Hyppää pääsisältöön

Kaakkuri on Suomen toiseksi erilaisin lintu

Kaakkuripari pesälammellaan
Kaakkuri pesälammellaan Kaakkuripari pesälammellaan Kuva: Houman Taleghani / Yle kaakkuri

Kaakkuri kulkee omia polkujaan lintujen evoluutiossa. Se on perimältään hyvin erilainen kuin muut siivekkäät. Suomalaisista linnuista vain kalasääski poikkeaa dna:ltaan siitä enemmän.

Lintujen eriytyminen omiksi ryhmikseen tunnetaan jo varsin tarkasti.

Sukulaisuussuhteet saadaan selville analysoimalla, miten paljon lintujen perimät muistuttavat toisiaan. Näin syntyvästä sukupuusta hahmottuu, kuinka läheisiä sukulaisia lajit ovat keskenään eli kuinka kauan sitten ne ovat erkaantuneet toisistaan.

Kaakkuri istuu yksin omalla pitkällä evolutiivisella oksallaan. Haara yhtyy kuikkalintujen oksaan, mutta vasta lähellä runkoa. Se kertoo, että kaakkurit ovat oma yksinäinen linjansa kuikkalintujen lahkossa. Kaiken huipuksi kuikkalinnut ovat jo itsessään hyvin erilaisia kuin muut, joten kaakkuri on tavallaan poikkeus poikkeuksien joukossa.

“Itse asiassa kaakkuri on 9993 linnun joukossa komeasti sijalla 16”, kuten biologi Mikko Kolkkala havaitsi etsiessään lintujen erilaisuutta koskevasta tutkimuksesta Suomessa esiintyvät linnut.

Mutta muita alkukantaisempia lintuja niin kuikka kuin kaakkurikaan eivät ole.

Ne ovat eriytyneet lintujen päälinjasta samaan aikaan kuin muut lintulahkot, liitukauden lopputörmäyksen jälkeen noin 66 miljoonaa vuotta sitten. Eli vaikka kuikkalinnut ovat oma porukkansa, ne ovat erkaantuneet lintujen päälinjasta yhtä kauan sitten kuin vaikkapa talitiaisen haara.

Linnut ovat dinosauruksia

Mutta on talitintissäkin ihmeteltävää, sillä perimän analyysit ovat osoittaneet, että talitiainen on läheistä sukua Tyrannosaurus Rexille. Kun tähän lisää sauropodit – kasvinsyöjädinosaurukset - ja verrataan näiden kolmen dna:ta toisiinsa, Tyrannosaurus Rex on läheisempää sukua talitintille kuin sauropodeille.

"Dinosaurukset ovat siis edelleen keskuudessamme", Kolkkala täräyttää. Näemme niitä lintulaudoilla, pesäpöntöissä ja metsälammilla. Tässä mielessä kaakkurista voi sanoa, että siinä näkee kaikuja dinosauruksista. Tai oikeastaan tämäkin on väärin, sillä kaakkurit ovat dinosauruksia, tarkemmin ottaen höyhenpeitteisiä dinosauruksia, kuten kaikki muutkin lintumme.

Talitiainen on läheistä sukua Tyrannosaurus Rexille.
Kaakkuri vedessä
Kaakkuri vedessä Kuva: Yle/ Risto Salovaara kaakkuri,linnut,vesilinnut

Sorsatkin ovat kaakkureita alkukantaisempia

Vanhimpia lintuja ovat lentokyvyttömät linnut kuten strutsit ja nandut. Ne ovat eriytyneet sata miljoonaa vuotta sitten, mutta samoihin aikoihin on kehittyneet myös sorsa- ja kanalintujen heimot. Eli teeri, metso ja myös tavallinen sinisorsa ovat tällä logiikalla primitiivisempia kuin kaakkuri.

Tämäkin logiikka pettää. Luonnossa oleva valintapaine on vaikuttanut jokaisen nykyään elävän lajin perimään. Vaikka esimerkiksi nokkaeläin on elänyt omaa evolutiivista polkuaan eristyksissä muista, sen kehitys ei ole pysähtynyt, vaan jatkunut läpi aikojen aivan kuten muidenkin eläinten.

