Hyppää pääsisältöön

Matkustajakone Kalevan tuhosta 1940 vaiettiin vuosikymmeniksi

Kesäkuun 14. päivänä vuonna 1940 Tallinnan edustalla alas ammutun Aero-lentoyhtiön Kalevan tapauksesta vaiettiin vuosikymmeniksi, kunnes 1980-luvun lopulla asiasta saatiin uutta tietoa. Vuonna 1991 esitetty tv-ohjelma Viimeinen lento Tallinnasta valottaa traagista välirauhan aikana tapahtunutta välikohtausta. Ohjelman on tehnyt Kalevan kapteenin Bo von Willebrandin poika Carl Gustaf Bosson von Willebrand.

Suomalaisen lentoyhtiö Aeron Kaleva-lentokone oli normaalilla reittilennollaan matkalla Tallinnasta Helsinkiin, kun pian nousun jälkeen sen vierelle ilmestyi kaksi Neuvostoliiton Iljušhin DB-3T-pommikonetta. Koneet avasivat tulen ja pudottivat Kalevan mereen Kerin saaren läheisyyteen. Kaikki yhdeksän koneessa ollutta matkustajaa ja miehistön jäsentä menehtyivät koneen iskeytyessä mereen.

Aero Oy:n uusi matkustajalentokone Junkers Ju 52/3m OH-ALL "Kaleva" saapui ensimmäistä kertaa yhtiön lentosatamaan Helsingin Katajanokalle 14.7.1936. Kuvassa koneen matkustamo. NL:n pommikoneet ampuivat koneen mereen 14.6.1940 matkalla
Aero Oy:n OH-ALL Kalevan matkustamo. Aero Oy:n uusi matkustajalentokone Junkers Ju 52/3m OH-ALL "Kaleva" saapui ensimmäistä kertaa yhtiön lentosatamaan Helsingin Katajanokalle 14.7.1936. Kuvassa koneen matkustamo. NL:n pommikoneet ampuivat koneen mereen 14.6.1940 matkalla Kuva: CC BY, Kuvaaja: Aarne Pietinen Oy 1938, Finnair Oyj / Gunnar Ståhlen kokoelma, Suomen Ilmailumuseo matkustajakoneet,Matkustajakone Kalevan pudotus,1938

Matkustajina koneessa olivat virolais-suomalainen Gunvor Maria Luts, ruotsalainen Max Hettinger, saksalainen liikemies Friedrich Offermann, saksalainen liikemies Rudolf Cöllen, ranskalaiset kuriirit Paul Longuet ja Frederic Marty sekä yhdysvaltalainen kuriiri, Yhdysvaltain Helsingin-suurlähetystössä työskennellyt Henry William Antheil. Kalevan kapteenina toimi Bo von Willebrand sekä radistin tehtäviä hoiti Tauno Launis.

Matkustajakone ammuttiin alas rauhan aikana. Tämän todistavat silminnäkijät. Virallinen versio oli kuitenkin aivan toinen.― Carl Gustaf Bosson von Willebrand Viimeinen lento Tallinnasta -ohjelmassa.

Kalevan alasampumisen näkivät useat paikalla olleet kalastajat ja asukkaat kuten Evald Lilleste, Heinart Lumberg ja Heino Kaukula, jotka muistelevat ohjelmassa tapausta vuosien jälkeen.

Hetki putoamisen jälkeen paikalle saapui neuvostoliittolainen Štš-301-sukellusvene, jonka miehistö käski kalastajia luovuttamaan merestä löydetyt esineet heille. Samaan aikaan Malmin lentokentältä lähetettiin tiedustelukone paikan päälle etsimään kadonnutta lentokonetta. Vääpeli Ilmari Juutilainen saapui nopeasti paikalle Brewster-hävittäjällään ja näki putoamispaikalla sukellusveneen. "Varmuuden vuoksi Juutilainen oli ladannut Brewsterinsä aseet. Jos vähänkään putki heilahtaa, minä ammun äijät pois tykiltä", muistelee Juutilainen ohjelmassa.

Tulitaistelua ei kuitenkaan syttynyt ja Juutilainen palasi pienen kiertelyn jälkeen takaisin Suomeen.

Suomen valtiojohto vaikenee ja sensuuri iskee lehdistöön

Suomen valtiojohto ja sensuuri lakaisivat tapauksen todelliset syyt maton alle. Ulkopoliittisesti aihe oli arka eikä Suomella ollut rahkeita syyttää ja protestoida Neuvostoliittoa sen toiminnasta. Jotta maan haurasta asemaa ei olisi vaarannettu, tiedot pommittajien osuudesta kiellettiin voimakkaasti myös julkisuudessa.

