Hyppää pääsisältöön

Lennart Meren filmiaarre Vesilinnun kansa tutustutti meidät uralilaisiin sukulaisiimme

Lennart Meren kansatieteellinen dokumenttielokuva Vesilinnun kansa esitteli uralilaisten kansojen elämää ja perinteitä vuonna 1970. Elämä kaukana Itämereltä oli eksoottista, mutta Meren tarkka katse löysi sieltä paljon tuttua. Harvinaislaatuista materiaalia sisältävä elokuva esitettiin Suomessa kaksiosaisena tv-dokumenttina vuonna 1974.

Nimitys Vesilinnun kansa oli virolaisen kirjailijan, tutkijan ja dokumentaristin Lennart Meren itsensä laatima, hän tarkoitti sillä itämerensuomalaisia kansoja. Näiden Itämeren ympärille asettuneiden suomalais-ugrilaisten kansojen mytologiassa oli vesilinnullla erityinen asema: sen mukaan maailman oli luonut vesilintu, ja osa niistä, esimerkiksi joutsenet, olivat pyhiä. Nimestä huolimatta elokuvassa matkataan kuitenkin Itämerta edemmäs, Volgan kautta aina arktiseen Siperiaan asti kohti uralilaisen kantakielen alkukotia.

Meri tunnettin miehenä, joka oli syvästi kiinnostunut sukukansoistamme. Kokemus, opinnot ja kiinnostus saivat hänet lähtemään vuosina 1968–1988 lähes vuosittain pitkille kuvausretkille silloisen Neuvostoliiton vaikeimmin saavutettaville seuduille. Matkansa hän teki milloin yksin, milloin tutkijoista, kirjailijoista ja taiteilijoista koostuneen retkikunnan kanssa.

Tuloksena oli kansatieteellistä kirjallisuutta sekä viisi heimokansoista kertovaa elokuvaa. Ne olivat Vesilinnun kansa (1970), Linnunradan tuulet (1977), Kalevan äänet (1985), Toorumin pojat (1989) ja Shamaani (1977/1997). Elokuvat saivat osakseen runsaasti myös kansainvälistä huomiota.

Vesilinnun kansa -elokuvassa matka vie kamassien, nenetsien, hantien, ostjakkien, komien, marien ja karjalaisten luo. Käsikirjoitus ja ohjaus on Meren, suomalaisena selostusäänenä kuulemme Oke Jokista.

Tässä elokuvassa yritämme mekin päästä uralilaisen kieliryhmän lähteille, seurata suomalais-ugrilaisten ja samojedien heimojen aineellista ja henkistä kehitystä sekä selvitellä niiden tuhatvuotisia vaellusteitä oletetusta alkukodistaan Itämeren ja Tonavan äärille.
― Lennart Meri (1970)

Oivaltavasti leikattu dokumentti tuo meille nähtäväksi monia, äkkiseltään yllättäviäkin yhtäläisyyksiä kaukaisten sukulaistemme kanssa. Ostjakit kalastavat tutunnäköisellä veneellä ja komit hiihtävät suomalaistyyppisillä suksilla. Marimiehet punovat virsut niinipuun kuoresta, naisten valkoiset juhla-asut puolestaan muistuttavat suuresti etelävirolaisia kansallispukuja. Rakennusten koristeluissa ja asujen kirjo-ompeluissa on säilynyt ikivanhoja tunnusmerkkejä, jotka kertovat heimojen yhteenkuuluvuudesta. Dokumentissa kuullaan runsaasti myös musiikkia: lauletun kielen intonaation lisäksi tuttua ovat rytmi ja vuorolaulu.

Välistä vaikutteiden siirtyminen eri kansakuntien välillä taas yllättää. Esimerkiksi marilaisia häitä seuratessa käy ilmi, että naisten juhla-asut sisältävät viitteitä niin Malediiveille kuin Espanjaankin. Kun väki vähenee, ovat perinteet tärkeitä: ”ennen häihin osallistui koko suku, nyt koko kylä”.

Elokuva päättyy Karjalaan. Siellä ilmenee, että karjalaiset asettavat ruokapöytänsä huoneen pitkää seinää vasten poikittain, toisin kuin venäläiset. Sama tilanjako vallitsi jo primitiivisessä pystykodassa, Meri kertoo.

