Ilkka Remes avaa kirjojensa taustatyötä harvinaisessa haastattelussa: "Tarinankertoja ei ole reaalimaailman orja"

Huolellinen taustatyö on hyvän jännityskirjan perusta, mutta paljon jää myös intuition varaan. Näin toteaa Suomen suosituin kirjailija Ilkka Remes.

Ilkka Remeksen kirjoja on myyty jo yli 2 miljoonaa kappaletta. Ensimmäinen romaani Pääkallokehrääjät ilmestyi vuonna 1997 ja siitä lähtien tuotantotahti on ollut vähintään yksi kirja vuodessa.

Hän onkin kiistatta yksi Suomen kaikkien aikojen menestyneimmistä kirjailijoista.

Remeksen käsittelemät teemat ovat usein suuria ja mielikuvituksellisia. Viime vuonna päättyneessä Horna-sarjassa Remes käsitteli kuvitteellisen Suomen kokemia uhkia.

Nyt tekeillä olevassa romaanissan hän keskittyy todellisen Suomen haasteisiin.

Miten Remes maailmansa – todelliset tai kuvitteelliset – luo? Sitä on kysyttävä kirjailijalta itseltään. Se ei tosin käy aivan helposti, sillä Remes varjelee yksityisyyttään huolellisesti.

Hän on yli 20 vuoden aikana esiintynyt ainoastaan yhdessä televisiolähetyksessä eikä edes hänen asuinpaikkaansa maailmalla tiedetä.

Itse olen tavannut hänet kahdesti ja haastatellut häntä radioon hänen uransa alkuaikoina. Pian sen jälkeen kaikki harvat hänen antamansa haastattelut on tehty sähköpostilla.

Niin tämäkin.

Netti muutti taustatyön

Yksi tärkeimmistä Remeksen taustatyön lähteistä on tietysti internet. Remes ryhtyi käyttämään nettiä jo esikoisromaania tehdessään vuonna 1994. Silloin verkossa oli tosin vielä rajallinen määrä tietoa.

– Hakukoneena jyräsi AltaVista eikä sitä kautta järin ihmeellisiä tuloksia löytynyt. Kartta- ja kuvapalveluita ei ollut, joten esimerkiksi Pääkallokehrääjää tehdessäni ajoin alppikyliä ristiin rastiin, kertoo Remes.

Tietoa ei myöskään saanut aina ilmaiseksi.

– Muun muassa brittilehtien artikkeleita piti tuolloin ostaa kaupallisista informatiikkayrityksistä yksitellen otsikon perusteella ja niiden hinta määräytyi sanamäärän mukaan.

Pääkallokehrääjää tehdessäni ajoin alppikyliä ristiin rastiin.

Nykyään netti on pullollaan tietoa, mutta pelkän netin varassa ei Remeksen taustyö lepää. Usein painetuista lähteistä ja kirjoista löytyy tietoa kattavammin, etenkin mitä kauemmas tarinan aikakaudessa mennään.

– Esimerkiksi 1990-luvun lopulla tekemäni Pedon syleily sijoittuu toisen maailmansodan aikaan. Vaikka tekisin sen nyt, pystyisin hyödyntämään nettiä olemattoman vähän.

Myös parhaillaan Sergei Skripalin myrkytyksen takia paljon esillä olevista Venäjän kemiallisten ja biologisten aseiden kehitysohjelmista löytyy Remeksen mukaan huomattavasti yksityiskohtaisempaa tietoa kirjoista kuin netistä.

Tarkasti, mutta ei pakosti totta

Remeksen tavoitteena on saada fyysinen ympäristö todellisuutta vastaavaksi ja siinä netti on hyvä apuväline. Esimerkiksi kuvia ja pohjapiirroksia laivoista, rakennuksista ja vastaavista on aiempaa helpommin saatavilla.

Se kuinka tärkeää tapahtumapaikkojen yksityiskohtien oikea kuvailu Remekselle on, riippuu siitä kuinka laaja ja keskeinen kohtaus on.

Jos tilanne sitä vaatii, Remes käy tutustumassa tapahtumapaikkoihin paikan päällä.

