Hyppää pääsisältöön

Svenska Kulturfondenin uusi toimitusjohtaja Sören Lillkung rakastaa taloushallintoa ja elää musiikista

Ooperalaulaja, Svenska Kulturfondenin toimitusjohtaja Sören Lillkung
Svenska Kulturfondenin toimitusjohtaja, valtiotieteilijä ja oopperalaulaja Sören Lillkung Ooperalaulaja, Svenska Kulturfondenin toimitusjohtaja Sören Lillkung Kuva: Jonas Brunnström Kuusi kuvaa,Sören Lillkung

Oopperalaulaja, pedagogi ja hallintomies suomenruotsalainen Sören Lillkung, 55 v, ei pelkää uusia haasteita. Toukokuussa 2018 hän aloittaa yhden Suomen suurimpiin säätiöihin kuuluvan Svenska Kulturfondenin ensimmäisenä toimitusjohtajana.

Elämänsä varrella Sören Lillkung on laulanut niin perinteistä ooppera Suomen Kansallisoopperassa kuin nykyoopperaa Kokkolan oopperassa. Tunnetuksi hän on tullut musikaalirooliensa kautta, joita hän on tehnyt sekä suomen- että ruotsinkielisissä maakuntateattereissa.

Viimeiset vuodet Sören Lillkung on työskennellyt ruotsinkielisen ammattikorkeakoulun Novian Pietarsaaren kulttuuriyksikön johtajana. Myös aikaisemmin, vuosina 2009–2012, hän on työskennellyt Svenska kulturfondenin asiamiehenä Helsingissä. Lisäksi hän on toiminut muun muassa kaksikielisen Pietarsaaren seudun musiikkiopiston rehtorina ja Schauman konserttisalin toimitusjohtajana.

Virheisiin keskittyvä, kurinalaisuutta vaativa pedagogiikka nujersi melkein nuoren muusikon

Alun perin valtiotieteilijäksi valmistunut Sören Lillkung, ei nuoruudessaan kuvitellut toimivansa musiikin parissa ammatikseen. Musiikkia hän oli toki harrastanut jo lapsuudestaan lähtien. Alku oli aika dramaattinen kun hän viisivuotiaana sahasi ensimmäisen viulunsa palasiksi.

Yksitoistavuotiaana hän sai uuden viulun instrumentiksi, mutta hän vierasti kurinalaisuutta vaativaa harjoittelua ja sitä ankaraa pedagogiikkaa, jossa keskitytään pääasiassa virheisiin.

Murrosijässä jazzstudion rummut oli se instrumentti, joka avasi rytmitajuiselle Lillkungille oven musiikin ihmeelliseen maailman.

Laulu, rytmi ja liike johdattivat musiikin pariin

Musiikki ja rytmit ovat eläneet Sören Lillkungissa vahvasti koko elämän. Kaksivuotiaasta lähtien hänellä oli tapana maata sängyssä ja heijata päätään puolelta toiselle laulamansa laulun rytmiä tahdittaen. Isä Carey Lillkung, joka oli innokas kuoronjohtaja, huomasi poikansa musikaalisuuden ja otti hänet usein mukaan harrastuksensa pariin. Siellä pikku Sören ihaili isänsä kuoronjohtamista. Kun häntä sitten opiskeluaikana pyydettiin kuoronjohtajaksi, niin hän seurasi isänsä jalanjälkiä ja astui rohkeasti kuoron eteen.

Baritoni joka vierasti oopperaa

Sören Lillkung havaitsi armeija-aikana että hänellä itsellään oli myös komea ääni. Niinpä hän opiskeluaikana, ensin Vaasassa ja sitten Turussa, hakeutui laulutunneille ja päätyi lopulta Helsinkiin Sibelius akatemiaan. Oopperalaulu oli hänelle aluksi täysin vieras alue. Vieraillessaan ensimmäisiä kertoja Aleksanterin teatterissa Suomen Kansallisoopperan esityksissä hän kauhisteli millaisen musiikin pariin oli joutunut.

Vähitellen mm oopperastudio-toiminnan myötä hän innostui bel canto laulusta ja ooppera rooleista. Vapaa-aikanaan hän johti erilaisia kuoroja, joista kuuluisimmista ovat tulleet His Master's Noise gospelkuoro ja Wegelius-kuoro.

