Hyppää pääsisältöön

Svenska Kulturfondenin uusi toimitusjohtaja Sören Lillkung rakastaa taloushallintoa ja elää musiikista

Ooperalaulaja, Svenska Kulturfondenin toimitusjohtaja Sören Lillkung
Svenska Kulturfondenin toimitusjohtaja, valtiotieteilijä ja oopperalaulaja Sören Lillkung Ooperalaulaja, Svenska Kulturfondenin toimitusjohtaja Sören Lillkung Kuva: Jonas Brunnström Kuusi kuvaa,Sören Lillkung

Oopperalaulaja, pedagogi ja hallintomies suomenruotsalainen Sören Lillkung, 55 v, ei pelkää uusia haasteita. Toukokuussa 2018 hän aloittaa yhden Suomen suurimpiin säätiöihin kuuluvan Svenska Kulturfondenin ensimmäisenä toimitusjohtajana.

Elämänsä varrella Sören Lillkung on laulanut niin perinteistä ooppera Suomen Kansallisoopperassa kuin nykyoopperaa Kokkolan oopperassa. Tunnetuksi hän on tullut musikaalirooliensa kautta, joita hän on tehnyt sekä suomen- että ruotsinkielisissä maakuntateattereissa.

Viimeiset vuodet Sören Lillkung on työskennellyt ruotsinkielisen ammattikorkeakoulun Novian Pietarsaaren kulttuuriyksikön johtajana. Myös aikaisemmin, vuosina 2009–2012, hän on työskennellyt Svenska kulturfondenin asiamiehenä Helsingissä. Lisäksi hän on toiminut muun muassa kaksikielisen Pietarsaaren seudun musiikkiopiston rehtorina ja Schauman konserttisalin toimitusjohtajana.

Virheisiin keskittyvä, kurinalaisuutta vaativa pedagogiikka nujersi melkein nuoren muusikon

Alun perin valtiotieteilijäksi valmistunut Sören Lillkung, ei nuoruudessaan kuvitellut toimivansa musiikin parissa ammatikseen. Musiikkia hän oli toki harrastanut jo lapsuudestaan lähtien. Alku oli aika dramaattinen kun hän viisivuotiaana sahasi ensimmäisen viulunsa palasiksi.

Yksitoistavuotiaana hän sai uuden viulun instrumentiksi, mutta hän vierasti kurinalaisuutta vaativaa harjoittelua ja sitä ankaraa pedagogiikkaa, jossa keskitytään pääasiassa virheisiin.

Murrosijässä jazzstudion rummut oli se instrumentti, joka avasi rytmitajuiselle Lillkungille oven musiikin ihmeelliseen maailman.

Laulu, rytmi ja liike johdattivat musiikin pariin

Musiikki ja rytmit ovat eläneet Sören Lillkungissa vahvasti koko elämän. Kaksivuotiaasta lähtien hänellä oli tapana maata sängyssä ja heijata päätään puolelta toiselle laulamansa laulun rytmiä tahdittaen. Isä Carey Lillkung, joka oli innokas kuoronjohtaja, huomasi poikansa musikaalisuuden ja otti hänet usein mukaan harrastuksensa pariin. Siellä pikku Sören ihaili isänsä kuoronjohtamista. Kun häntä sitten opiskeluaikana pyydettiin kuoronjohtajaksi, niin hän seurasi isänsä jalanjälkiä ja astui rohkeasti kuoron eteen.

Baritoni joka vierasti oopperaa

Sören Lillkung havaitsi armeija-aikana että hänellä itsellään oli myös komea ääni. Niinpä hän opiskeluaikana, ensin Vaasassa ja sitten Turussa, hakeutui laulutunneille ja päätyi lopulta Helsinkiin Sibelius akatemiaan. Oopperalaulu oli hänelle aluksi täysin vieras alue. Vieraillessaan ensimmäisiä kertoja Aleksanterin teatterissa Suomen Kansallisoopperan esityksissä hän kauhisteli millaisen musiikin pariin oli joutunut.

Vähitellen mm oopperastudio-toiminnan myötä hän innostui bel canto laulusta ja ooppera rooleista. Vapaa-aikanaan hän johti erilaisia kuoroja, joista kuuluisimmista ovat tulleet His Master's Noise gospelkuoro ja Wegelius-kuoro.

Laulamisesta tuli hänelle ammatti ja sen opettamisesta työ jonka parissa hän on viihtynyt. Bel canto-tekniikka antoi eväät laulaa sinfoniaorkesterin yli, rytmimusiikin ja gospellaulun tekniikat vuorostaan kyvyn rääkyä tarvittaessa musikaalirooleissa. Erilaisten kuorojen johtaminen on kulkenut mukana läpi vuosikymmenten.

