Jenni Honkanen
Yle
Ylioppilastutkintolautakunnan äidinkielen sensori Minna-Riitta Luukka kertoo miten aineistoja kannattaa lukea ja mihin kaikkeen on syytä kiinnittää huomiota, kun rakentaa vastausta kirjoitustaidon ylioppilaskokeessa.
1. Hyödynnä aineistoja ajattelun tukena
Kirjoitustaidon kokeessa aineistoja ei lueta samalla tavalla kuin lukutaidon kokeessa. Niitä ei eritellä tai analysoida yksityiskohtaisesti vaan niitä hyödynnetään oman ajattelun tukena, vähän samaan tapaan kuin tieto- tai oppikirjoja.
– Aineistojen hyödyntäminen tarkoittaa sitä, että aineistosta esimerkiksi poimitaan tietoja, ideoita ja näkökulmia oman pohdinnan tueksi tai lähtökohdaksi. Aineistot ovat kirjoittajan tukimateriaalia. Kaikkea ei tarvitse keksiä omasta päästä, Minna-Riitta Luukka kuvailee.
Aineiston hyödyntäminen ei tarkoita aineiston toistamista. Kirjoittajalla tulee olla aineistosta jotakin sanottavaa, sillä pääosassa on kirjoittajan oma pohdinta. Tarkoitus ei siis ole vain referoida aineistoja vaan pohtia asioita tai ottaa kantaa teksteissä esitettyihin ajatuksiin.
On mahdotonta antaa tarkkaa ohjetta siihen, kuinka paljon aineistoja tulisi käyttää tai montako kertaa niihin tulisi viitata. Aineistoja voi hyödyntää hyvin eri tavoilla.
– Hyvän ja pohdiskelevan tekstin rakentaminen onnistuu usein vähäisilläkin aineistoviittauksilla. Aineistosta voi vaikkapa ottaa muutaman faktan tai ajatuksen avuksensa. Joku taas voi keskustella toisen aineiston kanssa pitkään ja käyttää toisesta vain yksittäisiä tietoja tai ajatuksia.
2. Päätä pohdiskeletko vai otatko kantaa
Kirjoitustaidon kokeessa tavoitteena on omaääninen teksti. Sen voi rakentaa monella eri tavalla. Teksti voi olla pohdiskeleva, esitellä erilaisia näkökulmia tai se voi ottaa kantaa. Nämä eivät ole toisiaan poissulkevia asioita. Usein kannanottokin vaatii pohdiskelua. Tekstiä suunnitellessa kannattaa kuitenkin päättää, minkälaista tekstiä on tekemässä ja miten sen rakentaa.
– Pohdiskeleva ja kantaaottava teksti rakennetaan hieman eri tavoin. Jos päättää tehdä kantaaottavan tekstin, pitää miettiä missä kohtaa kannan esittää. Sen voi tehdä esimerkiksi alussa tai lopussa. Tärkeintä on, että oma kanta tulee selkeästi esiin. Pohdiskeleva teksti voi puolestaan keskittyä esimerkiksi erilaisten näkökulmien, mielipiteiden tai syy-seuraussuhteiden puntarointiin ilman, että kirjoittaja itse ottaa kantaa asiaan.
Luukka huomauttaa, ettei päätöstä siitä, tekeekö pohdiskelevan vai kantaaottavan tekstin kannata tehdä heti ensimmäisenä. Ensin kannattaa tutustua aineistoihin ja miettiä, mitä ajatuksia ne herättävät. Tekstin suunnitteluvaiheessa voi syntyä ideoita, joiden pohjalta oma kanta alkaakin pikkuhiljaa muodostua.
Läpi kirjoitusprosessin on kuitenkin syytä pitää mielessä, onko päättänyt pohtia asiaa vai ottaa siihen kantaa. Näin yhdenmukaisuus säilyy tekstin alusta loppuun.
3. Etsi ideoita aineistosta
Jos kokeessa löytää itsensä tilanteesta, jossa pää lyö tyhjää eikä keksi annetuista teemoista mitään sanottavaa, kannattaa kääntyä aineistojen puoleen.
