Hyppää pääsisältöön

Täysikuu tekee eläimistäkin kuuhulluja

Täysikuu loistaa taivaalla
Täysikuu on kuun vaihe, jossa aurinko valaisee kuun koko maahan päin näkyvän pinnan. Täysikuu loistaa taivaalla Kuva: Asko Hauta-Aho/Yle Kuu,Täysikuu

Vanhat kalamiehet sen ovat aina tienneet. Kuun vaiheilla on vaikutusta kalojen ja muidenkin eläinten käyttäytymiseen. Mutta miksi kuutamolla hauki syö paremmin, huuhkaja huhuilee ja mäyrä deittailee?

Hauki vedessä
Hauki on petokala, joka ei aja saalistaan takaa. Se vaanii paikallaan kunnes syöksyy saaliin kimppuun. Hauki vedessä Kuva: Yle/Juha Laaksonen Hauki,Luonto-Suomi.

Tutkijat ovat selvittäneet, että hauki tarttuu paremmin uistimeen uuden- ja täydenkuun aikaan. Valon määrän lisääntyessä hauen saalistamat kalat pysyttelevät piilossa, joten nälkäinen hauki kiinnostuu herkemmin uistimesta. Kalat saattavat aistia myös painovoimassa tapahtuvat muutokset, jotka ovat huipussaan täyden- ja uudenkuun aikaan.

Huuhkaja metsässä
Huuhkaja lähtee saalistusretkelleen vasta auringonlaskun jälkeen. Huuhkaja metsässä Kuva: © 2012 Petri Jauhiainen huuhkaja

Huuhkajien saalistusaktiivisuus on huipussaan täydenkuun aikaan. Kuun valossa jänikset ja pikkujyrsijät pysyttelevät piilossa, joten huuhkajalla menee ruoan hankkimiseen enemmän aikaa. Uudenkuun aikaan liikkuminen taas vähenee - pimeällä saalistaminen on nopeampaa.

Huuhkajat myös viestivät reviiriään toisilleen huhuilemalla ja väläyttelemällä siipien alapuolella olevia valkoisia laikkuja. Kuun valossa nekin näkyvät paremmin.

Mäyrä luonnossa.
Mäyrä liikkuu hämärässä. Sitä on vaikea tavata luonnossa. Mäyrä luonnossa. Kuva: Yle Kuvapalvelu / Martti Londen nisäkkäät

Mäyrä ei ole laumaeläin. Eräänlainen sisäinen kello kertoo sille, että täydenkuun aikaan kannattaa kömpiä ulos luolasta. Silloin on todennäköisemmin muitakin saman lajin edustajia liikkellä.

Toimittaja Minna Pyykkö kävi tutkija Anna Kuparisen kanssa kuuretkellä keskellä kaupunkia. Kuparinen on ollut tutkimassa hauen virvelöintisaaliita saksalaisessa järvessä. Tieteellisessä tutkimuksessa yksi asia on johtanut toiseen, ja vähitellen kuun vaikutuksista on alettu saada lisää kiinnostavia havaintoja.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Siperian metsäpalot jatkuvat – miten luonto selviää liekeistä?

    13 miljoonaa hehtaaria metsää on jo palanut tänä vuonna.

    Siperian metsäpaloja ei ole saatu vieläkään hallintaan, vaan ne jatkavat leviämistään. Venäjällä on palanut metsää tämän vuoden aikana jopa 13 miljoonaa hehtaaria. Eläimille ja kasveille metsäpalot merkitsevät dramaattisia muutoksia, joista toipumiseen menee vuosikausia. Pohjoisella pallonpuoliskolla roihuaa tällä hetkellä niin Pohjois-Amerikassa kuin Venäjällä.

  • Majava – metsänomistajan riesa vai ahkera luonnonsuojelija?

    Majavien läsnäolo hyödyttää muita eläimiä.

    Metsiemme uuttera eläininsinööri majava työskentelee ahkerasti luonnon monimuotoisuuden puolesta. Tuore tutkimus paljastaa, että majavalammilla elää lähes kaksi kertaa enemmän nisäkäslajeja kuin tavallisilla metsälammilla. Myös nisäkkäiden yksilömäärä on isompi. Eikä tässä vielä kaikki: majavien läsnäolo hyödyttää kaloja, sammakoita, hyönteisiä ja vesilintuja.