Tämän ovat luoneet ihmiset, jotka harvoin söivät leipää ilman pettua, ja jotka harvoin saivat nukkua kyllikseen. Ja kuitenkin he uhrasivat kauneuden kaipuulleen kymmeniä kertoja enemmän työtä ja vaivaa kuin ruumiilliselle hyvinvoinnilleen.― Lennart Meri karjalaisten rakennusperinteestä (1970)

Lennart Meri teki hämmästyttävän laajan uran

Tallinnalaissyntyinen Lennart Meri (1929–2006) tunnetaan kirjailijana, elokuvantekijänä ja poliitikkona. Vuosina 1992–2001 hän toimi Viron presidenttinä.

Koska Meren isä oli diplomaatti, asui perhe 1930-luvulla Pariisissa ja Berliinissä. Meri kävi kaikkiaan yhdeksää eri koulua ja oppi niissä erinomaisesti neljää eri kieltä: ranskaa, saksaa, englantia ja venäjää. Myöhemmin tuli vielä erinomainen suomen kielen taito.

Kun Neuvostoliitto vuonna 1940 miehitti Viron, Meren perhe oli Tallinnassa. Perhe karkotettiin Siperiaan, mistä he pääsivät palaamaan Viroon vuonna 1946. Siellä Lennart Meri kävi oppikoulun, opiskeli sitten historiaa ja kieliä Tarton yliopistosta ja valmistui sieltä vuonna 1953. Omalta alalta ei kuitenkaan "irronnut" töitä, joten Meri työskenteli ennen uutta itsenäistymistä mm. Vanemuine-teatterin johtajana, Viron radion kuunnelmatoimittajana ja Tallinnfilmissä ohjaajana, käsikirjoittajana ja tuottajana.

Kaiken ohessa Meri matkusti huomattavan pitkiä matkoja suomensukuisten kansojen parissa, kirjoitti aiheesta ja filmasi niistä dokumenttielokuvia. Ensimmäisen kirjansa, matkakuvauksena Keski-Aasiasta hän julkaisi vuonna 1959. Kaikkiaan kirjoja kertyi kymmenen, niistä neljä on suomennettu.

Meri oli yksi laulavan vallankumouksen johtohahmoista. Vuonna 1989 hän perusti Eesti Instituutin, organisaation, jonka tarkoitus oli esitellä Viron kulttuuria ulkomailla. Ensimmäinen instituutti avattiin Helsingissä. Viron uudelleenitsenäistyttyä vuonna 1991 hänestä tuli maan ulkoministeri. Seuraavana vuonna hän toimi hetken Viron Suomen-suurlähettiläänä ennen valintaansa ensimmäiseksi uuden itsenäisen Viron presidentiksi. Hän hoiti tehtävää kaksi kautta vuoteen 2001 asti.

Jatkuva henkinen uudestisyntyminen on kestänyt jo vuosituhansia. Se on optimistisempi kuin luonnon kiertokulku, sillä siinä ei ole kuolemaa, ja ihmisen löytäminen on yhä vasta edessäpäin.― Lennart Meri myyttien muuntumisesta lauluiksi ja taiteeksi (1970)
Kuvakaappaus Maximilian Dörrbeckerin laatimasta kartasta.
Uralilaiset kielet. Kuvakaappaus Ihsan Yilmaz Bayraktarlin ja Maximilian Dörrbeckerin laatimasta kartasta. Kuvakaappaus Maximilian Dörrbeckerin laatimasta kartasta. Kuva: Wikipedia kielitiede

Lue lisää:

Lennart Meri (1992).

Lennart Merta kiinnostivat sukulaiskansojen kohtalot

Vuonna 1992 Viron vasta nimitetty Suomen suurlähettiläs Lennart Meri kertoi ajatuksistaan niin maiden suhteista kuin veljeskansojen asemasta Neuvostoliiton raunioille nousseella Venäjällä.


Lue lisää:

Virolainen maisema, inspiraationa viron lippu.

Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

Lue lisää:

Udmurtiassa uhrataan muinaisjumalille ja seurataan tv:stä nykymaailman menoa

Udmurtit ovat suomalaisten kaukaisia kielisukulaisia Keski-Venäjällä. Teollistuneiden kaupunkien ulkopuolella muinaisusko ja kansanperinne elävät edelleen, vaikka laulavat mummotkin seuraavat nykyaikaista mediaa.

Lue lisää:

Buranovskije Babuski

Udmurtian mammat pitävät rokilla perinteitä hengissä

Pop- ja rockmelodioita udmurtiksi laulavat mummut valittiin maaliskuussa 2012 Venäjän euroviisuedustajiksi. Siihen mennessä isoäitiryhmä oli villinnyt yleisöä ja mediaa jo monen vuoden ajan.

Keskustele
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto