Mitä sähköisessä äidinkielen ylioppilaskokeessa kannattaa ottaa huomioon?

Syksyllä 2018 luovuttiin konsepteista, kun äidinkielen ylioppilaskoe tehtiin ensimmäistä kertaa tietokoneella. Tämän lisäksi aiemmat tekstitaidon koe ja esseekoe muuttuivat luku- ja kirjoitustaidon kokeiksi. Mitkä ovat kokeiden suurimmat muutokset ja mitä sähköisessä äidinkielen kokeessa kannattaa ottaa huomioon?

Äidinkielen ylioppilaskoe koostuu nyt luku- ja kirjoitustaidon kokeesta. Uudistuksen tarkoitus on erottaa kaksi äidinkielen koetta selkeämmin toisistaan, kertoo Ylioppilastutkintolautakunnan äidinkielen sensori Minna-Riitta Luukka.

– Halusimme, että kokeet mittaavat selkeästi eri asioita. Lukutaidon kokeessa arvioidaan tekstien ymmärtämisen ja tulkinnan taitoa ja kirjoitustaidon kokeessa tekstin tuottamisen taitoa ja kielen hallintaa.

Kokeiden nimiä vaihdettiin, jotta ne kuvaisivat paremmin kokeissa mitattavia asioita.

Isoin muutos on kokeiden rakenne

Sisällöllisesti äidinkielen ylioppilaskokeessa ei tapahtunut radikaaleja muutoksia. Suurimmat muutokset liittyivät kokeiden rakenteeseen.

Lukutaidon kokeessa on kaksi osaa, joissa molemmissa on tarjolla kaksi tehtävää. Kokelas valitsee kummastakin osiosta yhden tehtävän, johon vastaa. Lukutaidon kokeessa vastataan siis yhteen tehtävään vähemmän, kuin aikaisemmassa tekstitaidon kokeessa.

– Kirjoitustaidon koe muuttui enemmän kuin lukutaidon koe. Kirjoitustaidon kokeessa on yksi pääteema ja 5–7 siihen liittyvää aihetta, joista opiskelija valitsee yhden. Lisäksi kokelaalla on käytössä aineistopaketti, joka koostuu 6–8 teemaan liittyvästä aineistosta, joista opiskelijan tulee hyödyntää tekstissään kahta. Kirjoittajalla on siis entistä enemmän vapautta mutta samalla myös vastuuta aineistojen ja näkökulmien valinnassa.

1. Koneella kirjoittaminen vaatii suunnittelua

Kokeiden uudistamisen lisäksi äidinkielen yo-koe kirjoitetaan nyt tietokoneella. Miten sähköistyminen vaikuttaa kirjoittamiseen?

– Hyvään kirjoittamisen prosessiin liittyy aina suunnittelu, luonnostelu, editointi ja viimeistely eikä tämä muutu miksikään, vaikka kirjoitetaan koneella. Digitaalisessakin kokeessa voi hyvin suunnitella ja ideoida tekstiä ensin paperille, jos niin haluaa.

Luukan mielestä tietokoneella kirjoittaminen tuo kuitenkin mukanaan uusia, erilaisia haasteita.

– Jos tekstin tuottaminen tietokoneella on todella helppoa ja nopeaa, voi olla vaarana sortua tekstin suoltamiseen.

Tällä Luukka tarkoittaa nopeaa tekstin tuottamista ilman tarkkaa suunnitelmaa. Tämäkin toki on yksi tapa kirjoittaa, mutta silloin tekstin muokkaamisen, kuten tiivistämisen, merkitys on entistä tärkeämpi.

– Käsin kirjoittamisen hyvä puoli on ollut se, että se on hidasta. Myös tieto siitä, että tekstiä on ollut vaikeampi editoida on johtanut siihen, että on joutunut suunnittelemaan enemmän.

Äidinkielen kokeen sähköistymisen myötä Luukka toivoo näkevänsä viimeisteltyjä tekstejä, sillä nyt tekstin editoinnille on paljon paremmat mahdollisuudet kuin aikaisemmin.

2. Varaudu pieneen vastausikkunaan

Molemmissa äidinkielen yo-kokeissa vastaus kirjoitetaan pieneen vastauskenttään, jossa koko tekstiä ei voi nähdä kerralla. Tämä voi tehdä tekstin kokonaisuuden hahmottamisesta haastavaa.

– Lukiolaiset ovat varmaan tottuneet vastauskenttään muiden aineiden yo-kokeissa, mutta toisaalta näin pitkiä tekstejä ei kirjoiteta missään muussa aineessa kuin äidinkielessä.

Jos kaipaa isompaa vastauskenttää, Luukka ohjeistaa kirjoittamaan tekstin ensin Libre Office -tekstinkäsittelyohjelmalla ja siirtämään sen sitten koeympäristöön.

– Tällöin on erittäin tärkeää muistaa, että Libre officessa vastaus ei tallennu automaattisesti samalla lailla kuin koeympäristössä. Tästä näkökulmasta teksti on tietysti turvallisinta tuottaa suoraan koeympäristöön.

Toinen vaihtoehto on kirjoittaa teksti ensin koeympäristön vastauskenttään ja viedä se sen jälkeen Libre Officeen viimeisteltäväksi. Silloinkin on muistettava itse tallentaa teksti aina välillä.

3. Harjoittele aineistojen liikuttelua

– Erityisesti lukutaidon kokeessa vaaditaan tarkkaa analyyttistä lukemista, jolloin opiskelijan tulee valmistautua siihen, miten hän liikuttelee aineistoa ja omaa tekstiään tietokoneen näytöllä. Aineistoikkunoiden avaamista ja sulkemista kannattaa harjoitella etukäteen.

Myös muistiinpanojen ja merkintöjen tekeminen aineistoihin muuttuu sähköistymisen myötä. Äidinkielen kokeen aineistoihin ei voi tehdä suoraan merkintöjä, vaan aineisto täytyy kopioida ensin tekstinkäsittelyohjelma Libre Officen puolelle.

PDF-muodossa olevista aineistoista voi olla tarjolla kokeessa kaksi versiota.

– Esimerkiksi lehtiartikkelista voi olla PDF-versio, jossa näkee aineiston alkuperäisessä muodossa. Tämän lisäksi lehtiartikkelin tekstiosiosta voi olla word-versio, jotta tekstiin voi tehdä merkintöjä.

Audiovisuaaliset aineistot ovat asia erikseen. Niihin ei luonnollisesti pysty tekemään lainkaan merkintöjä. Ainoa poikkeus voivat olla lukutaidon kokeessa olevat audioaineistot. Jos tehtävänannossa pitää esimerkiksi tarkasti analysoida laulun sanoja, sanat annetaan myös kirjoitetussa muodossa.

Artikkelia muokattu 18.3.2019, tekstin aikamuoto muutettu.