Hyppää pääsisältöön

Matkustajakone Kalevan tuhosta 1940 vaiettiin vuosikymmeniksi

Kesäkuun 14. päivänä vuonna 1940 Tallinnan edustalla alas ammutun Aero-lentoyhtiön Kalevan tapauksesta vaiettiin vuosikymmeniksi, kunnes 1980-luvun lopulla asiasta saatiin uutta tietoa. Vuonna 1991 esitetty tv-ohjelma Viimeinen lento Tallinnasta valottaa traagista välirauhan aikana tapahtunutta välikohtausta. Ohjelman on tehnyt Kalevan kapteenin Bo von Willebrandin poika Carl Gustaf Bosson von Willebrand.

Suomalaisen lentoyhtiö Aeron Kaleva-lentokone oli normaalilla reittilennollaan matkalla Tallinnasta Helsinkiin, kun pian nousun jälkeen sen vierelle ilmestyi kaksi Neuvostoliiton Iljušhin DB-3T-pommikonetta. Koneet avasivat tulen ja pudottivat Kalevan mereen Kerin saaren läheisyyteen. Kaikki yhdeksän koneessa ollutta matkustajaa ja miehistön jäsentä menehtyivät koneen iskeytyessä mereen.

Aero Oy:n uusi matkustajalentokone Junkers Ju 52/3m OH-ALL "Kaleva" saapui ensimmäistä kertaa yhtiön lentosatamaan Helsingin Katajanokalle 14.7.1936. Kuvassa koneen matkustamo. NL:n pommikoneet ampuivat koneen mereen 14.6.1940 matkalla
Aero Oy:n OH-ALL Kalevan matkustamo. Aero Oy:n uusi matkustajalentokone Junkers Ju 52/3m OH-ALL "Kaleva" saapui ensimmäistä kertaa yhtiön lentosatamaan Helsingin Katajanokalle 14.7.1936. Kuvassa koneen matkustamo. NL:n pommikoneet ampuivat koneen mereen 14.6.1940 matkalla Kuva: CC BY, Kuvaaja: Aarne Pietinen Oy 1938, Finnair Oyj / Gunnar Ståhlen kokoelma, Suomen Ilmailumuseo matkustajakoneet,Matkustajakone Kalevan pudotus,1938

Matkustajina koneessa olivat virolais-suomalainen Gunvor Maria Luts, ruotsalainen Max Hettinger, saksalainen liikemies Friedrich Offermann, saksalainen liikemies Rudolf Cöllen, ranskalaiset kuriirit Paul Longuet ja Frederic Marty sekä yhdysvaltalainen kuriiri, Yhdysvaltain Helsingin-suurlähetystössä työskennellyt Henry William Antheil. Kalevan kapteenina toimi Bo von Willebrand sekä radistin tehtäviä hoiti Tauno Launis.

Matkustajakone ammuttiin alas rauhan aikana. Tämän todistavat silminnäkijät. Virallinen versio oli kuitenkin aivan toinen.― Carl Gustaf Bosson von Willebrand Viimeinen lento Tallinnasta -ohjelmassa.

Kalevan alasampumisen näkivät useat paikalla olleet kalastajat ja asukkaat kuten Evald Lilleste, Heinart Lumberg ja Heino Kaukula, jotka muistelevat ohjelmassa tapausta vuosien jälkeen.

Hetki putoamisen jälkeen paikalle saapui neuvostoliittolainen Štš-301-sukellusvene, jonka miehistö käski kalastajia luovuttamaan merestä löydetyt esineet heille. Samaan aikaan Malmin lentokentältä lähetettiin tiedustelukone paikan päälle etsimään kadonnutta lentokonetta. Vääpeli Ilmari Juutilainen saapui nopeasti paikalle Brewster-hävittäjällään ja näki putoamispaikalla sukellusveneen. "Varmuuden vuoksi Juutilainen oli ladannut Brewsterinsä aseet. Jos vähänkään putki heilahtaa, minä ammun äijät pois tykiltä", muistelee Juutilainen ohjelmassa.

Tulitaistelua ei kuitenkaan syttynyt ja Juutilainen palasi pienen kiertelyn jälkeen takaisin Suomeen.

Suomen valtiojohto vaikenee ja sensuuri iskee lehdistöön

Suomen valtiojohto ja sensuuri lakaisivat tapauksen todelliset syyt maton alle. Ulkopoliittisesti aihe oli arka eikä Suomella ollut rahkeita syyttää ja protestoida Neuvostoliittoa sen toiminnasta. Jotta maan haurasta asemaa ei olisi vaarannettu, tiedot pommittajien osuudesta kiellettiin voimakkaasti myös julkisuudessa.

