"Sisällissota on pimeä paikka historiassamme ja samalla iso yhteinen nimittäjä. Se on vaikuttanut siihen, minkälaisia me suomalaiset olemme ja millainen maa Suomi on", rap-artisti Karri ”Paleface” Miettinen sanoo.
Miettinen on haastatellut aiheesta lukuisia asiantuntijoita, historioitsijoita ja taiteilijoita ja kerännyt tarinoita uutta, 2.5. alkavaa Laulu sisällissodasta -sarjaa sekä sarjan aikana valmistuvaa laulua varten. Kun Miettinen tarttui aiheeseen, se oli hänelle itselleen etäinen. Tuntui kuin häntä olisi pidetty pimennossa vuoden 1918 suhteen.
Sarjaa tehdessään Miettinen huomasi, ettei moni muukaan suomalaisista tiedä Suomen sisällissodasta oikeastaan mitään. Toisilla sen taakka kulkee kuitenkin mukana suvussa ja uusien sukupolvien mielissä edelleen raskaana – erityisesti niissä perheissä, joissa veljet ovat taistelleet toisiaan vastaan.
Miettinen haluaakin sarjan ja laulun myötä nostaa keskusteluun traumaattisen historian tapahtuman, josta on vaiettu ja joka on jätetty osittain käsittelemättä sukupolvien ajan.
"Yhdessä sarjan haastattelussa ystäväni, samaa ikäpolvea kuin minä, purskahti itkuun. Heidän suvussaan tämä on edelleen kipeä asia", Miettinen sanoo.
Nuorin teloitettu oli vain 14-vuotias
Totuudenmukaisen, monipuolisen ja inhimillisen kuvan muodostaminen sisällissodasta ja sen meihin jättämistä jäljistä ovat niitä asioita, jotka motivoivat Miettistä pureutumaan sadan vuoden takaisiin tapahtumiin.
"Sodasta pitää keskustella sen takia, ettei sellainen pääsisi enää koskaan tapahtumaan", Miettinen sanoo.
Haastatteluja tehdessään hän on alkanut ymmärtää paremmin, kuinka sekasortoisessa tilanteessa tuolloin elettiin. Syyt rintamalle lähtöön olivat hyvin monenlaisia – ja inhimillisiä. Nälkä ajoi ihmisiä myös sotimaan.
"Punakaartilaisille maksettiin palkkaa, heillä oli myös taloudellinen motivaatio tilanteessa, jossa tuloja ei ollut."
Yksi Miettisen järkyttävimpiä havaintoja on ollut se, kuinka nuorten ihmisten sota sisällissota oli. Lapsisotilaista puhuessamme unohdamme, että he olivat osa myös omaa sisällissotaamme. Lapsia teloitettiin ja heitä kuoli vankileireillä nälkään.
"Nuorin teloitettu oli 14-vuotias punakaartilainen. Sodassa olleiden keski-ikä oli alle 30 vuotta. 12–15-vuotiaat suorittivat teloituksia", Miettinen sanoo.
"Tämä on syventänyt monella tavalla tietämystäni siitä, kuinka hirveitä juttuja silloin tapahtui."
”Älä itke äiti kadonnutta lastasi”
Samalla, kun Miettinen selvittää sodan tapahtumia ja yrittää ymmärtää niitä, hän kerää tarinoista säkeistöjä lauluun – sellaiseen, johon kaikki sodan osapuolet mahtuvat.
Laulun ytimessä on sodan kovin hinta: menetetyt ja kadotetut lapset.
"Oli punainen tai valkoinen, aina sodassa ovat mukana äidit ja lapset ja isät ja lapset", Miettinen sanoo.
Hän on yhdistänyt laulussa vanhaa arkkiveisuperinnettä ja työväenlaulua räppiin. Mukana ovat myös mieskuoro Ylioppilaskunnan Laulajat.
Laulu sisällissodasta sisältää Miettisen omien säkeistöjen lisäksi säkeitä vanhasta työväenlaulusta Kuolemaantuomitun hyvästijättö.
Siinä tiivistyy murheellisella tavalla sodan mielettömyys:
Älä itke äiti kadonnutta lastasi, vaikka sulta riistetty on ainoo turvasi
Niin huoles heitä, toivees peitä kaikki unholaan
Ja oota kunnes iäisyydes tavataan
Laulu sisällissodasta Yle TV1 keskiviikkoisin 2.5. alkaen klo 20 00.
