Hyppää pääsisältöön

Svenska Kulturfondenin uusi toimitusjohtaja Sören Lillkung rakastaa taloushallintoa ja elää musiikista

Ooperalaulaja, Svenska Kulturfondenin toimitusjohtaja Sören Lillkung
Svenska Kulturfondenin toimitusjohtaja, valtiotieteilijä ja oopperalaulaja Sören Lillkung Ooperalaulaja, Svenska Kulturfondenin toimitusjohtaja Sören Lillkung Kuva: Jonas Brunnström Kuusi kuvaa,Sören Lillkung

Oopperalaulaja, pedagogi ja hallintomies suomenruotsalainen Sören Lillkung, 55 v, ei pelkää uusia haasteita. Toukokuussa 2018 hän aloittaa yhden Suomen suurimpiin säätiöihin kuuluvan Svenska Kulturfondenin ensimmäisenä toimitusjohtajana.

Elämänsä varrella Sören Lillkung on laulanut niin perinteistä ooppera Suomen Kansallisoopperassa kuin nykyoopperaa Kokkolan oopperassa. Tunnetuksi hän on tullut musikaalirooliensa kautta, joita hän on tehnyt sekä suomen- että ruotsinkielisissä maakuntateattereissa.

Viimeiset vuodet Sören Lillkung on työskennellyt ruotsinkielisen ammattikorkeakoulun Novian Pietarsaaren kulttuuriyksikön johtajana. Myös aikaisemmin, vuosina 2009–2012, hän on työskennellyt Svenska kulturfondenin asiamiehenä Helsingissä. Lisäksi hän on toiminut muun muassa kaksikielisen Pietarsaaren seudun musiikkiopiston rehtorina ja Schauman konserttisalin toimitusjohtajana.

Virheisiin keskittyvä, kurinalaisuutta vaativa pedagogiikka nujersi melkein nuoren muusikon

Alun perin valtiotieteilijäksi valmistunut Sören Lillkung, ei nuoruudessaan kuvitellut toimivansa musiikin parissa ammatikseen. Musiikkia hän oli toki harrastanut jo lapsuudestaan lähtien. Alku oli aika dramaattinen kun hän viisivuotiaana sahasi ensimmäisen viulunsa palasiksi.

Yksitoistavuotiaana hän sai uuden viulun instrumentiksi, mutta hän vierasti kurinalaisuutta vaativaa harjoittelua ja sitä ankaraa pedagogiikkaa, jossa keskitytään pääasiassa virheisiin.

Murrosijässä jazzstudion rummut oli se instrumentti, joka avasi rytmitajuiselle Lillkungille oven musiikin ihmeelliseen maailman.

Laulu, rytmi ja liike johdattivat musiikin pariin

Musiikki ja rytmit ovat eläneet Sören Lillkungissa vahvasti koko elämän. Kaksivuotiaasta lähtien hänellä oli tapana maata sängyssä ja heijata päätään puolelta toiselle laulamansa laulun rytmiä tahdittaen. Isä Carey Lillkung, joka oli innokas kuoronjohtaja, huomasi poikansa musikaalisuuden ja otti hänet usein mukaan harrastuksensa pariin. Siellä pikku Sören ihaili isänsä kuoronjohtamista. Kun häntä sitten opiskeluaikana pyydettiin kuoronjohtajaksi, niin hän seurasi isänsä jalanjälkiä ja astui rohkeasti kuoron eteen.

Baritoni joka vierasti oopperaa

Sören Lillkung havaitsi armeija-aikana että hänellä itsellään oli myös komea ääni. Niinpä hän opiskeluaikana, ensin Vaasassa ja sitten Turussa, hakeutui laulutunneille ja päätyi lopulta Helsinkiin Sibelius akatemiaan. Oopperalaulu oli hänelle aluksi täysin vieras alue. Vieraillessaan ensimmäisiä kertoja Aleksanterin teatterissa Suomen Kansallisoopperan esityksissä hän kauhisteli millaisen musiikin pariin oli joutunut.

Vähitellen mm oopperastudio-toiminnan myötä hän innostui bel canto laulusta ja ooppera rooleista. Vapaa-aikanaan hän johti erilaisia kuoroja, joista kuuluisimmista ovat tulleet His Master's Noise gospelkuoro ja Wegelius-kuoro.

Laulamisesta tuli hänelle ammatti ja sen opettamisesta työ jonka parissa hän on viihtynyt. Bel canto-tekniikka antoi eväät laulaa sinfoniaorkesterin yli, rytmimusiikin ja gospellaulun tekniikat vuorostaan kyvyn rääkyä tarvittaessa musikaalirooleissa. Erilaisten kuorojen johtaminen on kulkenut mukana läpi vuosikymmenten.

Les Miserablesin poliisipäällikkö Javertin rooli tehty yli kolmesataa kertaa

Suurelle yleisölle Sören Lillkung tuli tutuksi monien musikaaliroolien kautta. Omasta mielestään läpilyönti tapahtui vuonna 1999 Helsingin Kaupunginteatterin Les Miserables musikaalin poliisipäällikkö Javertin roolin myötä. Tätä roolia hän on esittänyt 384 kertaa eri teattereissa, joista Tampereen Teatterin versio 2013–2014 oli viimeisin. Kokkolan oopperan uutta oopperaa esiin tuomissa produktioissa Lillkung on laulanut useasti. Seppo Pohjolan säveltämä Jusa Peltoniemen tekstiin perustuva Harrbådan neito-ooppera oli niistä viimeisin.

Hyvä taloudenhoito on ihanaa

Hallintotehtävät ja byrokraatin rooli eivät ole Sören Lillkungille vieraita. Itse asiassa hän rakastaa budjettien tekemistä ja hyvää taloudenhoitoa. Seuraavien vuosien aikana hän saa uudessa tehtävässään Svenska Kulturfondenin toimitusjohtajana keskittyä juuri talouden hoitoon ja hyvän hallinnon edistämiseen.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta. Gian Majidi 21.7. Kirsti Kirjavainen 14.7.

  • Rabbi Simon Livson haluaa auttaa ihmisiä elämään juutalaisuuttaan todeksi

    Rabbi Simon Livson elää juutalaisuutta todeksi

    New Yorkissa ja Israelissa rabbiksi opiskellut Simon Livson on neljännen polven suomen juutalainen. Helsingin juutalaisessa synagogassa hän johtaa joka aamu rukouksia ja opastaa seurakuntalaisia miten elää hyvänä juutalaisena. Neljän lapsen perheenisänä hän joutuu luovimaan rabbin velvollisuuksien ja lastenkasvatuksen liittyvien haasteiden välillä. Onneksi hänellä on viisas vaimo.

  • Kuvataiteilija Satu Kiljunen haluaa maalata ihmistä elämänsä loppuun saakka

    Satu Kiljusen tärkein juttu on maalata ihminen.

    Taideyliopiston kesäkuussa promovoitu kunniatohtori, kuvataiteilija Satu Kiljunen kulkee tinkimätöntä, visuaalista tietään. Hän on ollut maailmalle avoin, lähtenyt äärialueille ja löytänyt sieltä suuria ulottuvuuksia elämäänsä. Himalajan huipuilta hän on päätynyt samankaltaiseen maisemaan, vakkituiseksi asukkaaksi ulkosaaristoon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

Uusimmat sisällöt - Elämä