Hymyile - sinut on tunnistettu: käsikirjoitus

Mitä yhteistä on Turun Ruisrock-festivaalilla, uusimmalla iPhone-mallilla ja pekingiläisellä vessapaperiautomaatilla? Niiden älykamerat voivat viedä valvontayhteiskunnan aivan uusiin ulottuvuuksiin.

Kiinan viranomaiset pidättivät etsintäkuulutetun 50.000 hengen konserttiyleisön keskeltä älykameroiden avulla. Myös Suomen poliisi testaa kaikessa hiljaisuudessa kasvojentunnistukseen kykeneviä valvontakameroita. Samaa tekniikkaa kokeillaan Saksassakin. Kritiikki kasvojentunnistusta kohtaan kasvaa Euroopassa.

Reijo Aarnio, tietosuojavaltuutettu:
“Se ei oo varmaan kiva kulkee tuol kadulla ja seuraavana päivänä Supo tai KRP soittaa ovikelloa.”

Älykkäät tietokoneet ovat neljäs teollinen vallankumous. Sen myötä voi toteutua huimien teknisten innovaatioiden lisäksi myös jokaisen diktaattorin märkä uni. Tekniikka joka rekisteröi puoluekokouksen kaikki kasvot ja ilmeet. Onko paikalla asiattomia? Tai salaako joku kiellettyjä tunteita, kuten kiukkua, surua tai hermostuneisuutta?

Kiinasta on tulossa myös kasvojentunnistuksen supervalta. Tavoitteena on tallentaa kaikki kiinalaiset kuvatietopankkiin. Kansaa totutetaan tekniikkaan tähän tapaan. Pekingiläisessä vessassa on kasvojentunnistus, joka varmistaa, että kaikki saavat vain normimäärän vessapaperia.

Xie Yinan, Face ++:
“Keräämme paljon dataa. Sitten dataa pitää käsitellä jonkin logiikan mukaisesti. Hallitusta ja julkista palvelua varten täytyy laatia kaaviokuva. Meillä on esillä monia kasvojentunnistussovelluksia. Se tekee Kiinasta ehkä jossain määrin tekoälyn ykkösmaan.”

Joukkovalvonta tekoälyn avulla on hyvin pian mahdollista Suomessakin. Kasvot peittävä huntu on kielletty tai aiotaan kieltää monissa EU-maissa, kuten Belgiassa, Ranskassa ja Itävallassa. Asiantuntijoiden mukaan se liittyy uuteen tekniikkaan. Kasvojentunnistus tulee laajalla rintamalla kulutustavaroihinkin. Applen iPhone X aukeaa vain, jos se tunnistaa omistajansa kasvot. Sonyn legendaarinen robottikoira Aibo tekee paluun. Nyt se tunnistaa myös isäntänsä. Automaattinen kasvojentunnistus sujuvoittaisi Linnan juhlienkin seuraamista.

Kasvojentunnistusalgoritmit ovat jo ihmistä etevämpiä. Ennätystä pitää hallussaan venäläinen FindFace, jonka osumatarkkuus on 99,9 prosenttia. Valvontakameran kuvaama etsintäkuulutettu rikollinen tunnistetaan miljoonan henkilön kuvapankista 80 prosentin tarkkuudella, raportoi tiedelehti New Scientist. Paras sovellus on kehitetty Kiinassa. Hiljattain Kiinan viranomaiset pidättivät etsintäkuulutetun talousrikollisen 50.000 hengen konserttiyleisön keskeltä kasvojentunnistusteknologian avulla.

Viime syyskuussa kuulimme hätkähdyttävän uutisen. Psykologi Michal Kosinski on luonut tekoälyn, joka osaa 91 prosentin tarkkuudella erottaa homomiehet heteroista. Kosinski on käyttänyt sovelluksessa kymmeniätuhansia treffisivustoilta poimittuja profiilikuvia. Kosinski väittää, että kasvojen muoto paljastaa homoseksuaalit. Miehet naisia tarkemmin.

