Hyppää pääsisältöön

Näin voit itse vähentää merien roskaantumista

Plastskräp på stranden.
Tuuli kuljettaa kevyttä muoviroskaa mereen. Plastskräp på stranden. Kuva: Yle / Niklas Fagerström Itämeri,roskaaminen

Meriin päätyy huolestuttavia määriä muoviroskaa. Rantojen tavallisin roska on tupakantumppi ja sekin sisältää muovia. Tuulen ja sateen mukana roskat voivat päätyä mereen kalojen ravinnoksi ja lopulta myrkyksi omalle ruokalautaselle. Asialle voi todellakin tehdä jotain.

Suomen rannat kuuluvat valitettavasti Itämeren roskaisimpien joukkoon. Vaikka merivirrat kuljettavat rannikolle roskia myös muualta, monen mereen päätyvän roskan matka alkaa oman käden ulottuvilta. Parhaiten merien roskaantumista voikin vähentää sillä, ettei jätä roskia lojumaan maahankaan.

Tumpissa on muovia - se kuuluu sekajätteeseen

Tupakantumppi lojuu maassa sadevesiviemärin vieressä
Sadevesiviemärien kautta tumpit ja muut roskat päätyvät suoraan vesistöihin. Tupakantumppi lojuu maassa sadevesiviemärin vieressä Kuva: Heidi Brucker/Yle tupakka,tupakantumppi

Tupakantumppi on maailman yleisin roska. Suomessakin tumppeja päätyy ympäristöön noin neljä miljardia vuosittain. Niillä saisi päällystettyä Helsingin Senaatintorin puolen metrin paksuisella kerroksella. Suomen ympäristökeskus on tutkinut, kuinka paljon kaupunkirannoilta löytyy tumppeja. Sadan metrin matkalla niitä lojuu keskimäärin 300 kappaletta.

Ongelmana on, että monet ihmiset luulevat, että tumppi maatuu. Savukkeiden filtterit on kuitenkin tehty huokoisesta selluloosa-asetaatista, joka on muovia. Tupakoitaessa filtteriin jää myös monia myrkyllisiä ympäristöön liukenevia kemikaaleja, kuten kadmiumia, arsenikkia ja lyijyä.

Kun tumppi heitetään maahan, tuuli ja sadevedet kuljettavat myrkylliset kemikaalit vesistöihin. Linnut voivat vahingoittua tai kuolla, jos ne erehtyvät syömään elimistössä sulamattomia tumppeja. Hajotessaan tumpista tulee mikromuovia, joka kerää vesistöissä olevia ympäristömyrkkyjä itseensä. Myrkyt saattavat sitten päätyä kalojen ravintoketjuun ja lopulta omallekin ruokalautasellemme.

Tupakoijien kannattaakin pitää mukanaan taskuun sopivaa tuhkakuppia ja tumpata tupakat siihen. Taskutuhkikseksi käy vaikka peltinen karkkirasia tai palamattomasta aineesta tehty pussi.

Laita roskat kunnolla roskikseen sisälle

Jo täynnä olevan roskiksen päällä on roskia.
Roskat kerätty - hyvä mieli? Jo täynnä olevan roskiksen päällä on roskia. Kuva: Pixabay Roska-astia,jätteet,muovijäte

Jos roskis on täynnä, älä jätä jätteitäsi sen ulkopuolelle. Muoviroska on kaikkein ongelmallisinta ja sitä päätyy mereen kaikkein eniten. Muovi on niin kevyttä materiaalia, että pienikin tuuli tarttuu siihen herkästi ja kuljettaa sitä pitkiäkin matkoja. Mereen päätyessään roskat ovat vaaraksi linnuille ja mereneläville, jotka joko takertuvat roskiin tai erehtyvät syömään pieniä sulamattomia muovinpalasia. Monet muovit sisältävät myös haitallisia aineita, kuten ftalaatteja ja bisfenoli A:ta, joiden on osoitettu vaikuttavan mm. ihmisen hormonitoimintaan.

Parempi tietysti on vähentää roskan määrää ylipäätään. Vältä kertakäyttöastioita ja muovipussien käyttöä. Pakkaa retkelle mukaan astiat, jotka voit tiskata kotona.

Opeta lapsetkin keräämään roskia

Hand som plockar upp skräp
Hanskat ja pussi ovat ploggaajan tärkeimmät varusteet. Hand som plockar upp skräp Kuva: Yle/Fredrika Sundén Roska,siivous

Lapset näkevät kaiken mikä on maassa, eikä heiltä jää huomioimatta, miten itse suhtaudut maassa lojuviin roskiin. Poimitko vai jätätkö siihen, kun ei ole hanskoja mukana eikä roskista lähellä?

Ruotsista on levinnyt suosiota kasvattanut kuntoilumuoto ploggaaminen, jossa juostaan (jogga) ja kerätään (plocka upp) roskia. Kun ottaa varusteet mukaan lenkille, roskat eivät jää tienposkeen. Pienelle lapselle voi roskalenkille ottaa vaikkapa potkulaudan tai pyörän mukaan.

