Hyppää pääsisältöön

Svenska Kulturfondenin uusi toimitusjohtaja Sören Lillkung rakastaa taloushallintoa ja elää musiikista

Ooperalaulaja, Svenska Kulturfondenin toimitusjohtaja Sören Lillkung
Svenska Kulturfondenin toimitusjohtaja, valtiotieteilijä ja oopperalaulaja Sören Lillkung Ooperalaulaja, Svenska Kulturfondenin toimitusjohtaja Sören Lillkung Kuva: Jonas Brunnström Kuusi kuvaa,Sören Lillkung

Oopperalaulaja, pedagogi ja hallintomies suomenruotsalainen Sören Lillkung, 55 v, ei pelkää uusia haasteita. Toukokuussa 2018 hän aloittaa yhden Suomen suurimpiin säätiöihin kuuluvan Svenska Kulturfondenin ensimmäisenä toimitusjohtajana.

Elämänsä varrella Sören Lillkung on laulanut niin perinteistä ooppera Suomen Kansallisoopperassa kuin nykyoopperaa Kokkolan oopperassa. Tunnetuksi hän on tullut musikaalirooliensa kautta, joita hän on tehnyt sekä suomen- että ruotsinkielisissä maakuntateattereissa.

Viimeiset vuodet Sören Lillkung on työskennellyt ruotsinkielisen ammattikorkeakoulun Novian Pietarsaaren kulttuuriyksikön johtajana. Myös aikaisemmin, vuosina 2009–2012, hän on työskennellyt Svenska kulturfondenin asiamiehenä Helsingissä. Lisäksi hän on toiminut muun muassa kaksikielisen Pietarsaaren seudun musiikkiopiston rehtorina ja Schauman konserttisalin toimitusjohtajana.

Virheisiin keskittyvä, kurinalaisuutta vaativa pedagogiikka nujersi melkein nuoren muusikon

Alun perin valtiotieteilijäksi valmistunut Sören Lillkung, ei nuoruudessaan kuvitellut toimivansa musiikin parissa ammatikseen. Musiikkia hän oli toki harrastanut jo lapsuudestaan lähtien. Alku oli aika dramaattinen kun hän viisivuotiaana sahasi ensimmäisen viulunsa palasiksi.

Yksitoistavuotiaana hän sai uuden viulun instrumentiksi, mutta hän vierasti kurinalaisuutta vaativaa harjoittelua ja sitä ankaraa pedagogiikkaa, jossa keskitytään pääasiassa virheisiin.

Murrosijässä jazzstudion rummut oli se instrumentti, joka avasi rytmitajuiselle Lillkungille oven musiikin ihmeelliseen maailman.

Laulu, rytmi ja liike johdattivat musiikin pariin

Musiikki ja rytmit ovat eläneet Sören Lillkungissa vahvasti koko elämän. Kaksivuotiaasta lähtien hänellä oli tapana maata sängyssä ja heijata päätään puolelta toiselle laulamansa laulun rytmiä tahdittaen. Isä Carey Lillkung, joka oli innokas kuoronjohtaja, huomasi poikansa musikaalisuuden ja otti hänet usein mukaan harrastuksensa pariin. Siellä pikku Sören ihaili isänsä kuoronjohtamista. Kun häntä sitten opiskeluaikana pyydettiin kuoronjohtajaksi, niin hän seurasi isänsä jalanjälkiä ja astui rohkeasti kuoron eteen.

Baritoni joka vierasti oopperaa

Sören Lillkung havaitsi armeija-aikana että hänellä itsellään oli myös komea ääni. Niinpä hän opiskeluaikana, ensin Vaasassa ja sitten Turussa, hakeutui laulutunneille ja päätyi lopulta Helsinkiin Sibelius akatemiaan. Oopperalaulu oli hänelle aluksi täysin vieras alue. Vieraillessaan ensimmäisiä kertoja Aleksanterin teatterissa Suomen Kansallisoopperan esityksissä hän kauhisteli millaisen musiikin pariin oli joutunut.

Vähitellen mm oopperastudio-toiminnan myötä hän innostui bel canto laulusta ja ooppera rooleista. Vapaa-aikanaan hän johti erilaisia kuoroja, joista kuuluisimmista ovat tulleet His Master's Noise gospelkuoro ja Wegelius-kuoro.

Laulamisesta tuli hänelle ammatti ja sen opettamisesta työ jonka parissa hän on viihtynyt. Bel canto-tekniikka antoi eväät laulaa sinfoniaorkesterin yli, rytmimusiikin ja gospellaulun tekniikat vuorostaan kyvyn rääkyä tarvittaessa musikaalirooleissa. Erilaisten kuorojen johtaminen on kulkenut mukana läpi vuosikymmenten.