Les Miserablesin poliisipäällikkö Javertin rooli tehty yli kolmesataa kertaa

Suurelle yleisölle Sören Lillkung tuli tutuksi monien musikaaliroolien kautta. Omasta mielestään läpilyönti tapahtui vuonna 1999 Helsingin Kaupunginteatterin Les Miserables musikaalin poliisipäällikkö Javertin roolin myötä. Tätä roolia hän on esittänyt 384 kertaa eri teattereissa, joista Tampereen Teatterin versio 2013–2014 oli viimeisin. Kokkolan oopperan uutta oopperaa esiin tuomissa produktioissa Lillkung on laulanut useasti. Seppo Pohjolan säveltämä Jusa Peltoniemen tekstiin perustuva Harrbådan neito-ooppera oli niistä viimeisin.

Hyvä taloudenhoito on ihanaa

Hallintotehtävät ja byrokraatin rooli eivät ole Sören Lillkungille vieraita. Itse asiassa hän rakastaa budjettien tekemistä ja hyvää taloudenhoitoa. Seuraavien vuosien aikana hän saa uudessa tehtävässään Svenska Kulturfondenin toimitusjohtajana keskittyä juuri talouden hoitoon ja hyvän hallinnon edistämiseen.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Piispa Teemu Laajasalo: Itsestään ei kannata luulla liikaa, mutta ei liian vähääkään

    Piispaa Teemu Laajasaloa kiinnostavat teologia ja ihmiset.

    Kuusi kuukautta Helsingin hiippakunnan piispan virkaa hoitanut Teemu Laajasalo löysi aikoinaan eettisten kysymysten ja uskonnonopettajan innostamana tien teologian pariin ja kirkon töihin. Nokkelana älyniekkana ja huumorin rakastajana hän aikoinaan päätyi myös koko kansan tuntemaksi vitsiniekaksi televisiosarja YleLeaksiin. Vaativien tehtävien ja viimeaikaisten julkisuuspaineiden keskellä piispa Teemu Laajasalo rentoutuu parhaiten perheen parissa.

  • Suomentaja Kersti Juva haluaa olla mukana yhteiskunnan muutoksessa

    Kersti Juva suomentaja

    Kersti Juva tunnetaan parhaiten urastaan suomentajana. Hänen työpöytänsä kautta ovat kulkeneet Taru sormusten herrasta -trilogia, Nalle Puh, Ylpeys ja ennakkoluulo sekä lukuisat muut teokset. Hänen suomentamansa kuunnelmasarja Knalli ja sateenvarjo viihdytti radionkuuntelijoita usean vuosikymmenen ajan. Juva on ollut paikalla myös silloin, kun yhteiskunta on kaivannut muutosta. Kun omaa paikkaa ei tahtonut löytyä opiskelijaliikkeestä, ainoa vaihtoehto oli ryhtyä ajamaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. - Maailma on muuttunut, ja minä olen ollut siinä muutoksessa mukana, Juva sanoo.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Piispa Teemu Laajasalo: Itsestään ei kannata luulla liikaa, mutta ei liian vähääkään

    Piispaa Teemu Laajasaloa kiinnostavat teologia ja ihmiset.

    Kuusi kuukautta Helsingin hiippakunnan piispan virkaa hoitanut Teemu Laajasalo löysi aikoinaan eettisten kysymysten ja uskonnonopettajan innostamana tien teologian pariin ja kirkon töihin. Nokkelana älyniekkana ja huumorin rakastajana hän aikoinaan päätyi myös koko kansan tuntemaksi vitsiniekaksi televisiosarja YleLeaksiin. Vaativien tehtävien ja viimeaikaisten julkisuuspaineiden keskellä piispa Teemu Laajasalo rentoutuu parhaiten perheen parissa.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Suomentaja Kersti Juva haluaa olla mukana yhteiskunnan muutoksessa

    Kersti Juva suomentaja

    Kersti Juva tunnetaan parhaiten urastaan suomentajana. Hänen työpöytänsä kautta ovat kulkeneet Taru sormusten herrasta -trilogia, Nalle Puh, Ylpeys ja ennakkoluulo sekä lukuisat muut teokset. Hänen suomentamansa kuunnelmasarja Knalli ja sateenvarjo viihdytti radionkuuntelijoita usean vuosikymmenen ajan. Juva on ollut paikalla myös silloin, kun yhteiskunta on kaivannut muutosta. Kun omaa paikkaa ei tahtonut löytyä opiskelijaliikkeestä, ainoa vaihtoehto oli ryhtyä ajamaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. - Maailma on muuttunut, ja minä olen ollut siinä muutoksessa mukana, Juva sanoo.