Laulamisesta tuli hänelle ammatti ja sen opettamisesta työ jonka parissa hän on viihtynyt. Bel canto-tekniikka antoi eväät laulaa sinfoniaorkesterin yli, rytmimusiikin ja gospellaulun tekniikat vuorostaan kyvyn rääkyä tarvittaessa musikaalirooleissa. Erilaisten kuorojen johtaminen on kulkenut mukana läpi vuosikymmenten.

Les Miserablesin poliisipäällikkö Javertin rooli tehty yli kolmesataa kertaa

Suurelle yleisölle Sören Lillkung tuli tutuksi monien musikaaliroolien kautta. Omasta mielestään läpilyönti tapahtui vuonna 1999 Helsingin Kaupunginteatterin Les Miserables musikaalin poliisipäällikkö Javertin roolin myötä. Tätä roolia hän on esittänyt 384 kertaa eri teattereissa, joista Tampereen Teatterin versio 2013–2014 oli viimeisin. Kokkolan oopperan uutta oopperaa esiin tuomissa produktioissa Lillkung on laulanut useasti. Seppo Pohjolan säveltämä Jusa Peltoniemen tekstiin perustuva Harrbådan neito-ooppera oli niistä viimeisin.

Hyvä taloudenhoito on ihanaa

Hallintotehtävät ja byrokraatin rooli eivät ole Sören Lillkungille vieraita. Itse asiassa hän rakastaa budjettien tekemistä ja hyvää taloudenhoitoa. Seuraavien vuosien aikana hän saa uudessa tehtävässään Svenska Kulturfondenin toimitusjohtajana keskittyä juuri talouden hoitoon ja hyvän hallinnon edistämiseen.

  • Keskustele muotoilusta

    Nojaako suomalainen muotoilu liikaa menneisyyteen?

    Miten nostaa suomalaisen muotoilun uusia nimiä esille? Mitä mieltä olet lasitaiteilija Marja Hepo-ahon sekä muotoilija Timo Sallin ajatuksista?

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Leena Taavitsainen-Petäjä on sanojen amatsoni

    Dario Fon ihmisyys sykähdytti Leena Taavitsainen-Petäjää

    Italiankielisen kirjallisuuden suomentaja, italianopettaja ja tulkki FM Leena-Taavitsainen Petäjä voimaantuu keskellä kaupunkia uimalla ja pyöräilemällä läpi vuoden. —Italialaiset ihmettelevät, miksi helsinkiläiset lähtevät erikseen mökille, vaikka asuvat jo "luonnossa". Luonto on ehdottomasti kotimaan parasta antia, seurallisuus taas saa minut syttymään Italiassa, kertoo tämä kahden kulttuurin "sanojen amatsoni", joksi ohjaaja Dario Fo hänet luonnehti, kun Matka Reimsiin -ooppera työstettiin Kansallisoopperan lavalle.

  • Keskustele uskonnosta

    Miten suomalaisten uskonnollisuus on muuttumassa

    Onko suomalaisten uskonnollisuus muuttumassa? Kirkkoon kuuluvien määrä on laskussa, itsenäisten uskonnollisten yhdyskuntien määrä nousussa. Mitä ajatuksia tutkija Jussi Sohlbergin ja ex-evankelista Patrick Tiaisen keskustelu sinussa herättää?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele muotoilusta

    Nojaako suomalainen muotoilu liikaa menneisyyteen?

    Miten nostaa suomalaisen muotoilun uusia nimiä esille? Mitä mieltä olet lasitaiteilija Marja Hepo-ahon sekä muotoilija Timo Sallin ajatuksista?

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Leena Taavitsainen-Petäjä on sanojen amatsoni

    Dario Fon ihmisyys sykähdytti Leena Taavitsainen-Petäjää

    Italiankielisen kirjallisuuden suomentaja, italianopettaja ja tulkki FM Leena-Taavitsainen Petäjä voimaantuu keskellä kaupunkia uimalla ja pyöräilemällä läpi vuoden. —Italialaiset ihmettelevät, miksi helsinkiläiset lähtevät erikseen mökille, vaikka asuvat jo "luonnossa". Luonto on ehdottomasti kotimaan parasta antia, seurallisuus taas saa minut syttymään Italiassa, kertoo tämä kahden kulttuurin "sanojen amatsoni", joksi ohjaaja Dario Fo hänet luonnehti, kun Matka Reimsiin -ooppera työstettiin Kansallisoopperan lavalle.