Vaikka kaakkuri onkin 66 miljoonan vuoden iällään yhtä vanha kuin muutkin linnut, ei sen alkukantainen voima himmene. Hämyisessä kesäyössä kuuluva kaakkurin huuto saa selkäpiit väreilemään tänäkin päivänä. Metsien aaveen ääni kantautuu kauas sen pesimälammelta.

Kuuntele Viikon luontoääni kaakkurista.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Tunnistatko espanjansiruetanan? Tämä nilviäinen rouskuttaa puutarhasi ja kuolleet lajitoverinsa tappotahdilla

    Espanjansiruetana aiheuttaa massatuhoja puutarhoissa.

    Espanjansiruetana (Arion vulgaris) on haitallinen vieraslaji, joka aiheuttaa massatuhoja puutarhoissa ja käy jopa linnunpoikasten kimppuun. Sateisina kesinä sen kanta leviää nopeasti, sillä jokainen yksittäinen etana voi tuottaa satoja munia. Laji voi olla haitallinen myös ihmisille ja kotieläimille, joten sen torjunnassa ei auta hempeillä.

  • Lohi palaa kotiin hajun ja magneettiaistin avulla. Lisääntymisvietti saa sen vaeltamaan tuhansia kilometrejä

    Tällainen on lohen taistelu vastavirtaa vastaan.

    Lohi palaa kotiin hajun ja magneettiaistin avulla. Lisääntymisvietti saa sen vaeltamaan tuhansia kilometrejä Suomeen palaavalla Itämeren lohella ei ole montaa jokea, johon kutea kallisarvoinen mäti. Jäljellä on enää neljä Itämereen laskevaa jokea, joissa lohen lisääntyminen onnistuu. Ennen kalojen häviäminen korvattiin istuttamalla jokiin ja meriin viljeltyjä lohen poikasia.

  • Tunnetko muurahaiset ja niiden tavat? Tee Yle Luonnon muurahaistesti!

    Testaa tietosi muurahaisten ihmeellisestä maailmasta

    Kuka keossa pomottaa? Pistääkö keltiäinen? Kuseeko viholainen? Muurahaisten maailma on kiehtova ja ihmeellinen. Ne ovat järjestelmällisen ahkeria uurastajia, jotka lypsävät ravintoa ja huolehtivat jälkeläisistään, mutta myös ryöstävät, tappavat ja taistelevat.

  • Tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa? Tee Yle Luonnon testi

    Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää.

    Suomi on ollut vuosimiljoonien aikana useita kertoja paksun mannerjäätikön peitossa. Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää, siirsivät ja siloittivat kiviä sekä kallioita. Paljasta sisäinen geologisi ja testaa, tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa.

  • Kesämökillä kannattaa pönttöillä

    Tällaisia pönttöjä kannattaa ripustaa kesämökille

    Loma on mitä parasta linnunpönttöjen rakennusaikaa. Tässä vinkit siihen millaisia pönttöjä kesämökille kannattaa ripustaa.

  • Kuka pöntössäsi pesi?

    Vanha pesänpohja voi paljastaa pöntössä pesineen lajin.

    Tiedätkö kuka pöntössäsi pesi? Tavallisimpia pönttöpesijöitä ovat tiaiset ja kirjosieppo, mutta toki muitakin on. Vanha pesänpohja voi paljastaa lajin. Talvi on hyvää aikaa tarkistaa tilanne ja puhdistaa pöntöt kesän jäljiltä. Kirput, väiveet ja muutkin syöpäläiset ovat kohmeessa, joten suuremmilta puremilta ja kutinoilta todennäisesti säästyy.

  • Mikä Suomen pönttölintu olet?

    Tee leikkimielinen testi!

    Viihdytkö kotona vai kutsuuko tropiikki ajoittain pakkomielteen lailla? Haluatko olla yksin vai kaikkien kanssa? Tee leikkimielinen testi, josta selviää, mikä Suomen pönttölinnuista, eli kolopesijöistä, olet.