  • Musiikkiteatteritaiteilija Reetta Ristimäki haluaa raikastaa oopperaa kokonaisvaltaisesti

    Musiikkiteatteritaiteilija luo oman työpaikkansa.

    Musiikkiteatteritaiteen monitoiminainen, oopperalaulaja, laulupedagogi Reetta Ristimäki on koko elämänsä ajan luonut omat työpaikkansa. Ooppera Skaala, Musiikkiteatteri Kapsäkki ja nyt parhaillaan Suomalainen kamariooppera ovat työllistäneet häntä. Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä ohjaajan työhön.

  • Ami Aspelundin elämä estradilla

    Ami Aspelund on Suomen kansainvälisimpiä artisteja

    Pitkän linjan artisti Ami Aspelund valloitti yleisönsä jo 1970-luvulla, kun Apinamies rävähti radioon. Huumoria, rohkeutta, herkkyyttä ja isoa osaamista on Amin ura ollut täynnä lukemattomien levytysten, lava-, ravintolashow- ja TV-produktioiden sekä musikaalien myötä. Ami Aspelund edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1983 Kari Kuusamon kappaleella Fantasiaa. Suuret esiintymiset täyttivät monikielisen, taidokkaasti laulavan, estradeilla suvereenisti liikkuvan ja tanssivan Amin elämän. –Parhaimmillani olen ehdottomasti live-artistina, minulle on tärkeää saada yleisön reaktio heti mukaan, sanoo Ami. Paluu uran alun vuosikymmenelle, 1970-luvulle on tapahtumassa nyt rock-musiikin kautta, jota Ami pääsee räjäyttämään vahvan viihdyttäjän kovalla kokemuksella.

  • Muusikko Heikki Laitinen uskoo, että laulu ja tanssi ovat ihmisessä ja niiden täytyy antaa tulla esiin

    Jokaisen sisällä on loputtomasti musiikkia.

    Laulu on Heikki Laitisen mukaan ihmisen olennaisin ilmaisumuoto. Elämänsä varrella hän on työskennellyt niin musiikin tutkijana, lehtorina, säveltäjänä, muusikkona kuin performanssitaiteilijana. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston professorina 2000-luvulla toiminut Laitinen jatkaa nyt matkaansa musiikin maailmassa yhä vahvemmin taiteilijana.

  • Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Kenen tarinaa luemme Kalle Päätalon romaaneista? Mihin Kallen kirjoissa rakastumme? Miksi jotkut eivät kertakaikkiaan jaksa kiinnostua Päätalosta? Onko Iijoki -sarja totta vai ei? Mitkä ovat parhaat päätalomaiset murreilmaisut, jotka muistat? Tule mukaan kuuntelemaan radion Lukupiiriä 31.3.

  • Älä Kalle Päätalo itke, kyllä sinusta vielä kirjailija tulee!

    Päätalon mielessä pitkään elänyt unelma toteutuu

    Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki –romaania lukiessani mietin luenko kertojan, kirjailijan itsensä vai ihan jonkun muun tarinaa – jopa omaanikin? En tiedä kumpi on enemmän näiden vuosikymmenten mittaan muuttunut, minä vai Iijoki, mutta nyt katselen Päätalon tarinaa uusin silmin. Hyvästi, Iijoki –romaani ilmestyi vuonna 1995.

  • Avaruusromua: Unta se ei ollut!

    Kuolemanrajakokemus on kokemus elämän ja kuoleman rajalta.

    Kuolemanrajakokemus on sananmukaisesti kokemus elämän ja kuoleman rajalta. Se on voimakas ja elämyksellinen kokemus. Ainakin sellaisena sen ovat kuvailleet lukuisat kuolemaa lähellä käyneet ihmiset. Kuolemanrajakokemuksia on tutkittu tieteellisesti ja niitä on pyritty selittämään monenlaisilla lääketieteellisillä teorioilla. ”Mikään teorioista ei ole kuitenkaan pystynyt selittämään kuolemanrajakokemusten syntyä”, kirjoittaa Miia Kontro kirjassaan Portilla – suomalaisia kuolemanrajakokemuksia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Itämeren matkailuilta – Tule keskustelemaan laivamatkailusta

    Laivamatkailun ennen, nyt ja huomenna

    Suuri Itämeren matkailuilta – Millaisia muistoja sinulta on varhaisilta risteilymatkoilta? Millaisena näet laivamatkailun tulevaisuuden? Muistatko voiristeilyt Ruotsiin? Matkustitko Gdanskin ja Travemünden kautta Manner-Eurooppaan? Haluatko kysyä tämän päivän Itämeren matkailusta ja tulevaisuudennäkymistä?