Huhtikuun 26. päivänä kuoronjohtaja Väinö Pesola odottaa uutta sosialistista sanomalehteä ja ymmärtää tasavallan kannattajia. #musiikinkevät1918
Huhtikuun lopulla lakkautetun Työmies-lehden musiikkiarvostelija Väinö Pesola odotti, että uusi sosialistinen sanomalehti alkaisi ilmestyä. Pesola oli ollut jo yhteydessä Elannon toimitusjohtajaan, sosialidemokraattien johtohahmoihin lukeutuvaan Väinö Tanneriin, joka järjesti vallankumouksesta syrjään jääneiden sosialidemokraattien kokouksen heti Helsingin valtauksen jälkeen 14. huhtikuuta.
Tannerin johdolla oli perustettu Kustannusosakeyhtiö Kansanvalta Oy, joka ryhtyi julkaisemaan uutta sanomalehteä nimeltä Suomen Sosialidemokraatti. Uuden lehden ensimmäinen numero ilmestyi 6. toukokuuta, mutta sitä syytettiin uuden kapinan lietsomisesta, ja Helsingin komendantti määräsi lehden heti takavarikoitavaksi.
Toisen kerran Suomen Sosialidemokraatti ilmestyi 12. syyskuuta, mutta vieläkään se ei saanut jatkaa. Vasta kun lehti joulukuussa 1918 ilmestyi kolmannen kerran, se sai jatkaa ilmestymistään. Väinö Pesolasta tuli heti Suomen Sosialidemokraatin musiikkiarvostelija.
Huhtikuun lopulla Väinö Pesola kirjoitti myös politiikasta. Valkoisten voiton jälkeen oli ratkaistava kysymys Suomen valtiomuodosta. Maa oli itsenäistynyt 1917 nuorsuomalaisen P. E. Svinhufvudin johdolla. Keväällä 1918 Nuorsuomalainen Puolue jakautui tasavaltaa kannattaviin ståhlbergiläisiin eli ”varpusiin” ja monarkiaa kannattaviin svinhufvudilaisiin eli ”pääskysiin”.
Monarkistit halusivat Suomeen saksalaisen kuninkaan, ja Hessenin prinssi Friedrich Karl valittiin maan hallitsijaksi 9. lokakuuta. Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan kuningas ilmoitti luopuvansa kruunusta joulukuussa 1918.
Vuoden 1919 lopulla sekä Suomalainen Puolue että Nuorsuomalainen Puolue lakkasivat, ja tasavallan kannattajat perustivat Kansallisen Edistyspuoleen ja monarkian kannattajat Kansallisen Kokoomus –puolueen.
”Taantumus. Nälänhätä.
Oikeistolehti ei ole vielä saanut lupaa ilmestyä.
Hufvudstadsbladet, Dagens Press ja nulikkamainen Uusi Päivä käyvät äkäisesti K.J. Ståhlbergin tilannetta täysin ymmärtävän ja oikean suunnan viittoittavan kirjoitukseen kimppuun. Schybergsson, A. Eklund jopa Nevanlinna suosittelevat meille kuninkuutta.
8-tunnin työpäivälain samoin kunnallislain kimppuun tuntuu ruotsikoilla olevan halu iskeä. Ainakin "toistaiseksi" on 10-tunnin työaika otettu.
Mairitellessaan sekä sopivissa että sopimattomissa paikoissa saksalaisia, hankkivat ruotsikot tänne armeijaamme kaikki vanhat sveesiluuskat, kuten esim. Turussa ikälopun Bargenströmin, vanhan Vestmannin. Ja kun eivät finländarit riitä, tuodaan punakeltaista aina Ruotsista asti, rehenteleehän Turussa jo joku Ehrensvärd. Ja Turun yliopistoon hommataan miehiä Ruotsista! Sen sijaan, että ennen saatiin taistella yhtä ruotsikkopesää vastaan, saadaan nyt kaksi, ja toinen vielä ruotsikoille perin otolliselle maaperälle, Turkuun.
Käy aivan niin, kuin das Laumila ennusti. On ikävä havaita, etteivät ruotsikot ole mitään unohtaneet eivätkä mitään oppineet. Tullee taantumus varmasti kaivaen heille itselleen haudan ja tällä kertaa kyllin syvän ja varman, se tullaan näkemään!
Ensi viikolla ei saada ollenkaan leipää ja muutkin varastot ovat aivan lopussa. Sörnäisissä jo lienee tapahtunut nälkäkuoleman tapauksia. Mutta vielä ei kuulu olevan itsekäs uhkamieli poissa. Kohtalo rankaisee aivan perinpohjin.
Mutta iskun pitäisi jossain muodossa kohdistua myös porvariluokkaan, jotta sekin "kävisi itsensä luo" ja löytäisi myös oman rikollisuutensa, sillä eiväthän tällaiset koettelemukset voi tulla vain yksipuolisen suurrikkomuksen kautta.
Iskee Jumala, myös gulasheja, pörssijobbareita, jotta hekin ymmärtäväisiksi tulisivat ja jotta kansallemme vielä yhteisen puhdistuksen kautta tulisi todella uusi onnen aika.
Lukutyöni kärsii kovin omasta nälkiintymisestäni. Luultavasti pitkäaikainen rasvanpuute on kuluttanut voiman aivan loppuun. Raskasmielisyys uhkaa, mitä tehdä!?!”
Seuraa Väinö Pesolan päiväkirjaa keväällä 1918 ja lue mitä hänelle seuraavaksi tapahtuu 28. huhtikuuta.
Lähteet
Pesola, Väinö: Päiväkirja 1918. Käsikirjoitus. Kansalliskirjasto.
Wikipedia Väinö Pesola
Lehtinen, Lasse: Tanner. Itsenäisen Suomen mies. Otava. Helsinki 2017.
Linkit
Ylen verkkoartikkelikokoelma Haluatko ymmärtää mitä Suomessa oikein tapahtui vuonna 1918?