Michal Kosinski, psykologi, Stanfordin yliopisto:
“On maita, joissa homoseksuaalisuudesta rangaistaan kuolemalla. Jos vartija voi tällaisessa maassa kuvata älypuhelimella kasvot ja paljastaa seksuaalisen suuntautumisen, se on todella huono uutinen homoseksuaaleille miehille ja naisille kaikkialla maailmassa.”

Tässä pelottavassa uudessa maailmassa tietosuojavaltuutettu on yksityisyytemme vartija. Periaatteena on, ettei ketään saa pakottaa kasvoanalyysiin. EU:n uutta tietosuoja-asetusta aletaan soveltaa toukokuussa. Se lisää tietosuojavaltuutetun valtaa ja määrittelee myös kameroiden kuvat biometrisiksi suojeltaviksi tiedoiksi. EU-direktiivi rikoksiin liittyvien henkilötietojen käsittelystä pyrkii helpottamaan EU-maiden poliisiviranomaisten tiedonvaihtoa.

Mikä ongelma kasvojentunnistuksessa sitten on, jos poliisi voi yhteiskunnan kymmenillätuhansilla eri valvontakameroilla jäljittää reaaliajassa vaarallisia rikollisia tai terroristeja?

Ulrich Schellenberg, Saksan asianajajaliitto:
“Ei voi tietää, missä joutuu kuvatuksi ja ilmestyykö ruudulle samalla yksilöiviä tietoja. Sitä emme halua eikä halua Saksan perustuslakioikeuskaan.”

Reijo Aarnio, tietosuojavaltuutettu:
“No se voi olla esimerkiksi sillä tavalla ongelma että siihen kuvaan tulee muitakin jotka on ihan viattomia sivullisia, silloin kun ne toimet kohdistuu sit näihin viattomiin sivullisiin. Se ei oo varmaan kiva kulkee tuol kadulla ja seuraavana päivänä Supo tai KRP soittaa ovikelloa.”

Tietosuojavaltuutettu mainitsee kaksi alan suomalaista yritystä, jotka kehittävät kasvojentunnistusteknologiaa.

Reijo Aarnio, tietosuojavaltuutettu:
“Mä en tunne niin tarkkaan sitä vielä, mutta tota, kyl näit on Suomessakin testattu. Sellanen firma on meillä, se on jo julkista tietoa, kuin Nomenal. Tää mikä oli Ruisrockissa oli Affecto-niminen firma. “

Nomenal on pieni yritys, joka toimii MTV3:n tiloissa Pasilassa. Tavallisella kännykällä mitataan esimerkiksi tavaratalon asiakkaiden mielialoja.

Mikko Ruokojoki, toimitusjohtaja, Nomenal:
“Sehän kerää anonyymia tietoa, eli se ei tallenna kuvaa. Se ei tallenna mitään muuta kuin anonyymitiedot siitä että kuka on se henkilö, minkä ikäinen, mikä sukupuoli ja sitten minkälaisia tunteita. Suomen lainsäädäntöhän kieltää itse asiassa sellaisen asian, että se mitä siinä tapahtuu on se että siinä pitää olla vahva suostumus asiakkaalta. Se ei riitä että siellä on kameran kyltti siellä seinässä, vaan siihen pitää olla suostumus ja myöskin valinnanvapaus siitä että kuvataanko häntä vaiko eikö. “

Mutta pystyykö huijaamaan jos maalaa naamansa?

Mikko Ruokojoki, toimitusjohtaja, Nomenal:
“Sitä mä en tiedä. Varmaan. En mä usko että se mitenkään mahdotonta on.”

Affecto jonka omistaa kanadalainen IT-jätti CGI, toimii Rovion vanhoissa tiloissa Espoossa. Juuri Affecto teki mieliala-analyysinsa joukkotestin viime kesänä Ruisrockin yleisöllä.

Edward Mauser, videoanalyytikko, Affecto:
“Ruisrockissa kerätty data näyttää mielialan aika-janalla.”

