Hyppää pääsisältöön

Näin voit itse vähentää merien roskaantumista

Plastskräp på stranden.
Tuuli kuljettaa kevyttä muoviroskaa mereen. Plastskräp på stranden. Kuva: Yle / Niklas Fagerström Itämeri,roskaaminen

Meriin päätyy huolestuttavia määriä muoviroskaa. Rantojen tavallisin roska on tupakantumppi ja sekin sisältää muovia. Tuulen ja sateen mukana roskat voivat päätyä mereen kalojen ravinnoksi ja lopulta myrkyksi omalle ruokalautaselle. Asialle voi todellakin tehdä jotain.

Suomen rannat kuuluvat valitettavasti Itämeren roskaisimpien joukkoon. Vaikka merivirrat kuljettavat rannikolle roskia myös muualta, monen mereen päätyvän roskan matka alkaa oman käden ulottuvilta. Parhaiten merien roskaantumista voikin vähentää sillä, ettei jätä roskia lojumaan maahankaan.

Tumpissa on muovia - se kuuluu sekajätteeseen

Tupakantumppi lojuu maassa sadevesiviemärin vieressä
Sadevesiviemärien kautta tumpit ja muut roskat päätyvät suoraan vesistöihin. Tupakantumppi lojuu maassa sadevesiviemärin vieressä Kuva: Heidi Brucker/Yle tupakka,tupakantumppi

Tupakantumppi on maailman yleisin roska. Suomessakin tumppeja päätyy ympäristöön noin neljä miljardia vuosittain. Niillä saisi päällystettyä Helsingin Senaatintorin puolen metrin paksuisella kerroksella. Suomen ympäristökeskus on tutkinut, kuinka paljon kaupunkirannoilta löytyy tumppeja. Sadan metrin matkalla niitä lojuu keskimäärin 300 kappaletta.

Ongelmana on, että monet ihmiset luulevat, että tumppi maatuu. Savukkeiden filtterit on kuitenkin tehty huokoisesta selluloosa-asetaatista, joka on muovia. Tupakoitaessa filtteriin jää myös monia myrkyllisiä ympäristöön liukenevia kemikaaleja, kuten kadmiumia, arsenikkia ja lyijyä.

Kun tumppi heitetään maahan, tuuli ja sadevedet kuljettavat myrkylliset kemikaalit vesistöihin. Linnut voivat vahingoittua tai kuolla, jos ne erehtyvät syömään elimistössä sulamattomia tumppeja. Hajotessaan tumpista tulee mikromuovia, joka kerää vesistöissä olevia ympäristömyrkkyjä itseensä. Myrkyt saattavat sitten päätyä kalojen ravintoketjuun ja lopulta omallekin ruokalautasellemme.

Tupakoijien kannattaakin pitää mukanaan taskuun sopivaa tuhkakuppia ja tumpata tupakat siihen. Taskutuhkikseksi käy vaikka peltinen karkkirasia tai palamattomasta aineesta tehty pussi.

Laita roskat kunnolla roskikseen sisälle

Jo täynnä olevan roskiksen päällä on roskia.
Roskat kerätty - hyvä mieli? Jo täynnä olevan roskiksen päällä on roskia. Kuva: Pixabay Roska-astia,jätteet,muovijäte

Jos roskis on täynnä, älä jätä jätteitäsi sen ulkopuolelle. Muoviroska on kaikkein ongelmallisinta ja sitä päätyy mereen kaikkein eniten. Muovi on niin kevyttä materiaalia, että pienikin tuuli tarttuu siihen herkästi ja kuljettaa sitä pitkiäkin matkoja. Mereen päätyessään roskat ovat vaaraksi linnuille ja mereneläville, jotka joko takertuvat roskiin tai erehtyvät syömään pieniä sulamattomia muovinpalasia. Monet muovit sisältävät myös haitallisia aineita, kuten ftalaatteja ja bisfenoli A:ta, joiden on osoitettu vaikuttavan mm. ihmisen hormonitoimintaan.

Parempi tietysti on vähentää roskan määrää ylipäätään. Vältä kertakäyttöastioita ja muovipussien käyttöä. Pakkaa retkelle mukaan astiat, jotka voit tiskata kotona.

Opeta lapsetkin keräämään roskia

Hand som plockar upp skräp
Hanskat ja pussi ovat ploggaajan tärkeimmät varusteet. Hand som plockar upp skräp Kuva: Yle/Fredrika Sundén Roska,siivous

Lapset näkevät kaiken mikä on maassa, eikä heiltä jää huomioimatta, miten itse suhtaudut maassa lojuviin roskiin. Poimitko vai jätätkö siihen, kun ei ole hanskoja mukana eikä roskista lähellä? Kun ottaa varusteet mukaan lenkille, roskat eivät jää tienposkeen. Roskalenkki, "plogging" käy kuntoilusta ja pienelle lapselle voi roskalenkille ottaa vaikkapa potkulaudan tai pyörän mukaan.

Yksi vaihtoehto on järjestää perheen ja ystävien kanssa omat roskatalkoot, joihin muutkin voivat osallistua. Pidä Saaristo Siistinä ry:n ideoima Siisti Biitsi on rantojen siivouskampanja, jossa myös raportoidaan, mitä roskia rannoilta löytyy.

Lisää aiheesta:

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Siperian metsäpalot jatkuvat – miten luonto selviää liekeistä?

    13 miljoonaa hehtaaria metsää on jo palanut tänä vuonna.

    Siperian metsäpaloja ei ole saatu vieläkään hallintaan, vaan ne jatkavat leviämistään. Venäjällä on palanut metsää tämän vuoden aikana jopa 13 miljoonaa hehtaaria. Eläimille ja kasveille metsäpalot merkitsevät dramaattisia muutoksia, joista toipumiseen menee vuosikausia. Pohjoisella pallonpuoliskolla roihuaa tällä hetkellä niin Pohjois-Amerikassa kuin Venäjällä.

  • Majava – metsänomistajan riesa vai ahkera luonnonsuojelija?

    Majavien läsnäolo hyödyttää muita eläimiä.

    Metsiemme uuttera eläininsinööri majava työskentelee ahkerasti luonnon monimuotoisuuden puolesta. Tuore tutkimus paljastaa, että majavalammilla elää lähes kaksi kertaa enemmän nisäkäslajeja kuin tavallisilla metsälammilla. Myös nisäkkäiden yksilömäärä on isompi. Eikä tässä vielä kaikki: majavien läsnäolo hyödyttää kaloja, sammakoita, hyönteisiä ja vesilintuja.