Monissa julkaisuissa Kalevan alasampuminen uutisoitiin onnettomuutena, jossa kone olisi syttynyt tuleen ja tämän jälkeen syöksynyt mereen. Uutistoimituksilla kun ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin noudattaa viranomaisten antamia määräyksiä.

Tapauksesta oli kulunutkin lähemmäs 50 vuotta, ennen kuin asiaa käsiteltiin uudestaan suomalaisessa mediassa.

Aero Oy:n uusi matkustajalentokone Junkers Ju 52/3m OH-ALL "Kaleva" on saapunut ensimmäistä kertaa yhtiön lentosatamaan Helsingin Katajanokalle 14.7.1936. NL:n pommikoneet ampuivat koneen mereen 14.6.1940 matkalla Tallinnasta Helsinkiin.
Aero Oy:n uusi matkustajalentokone Junkers Ju 52/3m OH-ALL Kaleva kuvattuna lentosatamassa Helsingin Katajanokalla 14.7.1936. Aero Oy:n uusi matkustajalentokone Junkers Ju 52/3m OH-ALL "Kaleva" on saapunut ensimmäistä kertaa yhtiön lentosatamaan Helsingin Katajanokalle 14.7.1936. NL:n pommikoneet ampuivat koneen mereen 14.6.1940 matkalla Tallinnasta Helsinkiin. Kuva: CC BY, Gunnar Stålhe / Finnair Oyj:n kokoelma, Suomen Ilmailumuseo matkustajakoneet,1936,Matkustajakone Kalevan pudotus,Suomen ilmailumuseo

Miksi matkustajakone Kaleva ammuttiin alas?

Vasta 1980-luvun lopulla asia nousi uudestaan esiin. Kalevan kohtalosta saatiin uutta tietoa, kun diplomi-insinööri ja ilmailuhistorioitsija Carl-Fredrik Geust löysi leningradilaisesta kirjakaupasta vuonna 1988 Neuvostoliiton ilmavoimien entisen komentajan Pjotr Iljitš Hohlovin muistelmat. Teoksessa kuvailtiin seikkaperäisesti erään matkustajakoneen alasampumista Suomenlahden yllä. Ohjelmassa Geust kertoo uskovansa, että muistelmissa kuvaillaan
juuri Kalevan tapausta. Sitä ei kuitenkaan kerrota, miksi lentokone ammuttiin alas.

Miksi Neuvostoliitto ampui alas tavallisen matkustajakoneen? Teorioita tapauksesta on useita. Viimeinen lento Tallinnasta -ohjelmassa esitetään, että Kaleva ammuttiin alas, koska koneessa oli jotain arvokasta tietoa, johon Neuvostoliitto halusi päästä käsiksi. Esimerkiksi diplomaattiposti, jota oli koneessa asiakirjojen mukaan yhteensä 227 kiloa.

Kalevan tapaukseen perehtyvässä Risto Nikun kirjoittamassa teoksessa Kalevan kuolemanlento (Edita, 2007) esitetään syyn olleen todennäköisesti jokin muu kuin diplomaattiposti: "Jos Neuvostoliitto olisi halunnut matkustajakoneesta jotain, ei sitä olisi tehty näin riskialttiilla tavalla, että se ensin ammutaan pommikoneilla mereen ja sitten yritetään etsiä haluttu tavara", kirjoittaa Niku.

Nikun mielestä todennäköisintä oli, että neuvostolentäjät noudattivat määräyksiä pilkuntarkasti tilanteessa, jossa koko Baltia oli Neuvostoliiton määräämässä ja sotavoimin ylläpidetyssä saartorenkaassa kesällä 1940. Vain kaksi päivää Kalevan putoamisen jälkeen Neuvostoliitto miehitti koko Baltian alueen.

Kalevan hylkyä ei ole etsinnöistä huolimatta löydetty. Vuosien saatossa on spekuloitu, että neuvostoliittolaiset nostivat hylyn merestä pian tapauksen jälkeen, mutta tälle väitteelle ei ole löytynyt varmoja todisteita.

Matkustajakone Kalevan putoamispaikka sijaitsee Kerin saaren pohjoispuolella.

Kommentit
  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Muistamme Eduard Uspenskia toivotuilla kuunnelmilla

    Fedja-setä ja krokotiili Gena seikkailevat jälleen.

    Eduard Uspenski (1937–2018) oli venäläinen kirjailija, jonka luomista hahmoista rakastetuin lienee Fedja-setä, aikuismainen pikkupoika, kissoineen ja koirineen sekä krokotiili Gena ikimuistoisine syntymäpäivälauluineen. Kirjailijan muistoa kunnioittaen, julkaisimme kolme Uspenskin kirjoihin perustuvaa kuunnelmasarjaa Areenaan.

  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.