  • Keskustele uskonnosta

    Miten suomalaisten uskonnollisuus on muuttumassa

    Onko suomalaisten uskonnollisuus muuttumassa? Kirkkoon kuuluvien määrä on laskussa, itsenäisten uskonnollisten yhdyskuntien määrä nousussa. Mitä ajatuksia tutkija Jussi Sohlbergin ja ex-evankelista Patrick Tiaisen keskustelu sinussa herättää?

  • Keskustele toivon merkityksestä

    Millainen merkitys toivolla on paranemisessa?

    Millaisia ajatuksia syöpälääkäri Päivi Hietasen ja valmentaja Ulrika Björkstamin keskustelu toivosta sinussa herättää? Millainen toivo on auttanut sinua vaikeissa elämäntilanteissa eteenpäin? Osallistu keskusteluun! Voit myös lähettää minulle aihe-ehdotuksia osoitteeseen sari.valto@yle.fi

  • Kirjailija Anne Leinonen rakastaa outoa ja kummaa

    Mielikuvitusta ruokitaan syömällä ja juomalla hyvin.

    Spekulatiivista fiktiota kirjoittava Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia.

  • Tarina on kerrottu, mysteeri jää eloon - millainen on kuuluisa tuntematon?

    - Ei niitä kisoja paperilla ajeta, sanoo Kimi Räikkönen

    Kirjailijan työ ei pääty, kun kirja on kansissa. Kirjamessuilla yksinäinen puurtaja muuttuu julkiseksi eläimeksi. Hän voi joutua hetkeksi samaan asemaan kuin ne, joista hän on kirjoittanut. Ymmärtääkö Kari Hotakainen kirjamessuilla, miltä Kimi Räikkösestä tuntuu? Vuoden myydyin kotimainen kirja on nimeltään Tuntematon Kimi Räikkönen.

  • Keskustele pojan rooleista

    Miten voisimme hyväksyä monenlaiset pojat?

    Millainen on kunnon poika? Kaipaako käsityksemme hyväksyttävästä tavasta olla poika ja mies päivitystä? Miten se vaikuttaisi yksilöihin ja yhteiskuntaan, jos sallisimme tunteiden näyttämisen, hoivaamisen ja herkkyyden sopiviksi myös miehille? Osallistu keskusteluun alla.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • Keskustele tässä johtamisesta!

    Millaista on hyvä johtaminen? Entä huono?

    Kerro kokemuksiasi hyvästä ja huonosta johtamisesta! Kun yritys ja sen johto kohtaa kriisin siihen väistämättä liittyy julkisuus. Voiko sitä hallita? Miten mainekriisiä voi ennakoida? Entä millaista on huono johtaminen - ja pääseekö siitä eroon? Vieraina syksyn johtamiskirjoja julkaisseet toimitusjohtaja Anna Sorainen ja professori Pauli Juuti.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ tylsyydestä

    Miksi tylsät hetket olisi hyvä oppia kohtaamaan?

    Kaivatko heti kännykän esille, kun kassajonossa on viisi ihmistä ennen sinua? Puhumattakaan kun istut ruuhkabussissa? Kyse on siitä, että emme enää tässä ärsykkeiden maailmassa osaa olla ilman niitä ärsykkeitä. Tylsyyden sietämisen mitta on lyhentynyt. Aivomme ovat jatkuvassa hälytystilassa. Ja kuitenkin kaikki hyvät ideat syttyvät useimmiten päähämme silloin, kun vain olemme.

  • Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rautahuone Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Matti Yrjänä Joensuun ensimmäinen Harjunpää-romaani, Väkivallan virkamies, ilmestyi vuonna 1976 ja viimeinen Harjunpää ja rautahuone vuonna 2010. Millaisia syitä Matti Yrjänä Joensuun kirjoittaman Harjunpää-romaanien suosiolle näet? Mikä on paras kaikista yhdestätoista Harjunpää-romaanista? Millainen on ollut Harjunpään elämänkulku Joensuun kirjoittaman romaanisarjan edetessä?