Affecton analyytikot yllättyivät siitä, että YleX:n videobloggaaja ja satatuhatta katsojaa eivät olleet rockfestivaalin aikana täysin onnellisia. Hymyjen taakse kätkeytyi paljon vihaa ja surua, joita musiikki saattoi herättää.

Edward Mauser, videoanalyytikko, Affecto:
“Ruisrockissa oli 105 000 kävijää ja tuhansia vapaaehtoisia. Kuvasimme jokaisen henkilön keskimäärin 2,73 kertaa ja analysoimme heidän kasvonsa.”

Festivaalin juontaja:
“Kiitos, Ruisrock!”

Anne Berner, liikenne- ja viestintäministeri:
“Päätökset ovat olleet tärkeitä…”

Kokeilimme Affecton videoanalyysia poliitikon uutishaastattelulla.

Anne Berner, liikenne- ja viestintäministeri:
“Tilanne ei ole vakava. Yhtiöllä menee hyvin, mutta on selvää…”

Anne Berner on tässä kuvassa 52-vuotias. Ei 36 - 45-vuotias, niin kuin tietokone luulee. Ohjelman rekisteröimät mikroilmeet näkyvät kasvojen yläosassa lihasten tahattomina liikkeinä. Tutkijoiden mukaan kasvojen alaosaa on helpompi hallita. Mikroilmeiden paljastamia tunteita on analysoinut omien sanojensa mukaan ensimmäisenä maailmassa tutkija, joka työskentelee täällä Oulun yliopistossa.

Guoying Zhao, apulaisprofessori, Oulun yliopisto:
“Kasvoilta on luettavissa paljon tietoa. Ihmisen voi tunnistaa tarkastelemalla kasvoja. Kasvoista pystyy määrittämään sukupuolen, iän ja paljon muuta, mutta kasvoilta välittyy myös emotionaalista tietoa. Tavallisten kasvonilmeiden lisäksi on mikroilmeitä. Niistä näkee, onko tunnetila rauhallinen vai kiihtynyt tai neutraali vai negatiivinen. Neutraali, negatiivinen ja positiivinen kuvaavat yllykearvoa. Rauhallinen ja kiihtynyt taas kuvaavat vireystilaa.”

Oletko nyt kiihtynyt?

“Kiihtynyt ja hermostunut.”

Sen huomaa. Pulssi on yli 100.

“Todellakin koholla. Mikroilmeet ovat hyvin lyhytkestoisia ja tahattomia. Niillä ei viestitä mitään tietoisesti. On tilanteita, joissa tunteita halutaan tukahduttaa tai kätkeä. Mikroilmeet paljastavat siis tunteita tai asenteita, joita yritetään salata.”

Donald Trump, Yhdysvaltain presidentti:
“Vastustin Irakin sotaa.

Todistusaineisto kertoo muuta.

Ei kerro.”

Tämä prototyyppi ei ilmeisesti osaa vielä päättää, onko Donald Trump kaikilta osin mies. Kamera mittaa pulssin ihon pienistä värimuutoksista ja määrittelee mielialan mikroilmeistä.

Guoying Zhao, apulaisprofessori, Oulun yliopisto:
“Keskustellessa väläytellään sosiaalisia hymyjä. Ne eivät ilmaise aitoa iloa vaan ovat vain hymyjä. Mikroilmeet ovat eri asia. Niitä ei pysty teeskentelemään. Syntyy ristiriita, kun haluaa itse tukahduttaa hyvin vahvan sisäisen tunteen. Tämä ristiriita saa aikaan mikroilmeitä.”

Et selvästikään jännitä enää yhtä paljon.

Guoying Zhao, apulaisprofessori, Oulun yliopisto:
“Kiitos. Tämä tekniikka voi auttaa havaitsemaan ihmiset, jotka saattavat olla vaarallisia. Esimerkiksi Yhdysvaltojen lentokentillä voidaan tarkkailla lentoaseman ihmisvirtoja valvontakameroilla ja valita tarvittaessa ihmisiä kuulusteltaviksi. Tulevaisuudessa kamerat voivat hoitaa osan tästä työstä.”

