Hyppää pääsisältöön

Oletko luolaihminen – tunnetko Suomen rotkot ja onkalot? Testaa tietosi!

Grottbergetin luola, Siuntio
Grottbergetin luola, Siuntio Kuva: Tuomo Kesäläinen luolat,Luonto-Suomi.

Sinäkö Suomen Indiana Jones vai kenties vasta Junior? Suomi ei ole ainoastaan tuhansien järvien, vaan myös tuhansien luolien maa. Valtaosaan niistä liittyy jokin kiehtova tarina – salakuljetusta, piilopaikkoja, piruja ja pontikan keittoa. Luola on tarjonnut ihmiselle suojan mitä erilaisimmista syistä.

Testaa tietosi Suomen luolien historiasta, arkeologiasta ja geologiasta. Yhteenlasketut pisteesi näet, kun olet vastannut jokaiseen kysymykseen.

1. Kuinka vanhoja ovat Suomen vanhimmat luolat?

2. Paljonko Suomessa on luolia?

3. Kuinka monta luolahämähäkkien heimoon kuuluvaa lajia elää luolissamme?

4. Mikä on yleisin Suomen luolatyyppi?

5. Mikä on tafoni?

6. Millä toisella nimellä tippukivi tunnetaan?

7. Miten karstiluola syntyy?

8. Mikä Suomen luolissa yleisesti talvehtiva perhonen on kuvassa?

9. Pyhävuoren luola Alajärvellä on ollut...

10. Miksi Karijoen Susiluola kiehtoo tutkijoita?

Ihminen on hyödyntänyt luonnonluolia monin eri tavoin läpi koko historian kivikauden asukkaista alkaen. Luolat ovat olleet pirujen asuntoja ja tietäjien kirkkoja, sotapakolaisten turvapaikkoja sekä metsästäjien leiripaikkoja. Rosvot, erakot ja munkit ovat pitäneet luolia asuntoinaan. Niissä on harjoitettu myös monenlaista ammattitoimintaa. Nykyään ne ovat lähinnä retkeily- ja nähtävyyskohteita, joissa ihminen pääsee kosketuksiin menneiden aikojen kanssa.

Suomen luolaseura on kerännyt listan eri tasoisista, mielenkiintoisista luolakohteista. Useista kohteista löytyy myös tarkemmat kartat ja retkeilyvinkit. Luolat ovat hyviä retkikohteita myös talvella!

Asiantuntija: Tuomo Kesäläinen
Kuvat: Tuomo Kesäläinen, Jari Väätäinen/Gtk

KUUNTELE RADIO-OHJELMA:

Muita mielenkiintoisia ohjelmia luolista Yle Areenassa:



Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Siperian metsäpalot jatkuvat – miten luonto selviää liekeistä?

    13 miljoonaa hehtaaria metsää on jo palanut tänä vuonna.

    Siperian metsäpaloja ei ole saatu vieläkään hallintaan, vaan ne jatkavat leviämistään. Venäjällä on palanut metsää tämän vuoden aikana jopa 13 miljoonaa hehtaaria. Eläimille ja kasveille metsäpalot merkitsevät dramaattisia muutoksia, joista toipumiseen menee vuosikausia. Pohjoisella pallonpuoliskolla roihuaa tällä hetkellä niin Pohjois-Amerikassa kuin Venäjällä.

  • Majava – metsänomistajan riesa vai ahkera luonnonsuojelija?

    Majavien läsnäolo hyödyttää muita eläimiä.

    Metsiemme uuttera eläininsinööri majava työskentelee ahkerasti luonnon monimuotoisuuden puolesta. Tuore tutkimus paljastaa, että majavalammilla elää lähes kaksi kertaa enemmän nisäkäslajeja kuin tavallisilla metsälammilla. Myös nisäkkäiden yksilömäärä on isompi. Eikä tässä vielä kaikki: majavien läsnäolo hyödyttää kaloja, sammakoita, hyönteisiä ja vesilintuja.