Monissa julkaisuissa Kalevan alasampuminen uutisoitiin onnettomuutena, jossa kone olisi syttynyt tuleen ja tämän jälkeen syöksynyt mereen. Uutistoimituksilla kun ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin noudattaa viranomaisten antamia määräyksiä.

Tapauksesta oli kulunutkin lähemmäs 50 vuotta, ennen kuin asiaa käsiteltiin uudestaan suomalaisessa mediassa.

Aero Oy:n uusi matkustajalentokone Junkers Ju 52/3m OH-ALL "Kaleva" on saapunut ensimmäistä kertaa yhtiön lentosatamaan Helsingin Katajanokalle 14.7.1936. NL:n pommikoneet ampuivat koneen mereen 14.6.1940 matkalla Tallinnasta Helsinkiin.
Aero Oy:n uusi matkustajalentokone Junkers Ju 52/3m OH-ALL Kaleva kuvattuna lentosatamassa Helsingin Katajanokalla 14.7.1936. Aero Oy:n uusi matkustajalentokone Junkers Ju 52/3m OH-ALL "Kaleva" on saapunut ensimmäistä kertaa yhtiön lentosatamaan Helsingin Katajanokalle 14.7.1936. NL:n pommikoneet ampuivat koneen mereen 14.6.1940 matkalla Tallinnasta Helsinkiin. Kuva: CC BY, Gunnar Stålhe / Finnair Oyj:n kokoelma, Suomen Ilmailumuseo matkustajakoneet,1936,Matkustajakone Kalevan pudotus,Suomen ilmailumuseo

Miksi matkustajakone Kaleva ammuttiin alas?

Vasta 1980-luvun lopulla asia nousi uudestaan esiin. Kalevan kohtalosta saatiin uutta tietoa, kun diplomi-insinööri ja ilmailuhistorioitsija Carl-Fredrik Geust löysi leningradilaisesta kirjakaupasta vuonna 1988 Neuvostoliiton ilmavoimien entisen komentajan Pjotr Iljitš Hohlovin muistelmat. Teoksessa kuvailtiin seikkaperäisesti erään matkustajakoneen alasampumista Suomenlahden yllä. Ohjelmassa Geust kertoo uskovansa, että muistelmissa kuvaillaan juuri Kalevan tapausta. Sitä ei kuitenkaan kerrota, miksi lentokone ammuttiin alas.

Miksi Neuvostoliitto ampui alas tavallisen matkustajakoneen? Teorioita tapauksesta on useita. Viimeinen lento Tallinnasta -ohjelmassa esitetään, että Kaleva ammuttiin alas, koska koneessa oli jotain arvokasta tietoa, johon Neuvostoliitto halusi päästä käsiksi. Esimerkiksi diplomaattiposti, jota oli koneessa asiakirjojen mukaan yhteensä 227 kiloa.

Kalevan tapaukseen perehtyvässä Risto Nikun kirjoittamassa teoksessa Kalevan kuolemanlento (Edita, 2007) esitetään syyn olleen todennäköisesti jokin muu kuin diplomaattiposti: "Jos Neuvostoliitto olisi halunnut matkustajakoneesta jotain, ei sitä olisi tehty näin riskialttiilla tavalla, että se ensin ammutaan pommikoneilla mereen ja sitten yritetään etsiä haluttu tavara", kirjoittaa Niku.

Nikun mielestä todennäköisintä oli, että neuvostolentäjät noudattivat määräyksiä pilkuntarkasti tilanteessa, jossa koko Baltia oli Neuvostoliiton määräämässä ja sotavoimin ylläpidetyssä saartorenkaassa kesällä 1940. Vain kaksi päivää Kalevan putoamisen jälkeen Neuvostoliitto miehitti koko Baltian alueen.

Kalevan hylkyä ei ole etsinnöistä huolimatta löydetty. Vuosien saatossa on spekuloitu, että neuvostoliittolaiset nostivat hylyn merestä pian tapauksen jälkeen, mutta tälle väitteelle ei ole löytynyt varmoja todisteita.

Matkustajakone Kalevan putoamispaikka sijaitsee Kerin saaren pohjoispuolella.

Kommentit
  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.

  • Metsä teollisuuden ja suojelutoimien pyörteissä

    Katsaus Suomen metsien tilaan ja metsäteollisuuteen 1994.

    Kotimaan katsauksen neliosaisessa sarjassa vuodelta 1994 käsiteltiin Suomen metsiä ja metsäteollisuutta. Aihetta katsottiin myös kriittisin silmin ja kysyttiin onko päätöksiä tehty lyhytnäköisesti.