Kuulostaa vähän pelottavalta.

Guoying Zhao, apulaisprofessori, Oulun yliopisto:
“Mutta myös mahtavalta.”

Täällä Berliinin Südkreuzin rautatieasemalla Saksan poliisi on kokeillut kasvojentunnistusta viime elokuusta lähtien.

Thomas Striethörster, poliisijohtaja, Saksa:
“Matkustajia on päivittäin 17 000. Meillä on 300 koehenkilöä, jotka osallistuvat vapaaehtoisesti. Järjestelmä toimii riittävän vakaasti, mutta vielä on liian varhaista puhua konkreettisista testituloksista.”

Markus Beckedahl, aktivisti, toimittaja, Netzpolitik.org:
“Südkreuzin asemalla on käynnissä koe, jossa biometristen tunnisteiden avulla toimivaa kameravalvontaa tutkitaan ja valmistellaan. Minusta demokratian ja oikeusvaltion arvolle ei sovi, että julkisessa tilassa vakoillaan ihmisiä kameravalvonnan avulla. Sellaista harrastavat lähinnä sortohallinnot. Esimerkiksi Lontoossa on ollut jo kauan kattava kameravalvonta, mutta se ei ole tuonut ratkaisua rikollisuuteen.”

Thomas Striethörster, poliisijohtaja, Saksa:
“Jos valvonta toimii ja tuottaa myönteisiä tuloksia, se tarjoaa poliisille hyvin käyttökelpoisen välineen. Sen avulla etsintäkuulutettuja henkilöitä sekä kadonneita voidaan löytää nopeasti. Poliisilla on silloin kenties mahdollisuus pysäyttää vaarallinen henkilö ennen kuin hän tekee mitään. Se olisi meille todella käyttökelpoinen apuneuvo.”

Myös Suomen keskusrikospoliisi kokeilee kasvojentunnistusta. Ohjelman lempinimi on Nassu. Sitä testataan toistaiseksi vain sisäisesti täällä KRP:n päämajassa Vantaalla.

Arto Tuomela, rikostarkastaja, KRP:
“Täällä KRP:ssa meillä on sellainen piloottiprojekti joka tätä toteuttaa ja sitten, onhan meidän pitänyt hakea rekisterinpidolta erilliset luvat, että voidaan tällaiseen piloottiin. Ja on käyty keskustelua myös tietosuojavaltuutetun kanssa tämmöisistä kasvojentunnistusasioista. Mitkä on mahdollisuudet ja mitkä on rajoitteet. Tietysti on myös tärkeä merkitys että nythän on poliisin henkilötietolaki ja henkilötietolainsäädäntöä yleensäkin ollaan uusimassa. Että olisi tärkeää että siinä mahdollistettaisiin tällainen toiminta yksiselitteisesti ettei jää harmaita alueita että voiko vai ei.”

Asianajajan ryöstömurha Kotkassa marraskuussa 2012 on hyvä esimerkki siitä, miten ratkaisevan tärkeitä valvontakamerat ovat kun etsitään tuntematonta tekijää tuntomerkkien perusteella.

Arto Tuomela, rikostarkastaja, KRP:
“Koska kuitenkin kameroita on Suomessa paljon. Kukaan ei varmaan tiedä tarkkaan kuinka paljon niitä on. Tosiasiahan sitten elävässä elämässä kuitenkin on että paljon niitä jotka syyllistyy rikoksiin, on vaarallisia henkilöitä ja muuta, niin eihän niitä löydy Suomen poliisin tuntomerkkirekisteristä. Mutta ne voi löytyä vaikka ulkomaalaisasioitten kuvarekisteristä, ne voi löytyä jostain muusta missä ylipäätään on kuvatietopankkeja käytössä ja mitä on oikeus kerätä. Ne ei ole poliisin rekistereitä. Et silloinhan pitäisi pystyä vertaamaan mahdollisimman moneen kuvarekisteriin. Ja tietysti kun tää nykypäivä on muuttunut, niin ihmisethän laittaa aika paljon kuvia tuonne kaikkien saataville mediaan, sosiaaliseen mediaan. Tietysti se on kaikkien edun mukaista et sit kun aletaan vertailemaan et pystyttäis sieltäkin vertailemaan et voisko se olla tämä henkilö kyseessä?”

Täällä valvotaan Suomen internetliikennettä. Kasvojentunnistus on ajankohtainen aihe Viestintävirastossakin. Uudesta tekniikasta on hyötyä, mutta siihen liittyy vakavia riskejäkin.

Jarkko Saarimäki, kyberturvallisuuskeskuksen johtaja, Viestintävirasto:
“Meille kasvojentunnistus tulee ennenkaikkea tietoturvanäkökulmasta. Se on yksi jatkuvasti yleistyvä keino tunnistaa johonkin tiettyyn palveluun tai tietyn laitteen haltijaksi. Ja siinä ollaan menty aika paljon eteenpäin. Tää on ollut kuitenkin jo jonkun aikaa käytössä ollut tekniikka. Aikaisemmin sitä pystyttiin varsin helposti huijaamaan, erehdyttämään, esimerkiksi näyttämällä ihmisen kuvaa ja tällaista, mutta nyt ollaan jo viety tota tekniikkaa niin pitkälle et se on jo paljon luotettavampi. Kasvojentunnistuksessa tietysti haasteena on se, että kasvoja on aika paljon vaikeampi vaihtaa kuin salasanaa, esimerkiksi verkossa, joten se on vähän toisentyyppinen, mutta selvästi se on meitä aika yksilöivä tekijä. Eli esimerkiksi yhdessä salasanan kanssa käytettynä se on varsin hyvä ja turvallinen menettely.”

Jeff Carter, toimitusjohtaja, Eyelock:
“Kahden vuoden kuluttua biometrinen tunnistus on kaikissa älypuhelimissa. Sormenjälki- ja iiristunnistuksen yhdistelmänä. Ne nivoutuvat luontevasti yhteen ja ovat hyödyllisiä eri syistä. Iiris takaa tarkkuuden ja sormenjälki käytettävyyden. Valtaosa näistä ominaisuuksista tulee käyttöön sekä huippumalleissa että hyvin edullisissa laitteissa. Silmän pupilli laajenee ja supistuu valon määrän mukaan. Silmä kiiltää ja on kostea, ja siinä näkyy verisuonia. On monta merkkiä, joista näkee, onko kyseessä oikea ihminen.”

Reijo Aarnio, tietosuojavaltuutettu:
“Meidän nopeusvalvontakamerat, niin kun se kuva tulee, niin se käsitellään sillä lailla, että siitä poistetaan ne ihmiset joilla ei ole mitään tekemistä sen ajotapahtuman kanssa. Ja näin se pitää näissäkin järjestelmissä sitten katsoa. Kuva voi myös olla biometrinen tunniste. Ja nyt meillä on erityiset säännöt miten tätä biometriikkaa käytetään. Ja biometriikkahan on siinä mielessä kiinnostava, että se on ikäänkuin ikuinen. Se ei juuri muutu. Tietysti sormenpäät voi viilata sillä tavalla et sormenjäljet häviää, tai ne voi peittää muulla tavalla. Mut esimerkiks kasvoissa ne mittasuhteet säilyy ihmisen eliniän ihan samoina.”

Jarkko Saarimäki, kyberturvallisuuskeskuksen johtaja, Viestintävirasto:
“Jos sulla on nyt vaikka matkapuhelimessa kasvojentunnistus käytössä, se oletusarvoisesti skannaa koko ajan ympäristöä jotta se näkee milloin siihen kasvot lähettyville tulee, niin herää kysymyksiä että mitä muuta tietoa tää laite tallentaa? Mihin se tieto taltioituu? Ja näin edelleen. Toisaalta, on siinä myös se, että jonnekinhan tää tieto näistä kasvoista tallentuu. Eli jonnekin tää palveluntarjoaja kerää sen tunnistamiseen käytettävän tiedon. Tää on taas vähän uudentyyppinen arkaluontoinen tietoaines, minusta ja yksilöstä, joka vääriin käsiin joutuessaan ja väärin käytettynä voi aiheuttaa uudenlaisia uhkia.”

Kaikki Facebook-tykkäyksemme ja Google-hakumme antavat hämmästyttävän selvän kuvan poliittisista ja seksuaalisista mieltymyksistämme. Kasvokuvien valtava biometrisen datan määrä uhkaa viedä meiltä tyystin nimettömyyden ja yksityisyyden. Kuten Googlen johtaja Eric Schmidt aikoinaan ennusti, identiteetistä tulee kansalaisen arvokkain digitaalinen omaisuus.

Jarkko Saarimäki, kyberturvallisuuskeskuksen johtaja, Viestintävirasto:
“Mutta kyllä musta tuntuu, että Suomessa ainakin sekä viranomaiset että yritykset huomioivat tämän yksityisyyden suojan toiminnassaan. Varsinkin yrityspuolella ollaan joskus jopa liian varovaisia sen tiedon hyödyntämisen kanssa, koska ei tiedetä tai pelätään niitä hyödyntämismahdollisuuksia mitä esimerkiksi nykyinen lainsäädäntö yrityksille jo antaa.”

Voiko pienen maan ylikuormitettu tietosuojavaltuutettu estää globaaleja jättejä loukkaamasta yksityisyyttämme? Poliisivaltion käsissä kasvojentunnistus ja videoanalyysi ovat kammottavia välineitä.

Mitä mieltä tietosuojavaltuutettuna olette KRP:n kasvojentunnistuskokeilusta?

Reijo Aarnio, tietosuojavaltuutettu:
“No, se kokeilu, mitä se sitten tarkoittaakaan tarkkaan ottaen, niin siinä tietysti pitää pitää erillään se, että KRP tutkii erilaisten teknologioiden käyttöä, joka on vähän eri asia kuin jalkauttaa se kansan pariin ja tehdä kokeilu miten se siellä toimii. Ja tällaisen kokeilun tekeminen muun kuin esimerkiksi oman henkilöstön vapaaehtoisuuden perusteella, niin se edellyttäisi lainsäädäntöä. Ja sellaista lakia meillä ei vielä ainakaan toistaiseksi ole.”

Eli KRP:ssa on ollut halua laajentaa tätä kokeilua, mutta se ei ole mahdollista ennenkuin lainsäädäntö muuttuu?

Reijo Aarnio, tietosuojavaltuutettu:
“Just näin.”

Onko yleisesti ottaen paineita antaa suurempia valtuuksia tällaisen teknologian käyttöön?

Reijo Aarnio, tietosuojavaltuutettu:
“Kun puhutaan teknologiasta niin me ei saada sortua siihen teknologiseen imperatiiviin että teknologia vie ja ihmiset vikisee, vaan tottakai sen pitää mennä niinpäin että lainsäädäntö ohjaa millä lailla teknologiaa käytetään, millä edellytyksillä ja missä tilanteessa ja mitä sille tiedolle tapahtuu mitä se teknologia kerää.”

Toukokuussa astuvat voimaan EU:n tietosuoja-asetus ja tietosuojadirektiivi. Direktiivi säätelee muun muassa rikoksentorjunnassa käytettävää kasvojentunnistusta. Asetus on heti voimassa koko EU:ssa, kun taas direktiiviä ei sellaisenaan sovelleta, vaan se edellyttää kansallista lainsäädäntöä.

Reijo Aarnio, tietosuojavaltuutettu:
“Biometristä tunnistamista saa käyttää jos siitä säädetään tarkkarajaisesti, täsmällisesti ja sillä tavalla kuin asioista ylipäätään pitää säätää kansallisessa laissa ja sitä tilannetta ei vielä ole olemassa.”