– Vedä syvään henkeä ja perehdy aineistoihin. Niistä tulee varmasti ajatuksia ja ideoita. Ideoi, kokoa ajatuksiasi, piirrä, tee listoja tai miellekarttoja. Minun on vaikea kuvitella, että tekisimme kokeen, josta jollakin ei olisi yhtään mitään sanottavaa.
Kokeen tehtävänannot ovat väljiä, mikä myös mahdollistaa annettujen teemojen ja näkökulmien vääntelyn ja kääntelyn.
– Opiskelijan omille valinnoille on annettu tilaa ja monenlaiset ratkaisut ovat mahdollisia.
4. Älä sorru plagiointiin
Luukka painottaa eettisten pelisääntöjen tärkeyttä äidinkielen yo-kokeessa. Niistä rangaistaan ankarin pistevähennyksin.
– Tekstiä ei saa missään tapauksessa kopioida suoraan aineistosta, ja aineistoista peräisin olevat kohdat tulee aina merkitä selkeästi.
Teknisesti viittauksen lähdeainestoon voi tehdä monella eri tavalla eikä siihen ole olemassa yhtä oikeaa tapaa. Tekniikkaa tärkeämpää on, että viittaus on selkeä. Siitä tulee näkyä, mihin aineistoon viitataan ja mikä on kirjoittajan omaa pohdintaa ja mikä on peräisin aineistosta.
Ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivuilla annetaan esimerkkejä viittauskäytännöistä.
5. Harjoittele näkökulmien keksimistä
Oivaltavalla näkökulmalla voi tehdä vaikutuksen sensoriin. Jos näkökulmien keksiminen tuntuu vaikealta, niiden ideointia kannattaa harjoitella kokeeseen valmistautuessaan. Minna-Riitta Luukka antaa esimerkin harjoituksesta, jolla voi treenata näkökulmien keksimistä.
– Kuvittele itsellesi arpakuutio ja keksi aihe, esimerkiksi jatko-opiskelu. Mieti miten voisit keikauttaa kuutiota käsitelläksesi aihetta eri näkökulmasta. Mistä kaikista suunnista jatko-opiskelua voi lähteä tarkastelemaan ja mihin kaikkeen se vaikuttaa?
Ehkä ensimmäisenä mieleen tulee opiskelijan oma näkökulma ja mieltymykset. Mutta monia muitakin mahdollisuuksia on. Usein ensimmäisenä keksityt näkökulmat tulevat mieleen myös monelle muullekin, eivätkä ne siksi ole kaikista omaperäisimpiä. Näkökulmien keksimistä kannattaakin jatkaa ainakin arpakuution jokaiselle sivulle ja toki sitä voi jatkaa niin pitkään kuin haluaa. Asiaa voi puntaroida yksilön näkökulman lisäksi vaikkapa yhteiskunnan, työmarkkinoiden, talouden, tulevaisuuden osaamistarpeiden tai kansainvälistymisen näkökulmasta.
6. Muista viimeinen viilaus
Kirjoitustaidon kokeessa kannattaa panostaa tekstin suunnittelun lisäksi tekstin laatuun. Tämän takia viimeinen tekstin editointivaihe on erittäin tärkeä. Kun teksti on omasta mielestä valmis, lue se vielä kerran läpi.
– Kannattaa pitää pieni tauko ennen kuin menee viimeiseen toimittamisvaiheeseen. Pyri lukemaan tekstiä kuin ulkopuolisin silmin.
Kiinnitä huomiota tekstin tyyliin - tavoitteena on kirjoittaa asiatyylinen ja yleiskielinen teksti. Tarkista, onko tekstin kieliasu ja oikeinkirjoitus kunnossa. Varmista, että ymmärrät itse kaikki kohdat vai pitäisikö jotain vielä selkeyttää. Luukka uskoo kuuden tunnin koeajan riittävän hyvin myös tekstin viimeistelyyn.
Lue Miinna-Riitta Luukan vinkit lukutaidon yo-kokeeseen!
Juttua muokattu 30.1.2020: kuva vaihdettu.
