Toukokuun 2. päivänä Kansallisteatterissa järjestetään hyväntekeväisyysjuhla hädänalaisten auttamiseksi. Sibelius johtaa kaksi teostaan, joista toisen tahdissa myös tanssitaan. #musiikinkevät1918
Huhtikuun lopulla Kansallisteatterin näyttelijä Elli Tompuri oli saanut idean taiteilijoiden järjestämästä hyväntekeväisyysjuhlasta. Lopulta soitannollis-draamallisia iltamia järjestettiin Helsingissä kaksi, toinen 2. toukokuuta Kansallisteatterissa ja toinen Ruotsalaisessa teatterissa hieman myöhemmin.
Päiväkirjassaan 22. huhtikuuta Elli Tompuri kertoi, kuinka hänen onnistui saada mm. säveltäjä Jean Sibelius mukaan hankkeeseen. Sibelius suostui johtamaan kaksi teostaan, Karelia-sarjan alkusoiton ja Valse triste’n, johon liittyi myös koreografia.
Valse triste’ssä Kansallisteatterin näyttämöllä esiintyi Elli Tompurin tanssiryhmä, 20 naista ja yksi mies. Tanssijat olivat tanssipedagogi Maggie Gripenbergin oppilaita. Koreografia oli laadittu balettimestari Vasilevin avustuksella.
Kapellimestari Robert Kajanus oli epäillyt Tompurille, ettei tanssiminen Sibeliuksen johdolla kävisi helposti. Harjoituksissa Tompuri joutui toteamaan, että Kajanus oli oikeassa.
”Ensimmäisessä orkesterin harjoituksessa olimme aivan ymmällä. Tempo vaihtui säveltäjän ohjatessa monta kertaa nopeammaksi. Sellaiseen musiikkiin voi verraten helposti mukautua, jos on yksi tai vaikkapa kaksi tanssijaa. Mutta kaksikymmentä henkilöä, vaikkakin Gripenbergin oppilaita, eivät voi helposti säilyttää tanssikuvioitaan selvänä.
Ei balettimestari uskaltanut enkä minä pyytää tahtia harvemmaksi. Harjoitusten jälkeen aikoi Sibelius heti poistua. Koetin parastani sekä katsein että äänin, ja niin me saimme vielä toisen harjoituksen. Sen tempo oli vähän hitaampi.
Illan juhlassa tempo taas oli erimittainen.”
Ensimmäisessä soitannollis-draamallisessa iltamassa Kansallisteatterissa oli yleisöä lähes täysi katsomo. Päivälehdet luonnehtivat ohjelmaa sekä ”harvinaisen arvokkaaksi” että ”houkuttelevaksi”.
Ohjelma alkoi Olga Poppiuksen lausumalla Otto Mannisen Prologilla ja jatkui Elli Tompurin lausumalla Eino Leinon helkavirsien Halla-runolla, joka kuultiin nyt ensimmäistä kertaa julkisesti.
Musiikkinumeroita oli esittämässä Helsingin kaupunginorkesteri, jota säveltäjät itse vuorotellen johtivat. Robert Kajanukselta kuultiin kaksi osaa orkesterisarjasta Kesämuistoja ja Selim Palmgrenilta kantaesitykset Intermezzo marziale ja Ilta - joita pidettiin tilaisuuden huomattavimpina numeroina. Sibeliukselta kuultiin Karelia-sarjan alkusoiton ja Valse triste’n - Elli Tompurin tanssikuvaelman kera - lisäksi ”suurenmoinen sävelmaalaus” Koskenlaskijan morsiamet. Solistina lauloi ”suurenmoisesti kuten aina” Maikki Järnefelt-Palmgren.
Useita laulutaiteilijoita oli lisäksi mukana Jalmari Finnen ja V. Sorsakosken järjestämässä laulukuvaelmassa.
Tuloja juhlista kertyi sievoinen summa. Lisää taloudellista tukea hädänalaisille saatiin vielä taiteilijoiden lahjoittamien taulujen arvonnasta. Ongelmaksi oli tulla tulojen jakaminen. Elli Tompuri lienee itse ehdottanut jakajaksi Mathilda Wredeä, johon hän oli juuri tutustunut, ja joka oli tehnyt häneen syvän vaikutuksen.
”Miten sen jakaisimme, oli pulma sekin. Eero Järnefeltin, puheenjohtajan ehdotuksesta kassan jako annettiin Pelastusarmeijan huostaan – koska yleisö ehkä pitäisi Mathilda Wredeä liian punaisena jakajaksi,” Tompuri muisteli myöhemmin.
Lähtemättömän vaikutuksen Elli Tompuriin teki myös Jean Sibelius.
”Nuo toukokuun päivät onnettomana 1918 keväänä, jolloin olin kosketuksissa Sibeliuksen, herkän taiteilijan ja suuripiirteisen ihmisen kanssa, kuuluvat niihin elämyksiin, joista voi ammentaa voimaa silloin, kun ne uhkaavat pettää.”
Seuraa Jean Sibeliuksen päiväkirjaa keväällä 1918 ja lue mitä hän kirjoittaa seuraavaksi 4. toukokuuta.
Lähteet
Dahlström, Fabian (toim.): Jean Sibelius. Päiväkirja 1909–1944, suom. Juha Saikkonen ja Arja Gothoni, Svenska litteratursällskapet i Finland. Porvoo 2015.
Heikkilä, Ritva & Laurson, Marianna (toim.): Myrskylinnun tie. Elli Tompurin muistelemaa. WSOY. Juva 1980.
Salmenhaara, Erkki: Jean Sibelius. Tammi. Helsinki 1984.
Sirén, Vesa: Aina poltti sikaria. Jean Sibelius aikalaisten silmin. Otava. Keuruu 2000.
Tawaststjerna, Erik: Jean Sibelius 4. Otava. Keuruu 1978.
Linkit
Sibelius.fi
Ylen verkkoartikkelikokoelma Haluatko ymmärtää mitä Suomessa oikein tapahtui vuonna 1918?
