Hyppää pääsisältöön

Svenska Kulturfondenin uusi toimitusjohtaja Sören Lillkung rakastaa taloushallintoa ja elää musiikista

Ooperalaulaja, Svenska Kulturfondenin toimitusjohtaja Sören Lillkung
Svenska Kulturfondenin toimitusjohtaja, valtiotieteilijä ja oopperalaulaja Sören Lillkung Ooperalaulaja, Svenska Kulturfondenin toimitusjohtaja Sören Lillkung Kuva: Jonas Brunnström Kuusi kuvaa,Sören Lillkung

Oopperalaulaja, pedagogi ja hallintomies suomenruotsalainen Sören Lillkung, 55 v, ei pelkää uusia haasteita. Toukokuussa 2018 hän aloittaa yhden Suomen suurimpiin säätiöihin kuuluvan Svenska Kulturfondenin ensimmäisenä toimitusjohtajana.

Elämänsä varrella Sören Lillkung on laulanut niin perinteistä ooppera Suomen Kansallisoopperassa kuin nykyoopperaa Kokkolan oopperassa. Tunnetuksi hän on tullut musikaalirooliensa kautta, joita hän on tehnyt sekä suomen- että ruotsinkielisissä maakuntateattereissa.

Viimeiset vuodet Sören Lillkung on työskennellyt ruotsinkielisen ammattikorkeakoulun Novian Pietarsaaren kulttuuriyksikön johtajana. Myös aikaisemmin, vuosina 2009–2012, hän on työskennellyt Svenska kulturfondenin asiamiehenä Helsingissä. Lisäksi hän on toiminut muun muassa kaksikielisen Pietarsaaren seudun musiikkiopiston rehtorina ja Schauman konserttisalin toimitusjohtajana.

Virheisiin keskittyvä, kurinalaisuutta vaativa pedagogiikka nujersi melkein nuoren muusikon

Alun perin valtiotieteilijäksi valmistunut Sören Lillkung, ei nuoruudessaan kuvitellut toimivansa musiikin parissa ammatikseen. Musiikkia hän oli toki harrastanut jo lapsuudestaan lähtien. Alku oli aika dramaattinen kun hän viisivuotiaana sahasi ensimmäisen viulunsa palasiksi.

Yksitoistavuotiaana hän sai uuden viulun instrumentiksi, mutta hän vierasti kurinalaisuutta vaativaa harjoittelua ja sitä ankaraa pedagogiikkaa, jossa keskitytään pääasiassa virheisiin.

Murrosijässä jazzstudion rummut oli se instrumentti, joka avasi rytmitajuiselle Lillkungille oven musiikin ihmeelliseen maailman.

Laulu, rytmi ja liike johdattivat musiikin pariin

Musiikki ja rytmit ovat eläneet Sören Lillkungissa vahvasti koko elämän. Kaksivuotiaasta lähtien hänellä oli tapana maata sängyssä ja heijata päätään puolelta toiselle laulamansa laulun rytmiä tahdittaen. Isä Carey Lillkung, joka oli innokas kuoronjohtaja, huomasi poikansa musikaalisuuden ja otti hänet usein mukaan harrastuksensa pariin. Siellä pikku Sören ihaili isänsä kuoronjohtamista. Kun häntä sitten opiskeluaikana pyydettiin kuoronjohtajaksi, niin hän seurasi isänsä jalanjälkiä ja astui rohkeasti kuoron eteen.

Baritoni joka vierasti oopperaa

Sören Lillkung havaitsi armeija-aikana että hänellä itsellään oli myös komea ääni. Niinpä hän opiskeluaikana, ensin Vaasassa ja sitten Turussa, hakeutui laulutunneille ja päätyi lopulta Helsinkiin Sibelius akatemiaan. Oopperalaulu oli hänelle aluksi täysin vieras alue. Vieraillessaan ensimmäisiä kertoja Aleksanterin teatterissa Suomen Kansallisoopperan esityksissä hän kauhisteli millaisen musiikin pariin oli joutunut.

