Hyppää pääsisältöön

Matkustajakone Kalevan tuhosta 1940 vaiettiin vuosikymmeniksi

Kesäkuun 14. päivänä vuonna 1940 Tallinnan edustalla alas ammutun Aero-lentoyhtiön Kalevan tapauksesta vaiettiin vuosikymmeniksi, kunnes 1980-luvun lopulla asiasta saatiin uutta tietoa. Vuonna 1991 esitetty tv-ohjelma Viimeinen lento Tallinnasta valottaa traagista välirauhan aikana tapahtunutta välikohtausta. Ohjelman on tehnyt Kalevan kapteenin Bo von Willebrandin poika Carl Gustaf Bosson von Willebrand.

Suomalaisen lentoyhtiö Aeron Kaleva-lentokone oli normaalilla reittilennollaan matkalla Tallinnasta Helsinkiin, kun pian nousun jälkeen sen vierelle ilmestyi kaksi Neuvostoliiton Iljušhin DB-3T-pommikonetta. Koneet avasivat tulen ja pudottivat Kalevan mereen Kerin saaren läheisyyteen. Kaikki yhdeksän koneessa ollutta matkustajaa ja miehistön jäsentä menehtyivät koneen iskeytyessä mereen.

Aero Oy:n uusi matkustajalentokone Junkers Ju 52/3m OH-ALL "Kaleva" saapui ensimmäistä kertaa yhtiön lentosatamaan Helsingin Katajanokalle 14.7.1936. Kuvassa koneen matkustamo. NL:n pommikoneet ampuivat koneen mereen 14.6.1940 matkalla
Aero Oy:n OH-ALL Kalevan matkustamo. Aero Oy:n uusi matkustajalentokone Junkers Ju 52/3m OH-ALL "Kaleva" saapui ensimmäistä kertaa yhtiön lentosatamaan Helsingin Katajanokalle 14.7.1936. Kuvassa koneen matkustamo. NL:n pommikoneet ampuivat koneen mereen 14.6.1940 matkalla Kuva: CC BY, Kuvaaja: Aarne Pietinen Oy 1938, Finnair Oyj / Gunnar Ståhlen kokoelma, Suomen Ilmailumuseo matkustajakoneet,Matkustajakone Kalevan pudotus,1938

Matkustajina koneessa olivat virolais-suomalainen Gunvor Maria Luts, ruotsalainen Max Hettinger, saksalainen liikemies Friedrich Offermann, saksalainen liikemies Rudolf Cöllen, ranskalaiset kuriirit Paul Longuet ja Frederic Marty sekä yhdysvaltalainen kuriiri, Yhdysvaltain Helsingin-suurlähetystössä työskennellyt Henry William Antheil. Kalevan kapteenina toimi Bo von Willebrand sekä radistin tehtäviä hoiti Tauno Launis.

Matkustajakone ammuttiin alas rauhan aikana. Tämän todistavat silminnäkijät. Virallinen versio oli kuitenkin aivan toinen.― Carl Gustaf Bosson von Willebrand Viimeinen lento Tallinnasta -ohjelmassa.

Kalevan alasampumisen näkivät useat paikalla olleet kalastajat ja asukkaat kuten Evald Lilleste, Heinart Lumberg ja Heino Kaukula, jotka muistelevat ohjelmassa tapausta vuosien jälkeen.

Hetki putoamisen jälkeen paikalle saapui neuvostoliittolainen Štš-301-sukellusvene, jonka miehistö käski kalastajia luovuttamaan merestä löydetyt esineet heille. Samaan aikaan Malmin lentokentältä lähetettiin tiedustelukone paikan päälle etsimään kadonnutta lentokonetta. Vääpeli Ilmari Juutilainen saapui nopeasti paikalle Brewster-hävittäjällään ja näki putoamispaikalla sukellusveneen. "Varmuuden vuoksi Juutilainen oli ladannut Brewsterinsä aseet. Jos vähänkään putki heilahtaa, minä ammun äijät pois tykiltä", muistelee Juutilainen ohjelmassa.

Tulitaistelua ei kuitenkaan syttynyt ja Juutilainen palasi pienen kiertelyn jälkeen takaisin Suomeen.