Les Miserablesin poliisipäällikkö Javertin rooli tehty yli kolmesataa kertaa

Suurelle yleisölle Sören Lillkung tuli tutuksi monien musikaaliroolien kautta. Omasta mielestään läpilyönti tapahtui vuonna 1999 Helsingin Kaupunginteatterin Les Miserables musikaalin poliisipäällikkö Javertin roolin myötä. Tätä roolia hän on esittänyt 384 kertaa eri teattereissa, joista Tampereen Teatterin versio 2013–2014 oli viimeisin. Kokkolan oopperan uutta oopperaa esiin tuomissa produktioissa Lillkung on laulanut useasti. Seppo Pohjolan säveltämä Jusa Peltoniemen tekstiin perustuva Harrbådan neito-ooppera oli niistä viimeisin.

Hyvä taloudenhoito on ihanaa

Hallintotehtävät ja byrokraatin rooli eivät ole Sören Lillkungille vieraita. Itse asiassa hän rakastaa budjettien tekemistä ja hyvää taloudenhoitoa. Seuraavien vuosien aikana hän saa uudessa tehtävässään Svenska Kulturfondenin toimitusjohtajana keskittyä juuri talouden hoitoon ja hyvän hallinnon edistämiseen.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

  • Valon villitsemä - Kari Kola

    Valotaiteilija Kari Kolan ajatuksia.

    Valtaiteilija Kari Kola tekee suuren mittakaavan valoteoksia. Oman kotinsa hän löysi Joensuusta ja sieltä käsin hän risteilee eri puolilla maailmaa suunnittelemassa ja toteuttamassa huikeita valoteoksia. Joensuussa hän on omistautunut maailman pohjoisimman trooppisten perhosten puutarhan ylläpitämiseen. Suuria valoteoksia on mm.

  • Valotaiteilija Kari Kola suunnittelee Grönlantiin ilmastomuutoksen visualisointia

    Valotaiteilija rakastaa outoja paikkoja.

    Valotaiteilija Kari Kola rakastaa poikkeuksellisia paikkoja ja valaisee niitä ympäri maailmaa. Grönlannin jäätikölle ja Jordaniaan Petran pyhään kaupunkiin on suunnitteilla valotaideteokset. Yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin suunnitelmat yhden päivän valotaideteokseen ovat jo olemassa. Huiman rohkea ja ennakkoluuloton Kari Kola luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin, kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Tässä mittakaavassa hänellä ei ole maailmalla edes kilpailijoita.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

  • Tiede ja usko – ikkunoita totuuteen

    Serafim Seppälän ajatuksia tieteestä ja uskosta.

    Professori ja pappismunkki Serafin Seppälä on mielenkiintoinen yhdistelmä analyyttistä tiedemiestä ja mystikkoa. Itä-Suomen Yliopiston patristiikan professorina hän pitää luentoja mm. numeroiden metafysiikasta. Silloin kun hän ei ole syventynyt tutkimukseen tai kirjoita kirjoja, hän harrastaa esimerkiksi vanhaa juutalaista tai armenialaista musiikkia.

  • Tunteella ja taidolla - kansanmuusikko Sari Kaasinen

    Sari Kaasisen haastattelu

    Sari Kaasinen on elänyt koko elämänsä kansanmusiikille ja nyt Joensuun kulttuurijohtajanakin hän nauttii edelleen esiintymisestä. Valmistautuessaan konserttiin Carelia-salissa Joensuussa hän kertoo elämänsä vaiheista ja tärkeistä asioista elämänsä varrella radiosarjan Kuusi kuvaa toimittajalle.

  • Joulu syntyy yhdessäolosta rakkaiden kanssa - muusikko, kulttuurijohtaja Sari Kaasinen

    Kansanmusiikin voimanainen palasi juurilleen.

    Joulun laittaminen ja yhdessä oleminen on Sari Kaasiselle joulussa kaikkein tärkeintä. Tavaran määrä ja niiden tärkeys vähenee vuosi vuodelta, mutta rakkaus satoihin lasisiin joulupalloihin säilyy. Joensuun kulttuurijohtajakasi tänä vuonna valittu Kaasinen rauhoittuu jouluun viettoon lapsuuden maisemissa Rääkkylässä.

  • Keskustele rauhantyöstä

    Onko rauhanliikkeellä merkitystä?

    Mitä mieltä olet rauhanjärjestöistä: onko niiden työllä merkitystä? Mikä olisi vaikuttavinta rauhantyötä mielestäsi?

  • Pianotaiteilija Meri Louhos, 91-v., elää vahvasti tätä päivää

    Pianopedagogi iloitsee oppilaidensa menestymisestä.

    Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhla kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Kuusi kuvaa ohjelmassa taiteilijaa avaa elämänsä tarinaa viiden valokuvan kautta.