Toukokuun 2. päivänä kuoronjohtaja Väinö Pesola vertaa vapunviettoa 1918 ja vuotta aikaisemmin. #musiikinkevät1918
Sota oli ohi. Viimeisenä valkoiset valloittivat Viipurin 29. toukokuuta.
Helsingin Työväenyhdistyksen kuoronjohtaja, säveltäjä ja filosofian ylioppilas Väinö Pesola kirjoitti päiväkirjaansa vapusta, jota työväki ei viettänyt lainkaan. Toisin oli ollut vuonna 1917…
”Maa vapaa. Vappu.
Maanantaina tuli tieto, että kauan kärsinyt Viipuri on valloitettu ja parast' aikaa vapautetaan Etelä-Suomen viimeisiä seutuja bolshevismin verivallasta. Valoisa riemastuksen tunne täyttää sydämen.
Mutta vain hetken jaksaa se vallita. Pahaenteiset merkit hämmentävät rohkeat tulevaisen onnellisen Suomen syntymismahdollisuudet. Vastavaikutus punaiselle on räikeä.
Eilinen vappu lisäsi synkkyyttä. Viime vuonna kulki noin 100,000 henkeä riemukulussa Mäntymäelle. Raskaan työn raatajat näkivät edessään valoisan päivän, oikeuden suojamuurin. Ja missä ollaan nyt?
Maa on hävitetty, tuhansia miehiä maan povessa, tuhansia koteja murheen kammioina, nälkäkuolema irvistelee tuhansille pienokaisille. Ja kaikessa alastomuudessaan välkkyy tulikirjaimin katsetta polttavana: Työväestö paarialuokkana.
Ei yhtään työväenyhdistystä toimi, niitten ovet ovat suljetut, toimihenkilöt karanneet, mullassa tai vankikomeroissa. Ei yhtään sosialistista lehteä ilmesty. Uusi oikeistolehti [Suomen Sosialidemokraatti -lehti] ei vieläkään ole saanut lupaa ilmestyä! Saaneeko moneen vuoteen?
Ja mitä ankarin sortopolitiikka käynnissä. Eilen kertoi eräs kansak.opettaja, maist. V., että hän luultavasti menettää leipänsä, siksi, että oli lausunut muutamia tasapuolisia sanoja punaisesta liikkeestä. Varomattomasti hän myös oli Sörnäisten vankilassa hoitanut opettajatehtäviään yhden kuukauden ja vasta sitten luopunut.
Aivan kyynillisesti oli Pesosen Matti antanut viittauksen, että erotkoon, jollei, niin erotetaan. Asia on toistaiseksi avoin, mutta arveli nuorimies, että konkurssi ja nälkä on hänellä heti edessä jos toimet viedään. Lupasi liittyä sos.dem. puolueeseen. Tällä lailla sosialisteja kasvatetaan ja kasvatetaan paljon jos näin jatkuu.
Muuten on vappu proosallistumassa. Vaikkei eilen ollut punaistenkaan pelkoa, he kun olivat töissä, oli paljon vanhempaa ja nuorempaakin polvea ilman valkolakkia. Ruokaloissa, kahviloissa ei myöskään tavannut entistä valkovärin päivää. Kuin tavalliset myssyt, jätettiin ne vain likaisen joukkoon eteisiin.
Y.L. lauloi Ylioppilastalon portailla. En voittanut itseäni, en voinut mennä mukaan! Yksikseni - sillä A. jonka kanssa ainakin osittain olin ajatellut Vappua juhlia, oli työssä. Yksinäni seisoin ensi kertaa Y.L.ia kuulemassa. Suomen Laulu kuului ihanalta, kaikki muu vanhalta, kuluneelta.
Päivällä orpous tarttui minuun. En saanut, en tiennyt oikein, kenen puoleen kääntyäkään - neitiseuraa konserttiin Kaivohuoneella.
Tämän paransi kuitenkin hauska toveri, laulunopettaja V. jonka kanssa Vapun viettoa jatkettiin etupäässä syömällä. Jonkun verran juhla juhlalta tuntuikin, kun vatsa oli pitkästä aikaa täysi. Vapun syöminen maksoin noin 30 mk, sillä illalla olin A:n ja siskonsa kanssa Alppilassa, jossa pieni lihanpala maksoi 11 mk. Mutta oli juojiakin.
Iltapäivällä näin pari ylioppilaslakkia kantavaa tuttua häpäisevän itsensä olemalla kadulla sikahumalassa. Nousutuulella olevia näkyi monta. Näille onni, ettei Työmies ole heidän ala-arvoista ja ajan vakavuuteen sopimatonta huvittelutapaansa suomimassa.
Ajan vaatimuksia ei ymmärrä myöskään hienoston naisväki. Ne ovat toimeenpanneet muitten nälkää nähdessä illalliset ja tanssiaiset saksalaisille upseereille. Tästä on paheksumislausunto Suomettaressa.
Hirsipuun sietäisivät myös ravintoloitsijat, jotka eivät myöskään ole mitään oppineet. Kaivohuoneella maksoi koko pullo simaa 5 mk, Kappelissa puoli pulloa 3 mk. Mutta Elannon puodista saa koko pullon 1 mk 50 p:llä. Liikemiesten hävyllä ei ole rajoja, mistä apu, onko mitään mahdollisuuksia?!!”
Seuraa Väinö Pesolan päiväkirjaa keväällä 1918 ja lue mitä hänelle seuraavaksi tapahtuu 4. toukokuuta.
Lähteet
Pesola, Väinö: Päiväkirja 1918. Käsikirjoitus. Kansalliskirjasto.
Wikipedia Väinö Pesola
Linkit
Ylen verkkoartikkelikokoelma Haluatko ymmärtää mitä Suomessa oikein tapahtui vuonna 1918?