– Pedon syleilyssä on Mannerheimin salamurhahanke. Sitä varten kävin tutkimassa tapahtumapaikkoja Mikkelin päämajassa katu kadulta ja lopulta metri metriltä. Halusin saada miljöön niin virheettömäksi, että se olisi uskottava vaikka niillä kaduilla asuvan lukijani silmissä.

Pelkkä netin katunäkymäpalvelu ei yleensä riitä Remekselle aidon tunnelman luomiseksi. Siksi tapahtumat sijoittuvatkin yleensä paikkoihin joissa hän on käynyt.

– Usein voimakkaimmin lukijaan vaikuttavat juuri havainnot tosielämästä. Se tarjoaa myös hyvän tekosyyn vierailla itseäni kiinnostavissa kohteissa. Tallennan ympäristön melko tarkasti, sillä saatan tarvita myös yksityiskohtia, joita en siellä käydessäni ole suunnitellut.

Voimakkaimmin lukijaan vaikuttavat juuri havainnot tosielämästä.

Usein käy myös niin, että Remes huomaa vasta paikan päällä miljöössä jotain kiinnostavaa, joka voi sysätä kohtauksen aivan uuteen suuntaan.

Joskus kirjailija ottaa kuitenkin myös vapauksia. Remes muistuttaa, että tarinankertoja ei ole reaalimaailman orja.

– Aina todelliseen maailmaan sijoittaminen ei ole tarpeellista eikä juoniteknisten syiden vuoksi edes mahdollista. Kaikkein kiinnostavinta on luoda miljöitä omaa mielikuvitusta käyttäen. Ne ovat yleensä yhdistelmiä paikoista, joissa olen käynyt.

Uskottava kuvitelma tulevaisuudesta

Kirjojensa teemojen vuoksi fiktiivisen maailman ja tulevaisuuden puheenaiheiden ennakointi on Remekselle tärkeää.

Jäätyvä helvetti sai monet havahtumaan siihen, millaisiin haasteisiin itse kukin saattaa Suomessa jo nykypäivänä joutua.

Kirjassa Venäjä lamauttaa kylmimpään talviaikaan Suomen sähkönjakelun ja -tuotannon ja tarjoaa sitten "humanitaarista apua". Kaikki tämä olisi periaatteessa mahdollista totetuttaa oikeasti koska tahansa.

Olemassa olevaan todellisuuten nojautuva pohjautuva uhka voi olla pelottavampaa kuin pelkkään fiktioon perustuva tarina.

– Kirja sai asiantuntijoiden myöntämän Vuoden kyberteko -palkinnon. Se tuntui hyvältä, koska tapahtumien autenttisuus ja faktapohjan pitävyys oli koko tarinan lähtökohta. Tarinaa tehdessäni haastateltavien asiantuntijoiden löytämisessä netti oli tehokas vaikka turvaudun ensi sijassa vakiokontakteihini.

Vaikka Remes kirjoittaa rikollisuudesta, hän ei ole toistaiseksi käyttänyt netin vertaisverkkoja eikä netin pimeää puolta.

Tällä tarkoitetaan käsitteitä Deep Web tai Darknet, jotka voivat sisältää mitä tahansa rikollista ja ei-rikollista aineistoa ja joihin pääsee käsiksi vain esim TOR-verkon kautta erityisellä TOR-selaimella.

Näissä verkoissa levitetään muun muassa äärimmäisyysajattelua sekä myydään huumeita ja aseita.

– Olen selvillä niiden tarjoamista mahdollisuuksista ja tarvittaessa hyödynnän niitäkin

Ratkaisevassa asemassa ovat intuitio, mielikuvitus ja hyvä tuuri.

Tärkein vaihe taustatyössä on erilaisen materiaalin lukeminen ja ihmisten kanssa keskusteleminen. Loppu on osittain mysteeri kirjailijallekin.

– Vaikka pyrin analyyttisesti muodostamaan käsitykseni asioiden tilasta ja niiden mahdollisesta kehityssuunnasta, niin kyllä prosessissa ratkaisevassa asemassa ovat intuitio, mielikuvitus ja hyvä tuuri.