Yksi vaihtoehto on järjestää perheen ja ystävien kanssa omat roskatalkoot, joihin muutkin voivat osallistua. Pidä Saaristo Siistinä ry:n ideoima Siisti Biitsi on rantojen siivouskampanja, jossa myös raportoidaan, mitä roskia rannoilta löytyy. Tutustu myös Yle Luonnon talkoolistaan ja osallistu tänä kesänä muutenkin luonnon auttamiseen. Kerrothan, jos voimme täydentää listaa.

Lähteet:

Tutustu myös:

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Pyrstötiainen

    Useimpina vuosina pyrstötiaiset talvehtivat pesimäseuduilla.

    Pyrstötiaisen palleromainen ruumis on tuskin sinitiaisen kokoluokkaa, mutta pyrstö huomiota herättävän pitkä (7–9 cm). Pää ja alapuoli ovat vitivalkoiset, ja selkä on musta. Hartioilla on punaruskeaa, kupeilla vaaleanpunertavaa. Nuorella poski ja niska ovat tummat.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Tikli

    Tikli on osittaismuuttaja.

    Talitiaista vähän pienempi tikli on korea ilmestys; siivellä on leveä keltainen juova ja päässä valkoista, punaista ja mustaa. Päältä lintu on kellanruskea, vatsasta valkoinen ja rinnasta oranssi. Nuoren rinta, kupeet ja selkä ovat viiruiset, pää harmaanvalkoinen. Laulu on särisevää visertelyä, johon sekoittuu näppäileviä ”did, diklit, dididlit…” -kutsuääniä.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Räkättirastas

    Räkättirastas on äärimmäisen yleinen koko Suomessa.

    Räkättirastaan selkä on punaruskea, pää ja pyrstö harmaat, vatsa valkoinen. Rinta ja kupeet ovat täplikkään kellertävät. Äänet ovat erilaista räksytystä; räkättirastas on hyvin äänekäs.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Fasaani

    Fasaani syö siemeniä, kasvinversoja ja pikkuötököitä.

    Fasaanin ruumis on kesykyyhkyn kokoluokkaa, mutta pyrstö poikkeuksellisen pitkä; koiraalla 35–45 cm ja naaraalla 20–25 cm. Koiras on suureksi osaksi kuparinpunainen, mutta siivillä ja hartioilla on mustaa, valkoista ja harmaata kirjailua. Posket ja heltat ovat kirkkaanpunaiset. Naaras on kauttaaltaan kellanruskea mustin täplin

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Kuusitiainen

    Kuusitiainen on yleinen Etelä-Suomessa.

    Kuusitiainen on vieläkin pienempi ja vilkkaampi kuin sinitiainen. Sillä on sinertävänharmaa selkä- ja likaisenvaalea vatsapuoli. Päälaki on musta, posket ja niskalaikku valkoiset.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Talitiainen

    Talitiainen on utelias ja kekseliäs etsiessään ravintoa.

    Talitiainen on suurin tiaisemme, varpusen kokoinen. Sillä on keltainen vatsa, musta päälaki ja valkoiset posket, vihreä selkä ja siniharmaat siivet. Musta vatsajuova on koiraalla leveä, naaraalla kapea.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Varpuspöllö

    Varpuspöllö elää samoilla seuduilla kesät talvet.

    Varpuspöllö on vain punatulkun kokoinen, mustarastasta pienempi, lyhytpyrstöinen pöllö. Yläpuoli on valkopilkkuisen ruskea, alapuoli tummajuovaisen vaalea. Silmät ovat pistävänkeltaiset. Koiraan soidinääni on punatulkun ääntä muistuttava vihellys ”pyy, pyy…”.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Puukiipijä

    Puukiipijä liittyy syksyllä tiaisten talviparveen.

    Talitiaista vähän pienempi ja solakka puukiipijä on päältä valkopilkkuisen ruskea ja alta valkoinen. Sillä on pitkä ja ohut, kaareva nokka. Helpointa puukiipijä on tunnistaa liikkumistavasta: lintu kipuaa nykivästi puunrunkoa ylöspäin ja lennähtää kohta toisen puun tyvelle.

  • Minnan kääpäkävelyn valmentajat vinkaavat: Näin löydät elämää metsästä

    Metsäluonnon asukkaista valtaosa on pieniä ja piilottelevia.

    ”Onko totta että mitä enemmän metsässä hidastaa ja rauhoittuu, sitä paremmin huomaa ympäröivää luontoa – sen erilaisia muotoja, värejä, yksityiskohtia ja kauneutta? Ja sitä pienempiä ja vaivihkaisempia tapahtumia pääsee näkemään?” Lähden testaamaan tätä ajatusta Evolle, jossa sijaitsee eräs Etelä- Suomen laajin vanhan metsän alue. Metsäluonnon asukkaista valtaosa on hyvin pieniä ja piilottelevia. Aion sukeltaa tähän hiljaiseen maailmaan.