Vähitellen mm oopperastudio-toiminnan myötä hän innostui bel canto laulusta ja ooppera rooleista. Vapaa-aikanaan hän johti erilaisia kuoroja, joista kuuluisimmista ovat tulleet His Master's Noise gospelkuoro ja Wegelius-kuoro.

Laulamisesta tuli hänelle ammatti ja sen opettamisesta työ jonka parissa hän on viihtynyt. Bel canto-tekniikka antoi eväät laulaa sinfoniaorkesterin yli, rytmimusiikin ja gospellaulun tekniikat vuorostaan kyvyn rääkyä tarvittaessa musikaalirooleissa. Erilaisten kuorojen johtaminen on kulkenut mukana läpi vuosikymmenten.

Les Miserablesin poliisipäällikkö Javertin rooli tehty yli kolmesataa kertaa

Suurelle yleisölle Sören Lillkung tuli tutuksi monien musikaaliroolien kautta. Omasta mielestään läpilyönti tapahtui vuonna 1999 Helsingin Kaupunginteatterin Les Miserables musikaalin poliisipäällikkö Javertin roolin myötä. Tätä roolia hän on esittänyt 384 kertaa eri teattereissa, joista Tampereen Teatterin versio 2013–2014 oli viimeisin. Kokkolan oopperan uutta oopperaa esiin tuomissa produktioissa Lillkung on laulanut useasti. Seppo Pohjolan säveltämä Jusa Peltoniemen tekstiin perustuva Harrbådan neito-ooppera oli niistä viimeisin.

Hyvä taloudenhoito on ihanaa

Hallintotehtävät ja byrokraatin rooli eivät ole Sören Lillkungille vieraita. Itse asiassa hän rakastaa budjettien tekemistä ja hyvää taloudenhoitoa. Seuraavien vuosien aikana hän saa uudessa tehtävässään Svenska Kulturfondenin toimitusjohtajana keskittyä juuri talouden hoitoon ja hyvän hallinnon edistämiseen.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Pianotaiteilija Meri Louhos, 91-v., elää vahvasti tätä päivää

    Pianopedagogi iloitsee oppilaidensa menestymisestä.

    Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhla kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Kuusi kuvaa ohjelmassa taiteilijaa avaa elämänsä tarinaa viiden valokuvan kautta.

  • Muotisuunnittelija Jaakko Selin pukeutuu miten haluaa

    Muotitoimittaja suunniteli funktionaalisia työvaatteita

    Monessa mukana ollut muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Osto- ja myyntiliikkeen takahuoneessa syntyneenä hän puolustaa jokaisen ihmisen oikeutta kauneuteen ja tyyliin. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta.

  • Miksi näemme unia?

    Mikä on unien näkemisen tarkoitus?

    Ihminen nukkuu kolmasosan elämästään ja näkee useiden vuosien ajan unia. Miksi? Haluatko kysyä nukkumisesta tai unien näkemisestä jotain tutkija Katja Vallilta tai tutkimusprofessori Timo Partoselta? Osallistu keskusteluun!

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Pianotaiteilija Meri Louhos, 91-v., elää vahvasti tätä päivää

    Pianopedagogi iloitsee oppilaidensa menestymisestä.

    Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhla kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Kuusi kuvaa ohjelmassa taiteilijaa avaa elämänsä tarinaa viiden valokuvan kautta.

  • Muotisuunnittelija Jaakko Selin pukeutuu miten haluaa

    Muotitoimittaja suunniteli funktionaalisia työvaatteita

    Monessa mukana ollut muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Osto- ja myyntiliikkeen takahuoneessa syntyneenä hän puolustaa jokaisen ihmisen oikeutta kauneuteen ja tyyliin. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta.

  • Miksi näemme unia?

    Mikä on unien näkemisen tarkoitus?

    Ihminen nukkuu kolmasosan elämästään ja näkee useiden vuosien ajan unia. Miksi? Haluatko kysyä nukkumisesta tai unien näkemisestä jotain tutkija Katja Vallilta tai tutkimusprofessori Timo Partoselta? Osallistu keskusteluun!

  • Keskustele itsemurhasta

    Onko itsemurha joskus sallittava?

