Huhtikuun 28. päivänä Viipuri on yhä punaisten hallussa. Oopperalaulaja, vääpeli Wäinö Sola odottaa ratkaisun tapahtuvan tänään. #musiikinkevät1918
Valkoiset olivat aloittaneet Viipurin saarto-operaation huhtikuun 19. päivänä. Sisällissodan viimeinen suuri taistelu käytiin Viipurin herruudesta huhtikuun 24.-29. päivinä.
Eversti Ulrich von Colerin joukot lähestyivät Viipuria idästä, kirjuri Wäinö Sola suoritti tehtäviään kirjoituspöydän ääressä ja töiden lomassa jatkoi kirjettä kotiin.

"Olemme tulleet jälleen takaisin tähän hoviin, mistä meidän kolme päivää sitten täytyi lähteä punikkien kovan tulen tähden. Eilenkin on tähän satanut kuulia ja granaattia.
Eräskin lensi aivan ylitsen kovasti vinkuen noin 10 metrin päähän, tappoi yhden ja haavoitti kahta hevosta.
Pahempia ovat kuitenkin schrapnellit, ne räjähtävät ilmassa ja hajoovat siellä eri suuntiin. Eräs räjähti aivan ikkunan takana, mutta kuin ihmeen kautta ei sattunut kehenkään.

Wiime yönä oli niin kauhea kanuunan pauke, jota ei voi ajatella näkemättä ja kuulematta.
On aivan ihme että Wiipuri vielä kestää. Sillä on ollut suuria tulipaloja ja asukkailla mahtaa olla aivan kamalaa. Tänään kai se ratkeaa. Ei se enää ole kuin ajan kysymys, sillä meidän joukot ovat menneet huimasti eteenpäin.
Juuri sattui tulemaan tähän Severus Konkola, jos muistat Berliinistä. Hän on jääkäriluutnantti. Olemme kallistaneet klasiakin yhdessä. Hän käskee sanoa paljon terveisiä.

Wiipurin valloitus näyttää tulevan aika kalliiksi. Meillä on jo parisataa haavoittunutta, mutta eihän sille mitään voi.
Wapaus on verellä ostettava. Emmehän me voi sitä saada halvemmalla kuin toisetkaan kansat. Ja sitä arvokkaampihan se silloin onkin ja silloin vasta olemme sen myös ansainneetkin.

Suloiselta tuntuu ajatella että on herra omalla maalla, kun ryssän roikaleet ovat kaikki ajetut Moskovan taakse. Kyllä tämä on tullut maksamaan kaikille jopa omaisuuksiakin, mitä silloin merkitsee joku tuhat rahoissa, kun jälkeenpäin meidän tulee hyvä olla.
Tuntuu siltä kuin ajattelisin liian vähän lapsia, sinua ja kotia, mutta en voi sille mitään. Kun en voi teitä kuitenkaan nyt auttaa niin heitän teidät HERRAN huomaan, kyllä hän teistä huolen pitää, niin kuin muistakin. Rohkeutta vaan.
On ihmeellistä millä innolla maalaisväestö on vapaustaisteluun ryhtynyt. Ainoastaan täälläpäin näyttää kansa olevan punasempaa ja on huomattava että sanomalehdistö on siinä suurena syynä.
Täälläpäin ei ihmisillä ole oikeata käsitystä asiain oikeasta tilasta. On aivan surkeata lukea esim. Wiipurin lehtiä. Sellaista törkyä ei rehellisten punaistenkaan luulisi syöttävän. Walheita valheen päälle, totuutta ei edes siteeksikään, eikä ole silloin kumma jos yksinkertainen uskoo kun ei ole muuta mihin turvautua.
Vielä silloinkin kun Helsinki ja Tampere ovat menneet ja meidän joukkomme seisovat Wiipurin ympärillä, nämä röyhkeästi kaiken tämän vaikenevat ja puhuvat vaan puuta heinää muka punaisten suuremmoisista voitoistakin.
On synti ja häpeä että syyttömät saavat kärsiä suurroistojen tähden. Kaikki pääpukarit ovat jo saattaneet itsensä parempaan talteen ryssän maalle. Mutta kyllä heidän aikansa vielä tulee.

Odotan että saisin panna tämän postiin. Vaikka Helsinki ja Tampere ovatkin valloitetut niin on vielä välipaikkoja punaisten hallussa, minkä tähden ei vielä ole saatu postiyhteyttä sinne.
Luulen että sekin kohta saadaan aikaan ja siksi sanon sinulle ja ipanoille Pentille, Pirkolle, Sirkalle ja Jaakolle parhaat terveiset ja voikaa hyvin ja muistakaa minua täällä.
Wäinö"
Seuraa tenori Wäinö Solan elämää sisällisodan 1918 kuukausina.
Lähteet
Kansallisarkisto. Wäinö Solan arkistot.
Sola, Wäinö: Wäinö Sola kertoo. WSOY. Porvoo 1951.
Svinhufvud - Suomen itsenäisyyden tekijät ja vaiheet Punainen hallinto kesti Viipurissa pisimpään
Tampereen yliopiston historiatieteen laitos Suomi 80 Itsenäistymisen vuodet 1917-1918
Wikipedia Viipurin taistelut
Linkit
Yle Elävä arkisto Wäinö Sola laulaa ja esiintyy televisiossa omassa jäähyväisnäytöksessään 1949.
Yle Teema, Sininen laulu Oopperalaulaja Wäinö Sola
Ylen verkkoartikkelikokoelma Haluatko ymmärtää mitä Suomessa oikein tapahtui vuonna 1918?
Museoviraston kuvat CC BY 4.0