  • Suojele jokamiehenoikeuksia – osallistu Minä ja mun puu -kampanjaan

    Millainen on sinun puusi?

    Minä ja mun puu -kampanja kerää rakkaimpien puiden tarinoita ja kuvia Yle Luonnon sivuille ja someen 25.8.–7.10.2018. Kampanja on osa Mennään metsään -kokonaisuutta, jonka tavoitteena on saada jokamiehenoikeudet Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle.

  • Puut kertovat toisilleen, jos joku hyökkää

    Uusi luontosarja Elävät puut alkaa TV1:ssä 9.9. klo 18.15.

    Tiesitkö, että puut viestivät keskenään? Kun toukka hyökkää puun kimppuun ja alkaa nakertaa sen lehtiä, alkaa prosessi, jota ihmisaistit eivät havaitse. Ylen uusi neliosainen Elävät puut -luontosarja avaa puiden salaperäistä ja varsin näkymätöntä elämää uudella tavalla ja upeaa, kuvaaja Jari Salosen tarkkaa, ympärivuotista luontokuvausta hyödyntäen.

  • Mikä on Mennään metsään -kampanja?

    Suojellaan jokamiehenoikeuksia menemällä metsään.

    Suojellaan jokamiehenoikeuksia menemällä metsään! Yle juhlii metsää ja jokamiehenoikeuksia Mennään metsään -kampanjalla Suomen luonnon päivästä 25.8.2018 alkaen. Tule mukaan viemään jokamiehenoikeuksia Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle.

  • Tutkija: ”Ilman sieniä Suomessa ei olisi metsiä"

    Maapallo olisi hyvin erilainen paikka ilman sieniä

    Ilman sieniä Suomessa ei ehkä olisi metsiä, sillä männyt, kuuset ja muut puumme esiintyvät aina yhdessä sienikumppanin kanssa. Sienet pysäyttivät myös fossiilisten polttoaineiden synnyn: lahottajasienten kehittyminen kivihiilikaudella pysäytti eloperäisen materiaalin kertymisen maanpinnalle.

  • Mielistele Mielikkiä, lepyttele Tapiota! Metsän henget päättivät ihmisen kohtalosta vielä muutama sata vuotta sitten – riskejä henkien palvonnassa ei otettu

    Mikä oli Tapion pöytä, mihin vaikutti karhun ruokatorvi?

    Vielä sata vuotta sitten suomalaiset lepyttelivät ja palvoivat metsän henkiä ja haltioita välttyäkseen vahingoilta ja onnettomuuksilta. Koko ihmisen elämä oli tiukasti sidoksissa metsään. Tiedätkö sinä, mikä oli karsikkopuu tai Tapion pöytä? Entä mihin tarvittiin karhun ruokatorvea ja kynttä?

  • Unohdetusta kaarnikasta voisi tulla mustikan veroinen hittimarja

    Variksenmarja on erinomainen mehu- ja hillomarja.

    Suomalainen supermarja, terveellinen kuin mikä, helppo poimia, mehukas ja maukas säilöä, sato onnistuu lähes aina – tämänkö me jätämme karhuille? Vieläkin moni luulee variksenmarjaa syömäkelvottomaksi, vaikka kaarnikassa on elimistöä suojaavia antioksidantteja jopa enemmän kuin muissa luonnonmarjoissa. Ota parhaat säilöntäreseptit talteen.

  • Avara luonto syksyllä 2018

    Avaran luonnon uusia luontodokumentteja lauantaisin TV1:ssä.

    Avaran luonnon dokumentteja syksyllä 2018. YLE TV1 lauantaisin klo 18:45. (Uusinta sunnuntaisin klo 8:05)

  • Merisää - Kotka Rankki: "Ohutta yläpilveä" on nyt historiaa

    Untuvapilvet olivat tuttuja saaren varusmiehille.

    Radion rannikkoasemien merisäätiedotus aloitetaan idästä. Listan toinen sääasema on Kotkan edustalla sijaitseva Rankin saari. Saarelta on tehty havaintoja muun muassa uhanalaista ja vaarantuneista lintulajeista. Linnakesaari avautui yleisölle vasta hiljattain.

  • Oletko luolaihminen – tunnetko Suomen rotkot ja onkalot? Testaa tietosi!

    Suomi on tuhansien luolien maa

    Sinäkö Suomen Indiana Jones vai kenties vasta Junior? Suomi ei ole ainoastaan tuhansien järvien, vaan myös tuhansien luolien maa. Valtaosaan niistä liittyy jokin kiehtova tarina – salakuljetusta, piilopaikkoja, piruja ja pontikan keittoa. Luola on tarjonnut ihmiselle suojan mitä erilaisimmista syistä. Testaa tietosi Suomen luolien historiasta, arkeologiasta ja geologiasta.

  • Tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa? Tee Yle Luonnon testi

    Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää.

    Suomi on ollut vuosimiljoonien aikana useita kertoja paksun mannerjäätikön peitossa. Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää, siirsivät ja siloittivat kiviä sekä kallioita. Paljasta sisäinen geologisi ja testaa, tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa.