Kruunu kuninkaalle, jota ei koskaan ollut
Euroopan suurimmassa jalokivigalleriassa Kemissä on palanen Suomen kuninkaallista historiaa
Täällä näkee lähietäisyydeltä Afrikan tähdestä tuttuja topaaseja, smaragdeja ja rubiineja sekä jäljennöksiä maailman kuuluisimmista jalokivistä. Jalokivigalleria on Euroopan suurin.
Siinä se nyt on – kruunaamattoman kuninkaan kruunu. Jos Suomesta olisi sata vuotta sitten tasavallan sijaan tullut monarkia, tällaista kruunua hallitsija olisi kantanut.
Suomen itsenäisyyden alkuvaiheissa käytiin poliittista kamppailua tuoreen valtion valtiomuodosta: sisällissodan jälkimainingeissa osa suomalaisista ja erityisesti oikeistolaisista uskoi vahvan hallitsijan ja perustuslaillisen monarkian olevan paras tapa vakauttaa tilanne.
Vaikkei asiasta ollut laajaa kansallista yksimielisyyttä, lokakuussa 1918 Hessenin prinssi Friedrich Karl valittiin Suomen tulevaksi kuninkaaksi.
Hanke oli sidottu Suomen ja keisarillisen Saksan yhteistyöhön. Kun Saksa sitten hävisi ensimmäisen maailmansodan, kariutuivat myös kuningastoiveet.
Friedrich Karl ei ollut ennättänyt edes käydä Suomessa, kun hän joulukuussa 1918 ilmoitti luopuvansa kruunusta.
Eduskunta vahvisti Suomelle tasavaltalaisen hallitusmuodon kesällä 1919.
Suunnitelmat, joita tulevan kuninkaan varalle oli jo tehty, suljettiin arkistoon. Kuninkaalle oli esimerkiksi ehditty kiireesti valmistella tarvittavia vallan symboleja.
Valtiaalle piti saada myös kruunu. Piirustukset teki taiteilija Akseli Gallén-Kallelan oppipoika Eric O. Ehrström.
70 vuotta myöhemmin kultaseppämestari Teuvo Ypyä löysi piirustukset ja sai suoranaisen kuningasidean: Suomi ei koskaan saanut kuningasta, mutta kuninkaan kruunun se saisi.
Ypyä oli hiljattain perustanut kotikaupunkiinsa Kemiin jalokivigallerian ja ajatteli, että kruunu sopisi hyvin gallerian nähtävyydeksi.
Vuonna 1918 ei tullut kuningasta, mutta vuonna 1988 tuli kruunu. Se painaa kaksi kiloa ja on kokoa 57.
Suomen kuninkaan kruunua kysytään silloin tällöin muihin näyttelyihin, mutta sitä ei lainata muualle, sillä se on jalokivigallerian päänähtävyyksiä. Tampereella keväällä 2018 järjestettyyn näyttelyyn valmistettiin kruunusta Ehrströmin piirustusten pohjalta hieman toisenlainen versio.
Kemin jalokivigalleria – aitoja jalokiviä ympäri maailmaa ja maailman kuuluisimpien timanttien jäljennöksiä
- Vuonna 1986 perustettu Kemin Jalokivigalleria on Euroopan suurin jalokivigalleria
- Galleriassa on yli 3000 kiveä noin 60 maasta
- Nähtävillä esimerkiksi Afrikan tähdestä tunnetut topaasi, smaragdi ja rubiini
- Lisäksi kokoelmassa on norsunluuta, koralleja, helmiä ja fossiileja
- Nähtävillä myös Suomen kuninkaalle suunniteltu kruunu sekä jäljennöksiä maailman tunnetuimmista timanteista ja muun muassa Yhdistyneen kuningaskunnan Imperial State Crownista
Galleriassa näkee myös Afrikan tähdestä tutut topaasit, smaragdit ja rubiinit – mutta nuorille ne ovat tuttuja ihan toisesta pelistä
Kukapa ei olisi käännellyt Afrikan tähden pelilaudan sinisiä pahviympyröitä ja toivonut nappaavansa topaasin, smaragdin tai rubiinin? Rakastetun lautapelin jalokivet ovat nähtävillä ihka oikeina gallerian vitriineissä.
Tosin nuorten vierailijoiden keskuudessa juttu kannattaa kuulemma pohjustaa jollain ihan muulla kuin Afrikan tähdellä. He eivät nimittäin vanhasta lautapelistä erityisemmin perusta: he oppivat jalokivistä rakentelupeli Minecraftin avulla, kertoo opas Toni Junes.
Geologiaa opiskeleva tuttuni sanoi, että nykypäivän lapset eivät tiedäkään, kuinka paljon Minecraft heille aiheesta opettaa.
Gallerian alakerrassa erilaiset aidot kivet kimaltavat kilpaa vitriineissä. Monet kivistä ovat löytäneet tänne Perämeren pohjukkaan pitkän matkan takaa, kuten Afganistanista, Chilestä tai Grönlannista.
– Teuvo Ypyä matkusti ympäri maailmaa oman työnsä vuoksi ja sai usein matkoillaan jalokiviä lahjaksi. Tuloksena reissuista kertyi Euroopan laajin jalokivikokoelma, Junes kertoo.
"Tunnettuihin jalokiviin ja timantteihin liittyy aika uskomattomia tarinoita"
Yläkerrassa on Suomen kuninkaan kruunun lisäksi näyttäviä kopioita maailman tunnetuimmista jalokivistä ja vallan symboleista.
Vitriinissä ovat vierekkäin jäljennökset Yhdistyneen kuningaskunnan kruununjalokiviin kuuluvasta Imperial State Crownista, sekä muun muassa Venäjän keisarillisesta valtikasta 1770-luvulta ja Ranskan kuningattaren Marie Antoinetten kaulakorusta 1700-luvun lopulta.
Nähtävillä on myös jäljennöksiä maailman kuuluisimmista timanteista, jotka on varustettu lyhyillä kertomuksilla niiden alkuperästä ja vaiheista.
Tämän lähemmäs maailman mahtavimpia jalokiviaarteita harvoin pääsee. Maallikon silmissä niin kruunut, valtikat kuin timantit kimaltavat aidon näköisinä.
Ammattilaisen silmään ero näkyisi varmaan kevyestikin, arvioi Toni Junes.
– Kun timantti hiotaan ja muotoillaan briljantiksi, ideana on, että jokainen 57:stä viisteestä hiotaan niin, että mistä kulmasta tahansa sitä katsoo, niin aina se timantti heijastaa silmiin. Kvartsinen jäljennös ei taida heijastaa ihan samalla tavalla – vaikka hyvin heijastelee täälläkin, kun ohi kävelee ja katselee.
Mutta mikäköhän ihmisiä niin kovin jalokivissä kiehtoo, vuosisadasta toiseen?
– Kun aloitin täällä oppaana, en tiennyt mitään, mutta kun pääsee sisemmälle aihepiiriin, niin tulee esiin paljon historiaa. Tunnettuihin jalokiviin ja timantteihin liittyy aika uskomattomia tarinoita, Toni pohtii.
Moni timantti on tuonut kantajalleen arvostusta ja valtaa, mutta myös epäonnea. Joihinkin uskotaan liittyneen jopa kirouksia.
Koruhullun paratiisi
– Olen ollut koruhullu ihan koko elämäni, sanoo Arja Pekkala-Matikainen ja nauraa.
Jalokivigalleria on ollut Arja Pekkala-Matikaisen sydäntä lähellä siitä asti, kun se avattiin 1980-luvulla.
Kemiläiset tuntevat Arjan, sillä paikkakunnan energinen voimahahmo on monessa mukana - ja Arja jos kuka tuntee Kemin. Hän ihmettelee, etteivät kemiläisetkään tunnu tuntevan paikkaa, jota hän pitää piilotettuna helmenä.
– Jalokivigalleria on uskomaton paikka, jossa kohtaavat kuninkaalliset tarinat, kruunut ja luonnon sekä ihmisen muovaamat jalokivet.
Arja esittelee galleriaa usein vierailijoille. Kun gallerian alkuvuosina Kemissä vieraili Paula Koivuniemi, “toinen koruharakka”, Arja järjesti galleriassa hänen kanssaan valokuvaussession.
– Myös Paula ihasteli paikkaa. Timantithan ovat ikuisia ja naisen parhaita ystäviä, mietimme molemmat.
Arjalla on myös Ypyän hänelle 1980-luvulla valmistama, uniikki sormus.
– Sormus on tehty vanhoista koruistani irrottamalla kivet ja sulattamalla kulta. Teuvo teki uuden sormuksen rungon ja istutti kivet. Hän otti kädestäni valokopion, jotta osasi tehdä sormuksesta sopivan kokoisen, Arja kertoo.
Hän kysyi vielä, mitä harrastan, ja kerroin kirjoittavani. Sormukseen tuli kaksi paperiarkkia ja sulkakynä. Hieman tuon jälkeen aloitin työt toimittajana!
Käännös: Hannamari Hoikkala
Kemin sisäsatama on kemiläisten olohuone, jossa viihdytään: alue tarjoa kesällä merellisen kauniin miljöön. Rantabulevardin varrella on muun muassa jalokivigalleria, jossa Euroopan suurin jalokivikokoelma, Iso-Britannian kuningattaren kruunun kopio ja Suomen kuninkaan kruunu.
Egenland – yleisön matkaopas Suomeen kahdella kielellä
- Egenland on kaksikielinen televisio-ohjelma ja kulttuurimatkaopas, jossa yleisö päättää, mitä kulttuuri tarkoittaa.
- Tähän mennessä yleisö on lähettänyt yli 1400 vihjettä vierailun arvoisista paikoista, henkilöistä ja tapahtumista. Niiden joukosta valitaan kiinnostavimmat.
- Kohteet esitellään tässä netin matkaoppaassa suomeksi ja ruotsiksi. Kaikki kohteet ovat nähtävissä tällä kartalla.
- Egenlandin ensimmäinen ja toinen kausi on esitetty Yle Teema & Fem -kanavalla 2018–19. Kaikki tv-jaksot ovat katsottavissa Yle Areenassa.
- Kolmas kausi tulossa – kuvaukset jatkuvat vuonna 2019! Lähetä vihjeesi tällä sivulla!