    Itsemurhan ympärillä on edelleen tabuluonteinen hiljaisuus. Ulla-Kaija Lammin mies teki 17 vuotta sitten itsemurhan. Ulla-Kaija on halunnut olla aina avoin tapahtuneesta eikä kantaa asiasta syyllisyyttä. Ulla-Kaijan mielestä hänen miehensä tekoa ei olisi voitu estää. Kaikki mahdollinen apu annettiin, mutta mies halusi silti lähteä pois.

  • Ilo ei pettänyt Noora Västistä, vaikka luut pettivät

    Vaikka Noora Västisen luusto on hauras, se ei häntä pysäytä.

    Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhauraus sairauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus.

  • Keskustele muotoilusta

    Nojaako suomalainen muotoilu liikaa menneisyyteen?

    Miten nostaa suomalaisen muotoilun uusia nimiä esille? Mitä mieltä olet lasitaiteilija Marja Hepo-ahon sekä muotoilija Timo Sallin ajatuksista?

  • Leena Taavitsainen-Petäjä on sanojen amatsoni

    Dario Fon ihmisyys sykähdytti Leena Taavitsainen-Petäjää

    Italiankielisen kirjallisuuden suomentaja, italianopettaja ja tulkki FM Leena-Taavitsainen Petäjä voimaantuu keskellä kaupunkia uimalla ja pyöräilemällä läpi vuoden. —Italialaiset ihmettelevät, miksi helsinkiläiset lähtevät erikseen mökille, vaikka asuvat jo "luonnossa". Luonto on ehdottomasti kotimaan parasta antia, seurallisuus taas saa minut syttymään Italiassa, kertoo tämä kahden kulttuurin "sanojen amatsoni", joksi ohjaaja Dario Fo hänet luonnehti, kun Matka Reimsiin -ooppera työstettiin Kansallisoopperan lavalle.

  • Keskustele uskonnosta

    Miten suomalaisten uskonnollisuus on muuttumassa

    Onko suomalaisten uskonnollisuus muuttumassa? Kirkkoon kuuluvien määrä on laskussa, itsenäisten uskonnollisten yhdyskuntien määrä nousussa. Mitä ajatuksia tutkija Jussi Sohlbergin ja ex-evankelista Patrick Tiaisen keskustelu sinussa herättää?

  • Keskustele toivon merkityksestä

    Millainen merkitys toivolla on paranemisessa?

    Millaisia ajatuksia syöpälääkäri Päivi Hietasen ja valmentaja Ulrika Björkstamin keskustelu toivosta sinussa herättää? Millainen toivo on auttanut sinua vaikeissa elämäntilanteissa eteenpäin? Osallistu keskusteluun! Voit myös lähettää minulle aihe-ehdotuksia osoitteeseen sari.valto@yle.fi

  • Kirjailija Anne Leinonen rakastaa outoa ja kummaa

    Mielikuvitusta ruokitaan syömällä ja juomalla hyvin.

    Spekulatiivista fiktiota kirjoittava Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia.

  • Tarina on kerrottu, mysteeri jää eloon - millainen on kuuluisa tuntematon?

    - Ei niitä kisoja paperilla ajeta, sanoo Kimi Räikkönen

    Kirjailijan työ ei pääty, kun kirja on kansissa. Kirjamessuilla yksinäinen puurtaja muuttuu julkiseksi eläimeksi. Hän voi joutua hetkeksi samaan asemaan kuin ne, joista hän on kirjoittanut. Ymmärtääkö Kari Hotakainen kirjamessuilla, miltä Kimi Räikkösestä tuntuu? Vuoden myydyin kotimainen kirja on nimeltään Tuntematon Kimi Räikkönen.

  • Keskustele pojan rooleista

    Miten voisimme hyväksyä monenlaiset pojat?

    Millainen on kunnon poika? Kaipaako käsityksemme hyväksyttävästä tavasta olla poika ja mies päivitystä? Miten se vaikuttaisi yksilöihin ja yhteiskuntaan, jos sallisimme tunteiden näyttämisen, hoivaamisen ja herkkyyden sopiviksi myös miehille? Osallistu keskusteluun alla.