Hallitus antoi eduskunnalle esityksen tietosuojalaiksi maaliskuun alussa. Tällä hetkellä lakia ei siis ole, joten erilaisten teknologioiden testaus on sallittu ainoastaan tarkkaan rajatuissa olosuhteissa. Yhdysvalloissa kasvojentunnistus sen sijaan on jo käytössä 16 osavaltiossa. Bostonin maratonin terrori-isku vuonna 2013 oli käännekohta.

Jeff Peques, toimittaja, CBS:
“Olisiko epäillyn jäljille päästy nopeammin?

-Huomattavasti. Vastaavuus olisi löytynyt sekunneissa.

Tällaisia kameroita on siis katujen varsilla?

-Niin.”

Todennäköisesti tästä tekniikasta on keskusteltu Suomen eduskunnassakin, missä suojelupoliisi Jan Sjöblom on käynyt ahkerasti uuteen tiedustelulakiin liittyvien asioiden tiimoilta. Hän kieltäytyi haastattelusta vedoten siihen, ettei hän yksittäisenä virkamiehenä voi ottaa kantaa operatiivisiin asioihin.

Markus Beckedahl, aktivisti, toimittaja, Netzpolitik.org:
“Valvontatoimenpiteiden lisääminen liittyy aina subjektiiviseen turvallisuudentunteeseen ja pelkoon. Poliitikot turvaavat selustansa säätämällä aina vain uusia valvontalakeja. He ponnistelevat säätääkseen niitä, jotta ei voida väittää, ettei olisi tehty tarpeeksi. Tällainen kierre
on oikeusvaltiossa vaarallinen, koska se johtaa jatkuvasti uusiin valvontalakeihin. Saksan viime vuosien koalitiohallitus on saanut aikaan enemmän valvontalakeja kuin yksikään toinen hallitus 40 vuoteen.”

Jarkko Saarimäki, kyberturvallisuuskeskuksen johtaja, Viestintävirasto:
“Euroopassa yksityisyyden suoja on korostunut. Sen merkitys ymmärretään ja nähdään keskeisinä perusoikeutena, joten meillä varmasti tullaan käymään arvokeskustelu siitä, että minkätyyppisiin tilanteisiin tällaista kasvontunnistusta halutaan ja voidaan käyttää. Ja toivottavasti löydetään siinä semmonen kultainen keskitie, joka mahdollistaa toisaalta perustellut turvallisuustarpeet, mutta kuitenkin huomioi ihmisen oikeuden yksityisyyteen.”

Miten helppoa nykyisiä kameroita ja ohjelmistoja on huijata?

Thomas Striethörster, poliisijohtaja, Saksa:
“Sanoisin, että se ei ole ihan yksinkertaista. Tunnistamiseen riittää osa kasvoista. Aurinkolasit, käsi suun edessä tai huivi osittain kasvoilla ei estä tunnistamasta henkilöä.”

Markus Beckedahl, aktivisti, toimittaja, Netzpolitik.org:
“Südkreuzin koetta kaupitellaan tieteellisenä kokeiluna, mutta se ei täytä tieteellisiä kriteereitä. Siihen haettiin 250 koehenkilöä, joista suurin osa on toimittajia ja myös klassisesti valkoihoisia. Koe tehdään kuitenkin asemalla, jossa liikkuu paljon maahanmuuttajia. Toisin sanoen tieteellistä tarkoitusta korostetaan, jotta saadaan aikaan keskustelua kattavasta kameravalvonnasta. Siihen liittyy tietysti se vaara, että näin luodaan toiveita siitä, että kameravalvonta saattaisi todella toimia. Näin saadaan yhä enemmän ihmisiä kannattamaan kameravalvontaa, vaikka julkisen tilan valvonta vähentää vapauttamme.”

Toimittaja: Stefan Brunow