuone, jossa viihdytään: alue tarjoa kesällä merellisen kauniin miljöön. Rantabulevardin varrella on muun muassa jalokivigalleria, jossa Euroopan suurin jalokivikokoelma, Iso-Britannian kuningattaren kruunun kopio ja Suomen kuninkaan kruunu.― Yleisövinkki / Egenland
Finlands karta som visar Kemis position.
Karttaa klikkaamalla pääset Google Maps -karttaan, jossa ovat kaikki Egenland-kohteet. Finlands karta som visar Kemis position. kartat


Egenland – yleisön matkaopas Suomeen kahdella kielellä

  • Egenland on kaksikielinen televisio-ohjelma ja kulttuurimatkaopas, jossa yleisö päättää, mitä kulttuuri tarkoittaa.
  • Tähän mennessä yleisö on lähettänyt yli 2700 vihjettä vierailun arvoisista paikoista, henkilöistä ja tapahtumista. Niiden joukosta valitaan kiinnostavimmat.
  • Kohteet esitellään tässä netin matkaoppaassa suomeksi ja ruotsiksi. Kaikki kohteet ovat nähtävissä tällä kartalla.
  • Egenlandin ensimmäinen ja toinen kausi on esitetty Yle Teema & Fem -kanavalla 2018–19. Kaikki tv-jaksot ovat katsottavissa Yle Areenassa.
  • Kolmas kausi tulossa – kuvaukset jatkuvat vuonna 2019! Lähetä vihjeesi tällä sivulla!