Suomen valtiojohto vaikenee ja sensuuri iskee lehdistöön

Suomen valtiojohto ja sensuuri lakaisivat tapauksen todelliset syyt maton alle. Ulkopoliittisesti aihe oli arka eikä Suomella ollut rahkeita syyttää ja protestoida Neuvostoliittoa sen toiminnasta. Jotta maan haurasta asemaa ei olisi vaarannettu, tiedot pommittajien osuudesta kiellettiin voimakkaasti myös julkisuudessa.

Monissa julkaisuissa Kalevan alasampuminen uutisoitiin onnettomuutena, jossa kone olisi syttynyt tuleen ja tämän jälkeen syöksynyt mereen. Uutistoimituksilla kun ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin noudattaa viranomaisten antamia määräyksiä.

Tapauksesta oli kulunutkin lähemmäs 50 vuotta, ennen kuin asiaa käsiteltiin uudestaan suomalaisessa mediassa.

Aero Oy:n uusi matkustajalentokone Junkers Ju 52/3m OH-ALL "Kaleva" on saapunut ensimmäistä kertaa yhtiön lentosatamaan Helsingin Katajanokalle 14.7.1936. NL:n pommikoneet ampuivat koneen mereen 14.6.1940 matkalla Tallinnasta Helsinkiin.
Aero Oy:n uusi matkustajalentokone Junkers Ju 52/3m OH-ALL Kaleva kuvattuna lentosatamassa Helsingin Katajanokalla 14.7.1936. Aero Oy:n uusi matkustajalentokone Junkers Ju 52/3m OH-ALL "Kaleva" on saapunut ensimmäistä kertaa yhtiön lentosatamaan Helsingin Katajanokalle 14.7.1936. NL:n pommikoneet ampuivat koneen mereen 14.6.1940 matkalla Tallinnasta Helsinkiin. Kuva: CC BY, Gunnar Stålhe / Finnair Oyj:n kokoelma, Suomen Ilmailumuseo matkustajakoneet,1936,Matkustajakone Kalevan pudotus,Suomen ilmailumuseo

Miksi matkustajakone Kaleva ammuttiin alas?

Vasta 1980-luvun lopulla asia nousi uudestaan esiin. Kalevan kohtalosta saatiin uutta tietoa, kun diplomi-insinööri ja ilmailuhistorioitsija Carl-Fredrik Geust löysi leningradilaisesta kirjakaupasta vuonna 1988 Neuvostoliiton ilmavoimien entisen komentajan Pjotr Iljitš Hohlovin muistelmat. Teoksessa kuvailtiin seikkaperäisesti erään matkustajakoneen alasampumista Suomenlahden yllä. Ohjelmassa Geust kertoo uskovansa, että muistelmissa kuvaillaan juuri Kalevan tapausta. Sitä ei kuitenkaan kerrota, miksi lentokone ammuttiin alas.

Miksi Neuvostoliitto ampui alas tavallisen matkustajakoneen? Teorioita tapauksesta on useita. Viimeinen lento Tallinnasta -ohjelmassa esitetään, että Kaleva ammuttiin alas, koska koneessa oli jotain arvokasta tietoa, johon Neuvostoliitto halusi päästä käsiksi. Esimerkiksi diplomaattiposti, jota oli koneessa asiakirjojen mukaan yhteensä 227 kiloa.

Kalevan tapaukseen perehtyvässä Risto Nikun kirjoittamassa teoksessa Kalevan kuolemanlento (Edita, 2007) esitetään syyn olleen todennäköisesti jokin muu kuin diplomaattiposti: "Jos Neuvostoliitto olisi halunnut matkustajakoneesta jotain, ei sitä olisi tehty näin riskialttiilla tavalla, että se ensin ammutaan pommikoneilla mereen ja sitten yritetään etsiä haluttu tavara", kirjoittaa Niku.

Nikun mielestä todennäköisintä oli, että neuvostolentäjät noudattivat määräyksiä pilkuntarkasti tilanteessa, jossa koko Baltia oli Neuvostoliiton määräämässä ja sotavoimin ylläpidetyssä saartorenkaassa kesällä 1940. Vain kaksi päivää Kalevan putoamisen jälkeen Neuvostoliitto miehitti koko Baltian alueen.

Kalevan hylkyä ei ole etsinnöistä huolimatta löydetty. Vuosien saatossa on spekuloitu, että neuvostoliittolaiset nostivat hylyn merestä pian tapauksen jälkeen, mutta tälle väitteelle ei ole löytynyt varmoja todisteita.

Matkustajakone Kalevan putoamispaikka sijaitsee Kerin saaren pohjoispuolella.

Keskustele
  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.