Hyppää pääsisältöön

Avaruusromua: Musiikki muuttaa meitä - me muutamme musiikkia

Aivot
Aivot aivot

Musiikki aktivoi meidän aivojamme. Se lisää meidän keskittymiskykyämme.

Se parantaa meidän muistimme toimintaa. Se pystyy myös nostamaan meidän mielialaamme.

Musiikki siis todella vaikuttaa. Musiikin kuuntelu näkyy jopa rakennemuutoksina meidän aivoissamme.

Tutkijat kertovat musiikin aktivoivan laajaa hermoverkkoa meidän aivoissamme, ja tätä kautta musiikki vaikuttaa meidän muistiimme, vireystilaamme, tarkkaavaisuuteemme ja meidän tunteisiimme.

Tutkijat ovat myös huomanneet, että musiikin ja matemaattisten taitojen tai matemaattisen suorituskyvyn välillä on yhteys. Esimerkiksi musiikin kuuntelu voi kasvattaa meidän suorituskykyämme matemaattisissa tehtävissä.

Selkeää syytä tähän ei vielä tiedetä, mutta arvellaan että syynä ovat musiikin positiiviset vaikutukset meidän vireystilaamme ja meidän mielialaamme. On myös arveltu musiikin ja matematiikan yhteyksien johtuvan siitä, että rakenteiden hahmottaminen ja lukusuhteet ovat tärkeässä roolissa sekä musiikissa että matematiikassa. Myös musiikin ja avaruudellisen hahmotuskyvyn välillä on todettu olevan yhteys.

Eikä tässä kaikki. Myös musiikin ja sanallisten taitojen välinen yhteys on todettu monissa tutkimuksissa. Musiikki vaikuttaa sekä lukutaitoon että luetun muistamiseen, sanovat tutkijat. Ja eniten tästä kaikesta hyötyvät ne, jotka itse soittavat. Musiikin ja etenkin sen soittamisen, harjoittelemisen, on todettu vaikuttavan aivoihin hyvin suotuisasti. Aivot alkavat toimia vireämmin ja paremmin, tai kuten tutkijat sanovat: synkronisemmin.

Musiikki siis muuttaa meidän aivojamme, mutta entä toisinpäin? Mitä tapahtuu kun meidän aivomme alkavat muuttaa musiikkia? Uskoisitko, esimerkiksi että tämä musiikki oli joskus kiinalaista popmusiikkia?

Kink Gong eli ranskalainen Laurent Jeanneau ei malta pysyä pelkästään kiinalaisessa popissa. Uskoisitko, että tämä musiikki on joskus ollut kiinalaista perinnemusiikkia?

Entä kun musiikkia alkaa ihmisaivojen sijasta tehdä algoritmi? Olenkohan minä ollenkaan säveltänyt tätä musiikkia, kysyy amerikkalainen avantgardesäveltäjä Mick Sussman. Hän on kehittänyt tietokoneohjelman nimeltä The Rosenberg Algorithmic Music Generator, ja hänen vaatimaton tavoitteensa on ollut säveltää konevoimaa apunaan käyttäen 365 julkaistua sävellystä vuodessa, eli uusi hittikappale joka päivä.

Olen kyllä kuullut, että tahti on musiikkimarkkinoilla kiihtymään päin, mutta ehkä tämä on hieman liikaa. Mutta ymmärrän kyllä, kiusaus on ehkä vastustamaton, kun tämän ihmeellisen algoritmikoneen avulla on päästy tilanteeseen, jossa sävellys syntyy yhdellä napin painalluksella.

Jos tuo oli koneen tekemää musiikkia, niin tämä puolestaan on ihmisten tekemää musiikkia. Kitaristi Matti Walleniuksen luotsaama Tunto ja musiikkia albumilta Ilona.

Frode Haltli on norjalainen haitarinsoittaja, mutta ei sieltä ihan tavanomaisimmasta päästä. Myös hän luottaa ihmiseen ja musiikin hyvää tekevään voimaan.

Australialainen Andrew Tuttle kävi täällä päin saamassa vaikutteita ja tekemässä musiikkia. Hän kävi Tukholmassa. Siellä on edelleen toiminnassa maineikas, vuonna 1964 perustettu EMS-elektronimusiikkistudio. Keväällä 2016 Andrew Tuttle otti banjonsa ja akustisen kitaransa ja meni Tukholmaan katsomaan pohjoisen valon ihmettä.

Ja kyllä, tuossa soitettiin banjoa ja akustista kitaraa. Eivät ehkä aivan tavallisia instrumentteja elektronimusiikkistudiossa tai kokeilussa noin ylipäätään. Esimerkiksi trumpetin kanssa ovat monet päässeet huomattavasti helpommin huomattavasti oudompiin lopputuloksiin, ajatellaanpa vaikka Ben Neilliä, Jon Hassellia tai Arve Henrikseniä. Viimeksi mainittu ei suinkaan ole ainut outo norjalainen trumpetisti. Oletteko kuulleet nimen Hilde Marie Holsen? Hänellä on trumpetti, elektroniikkaa ja hän improvisoi.

Ja aivan yhtä kummissa maisemissa liikkuu espanjalainen Miguel Angel Tolosa. Hän on liikkunut myös Tukholman maisemissa, samassa maineikkaassa EMS-elektronimusiikkistudiossa, josta jo edellä oli puhe. Tässä Tukholman sadetta, musiikkia albumilta Ephimeral:

AVARUUSROMUA 6.5.2018 - OHJELMAN MUSIIKKI:
KINK GONG: Shanghai - osa - (Dian Long)
KINK GONG: Ba (Dian Long)
KINK GONG: Pingtan (Dian Long)
MICK SUSSMAN: Salesroom Spinozism (The Rosenberg Algorithmic Music Generator Selected Works, Vol. 1)
TUNTO: Kakadu Music (Ilona)
FRODE HALTLI: Gråtar'n (Avant Folk)
SENSITIVE CHAOS: Dreaming Helsinki Esplanadi (Walking a Beautiful World)
ANDREW TUTTLE: Reflections of The Twilight (Andrew Tuttle)
ANDREW TUTTLE: Sodermalm Syndrome (Andrew Tuttle)
HILDE MARIE HOLSEN: Eskolaite (Lazuli)
MIGUEL ANGEL TOLOSA: Sol de Plomo y Purpura (Ephimeral)

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Teollista kansanmusiikkia

    Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu?

    Me teemme teollista kansanmusiikkia. Industrielle Volksmusik. Näin kuvaili Kraftwerkin toinen perustajajäsen Ralf Hütter yhtyeen musiikkia 1970-luvun alussa. Hän kuvaili maailmaa, joka käyttää koneita. Sivilisaatiota, joka perustuu teknologian kehitykseen. Taidetta, joka käyttää teknologiaa. Musiikkia, jossa soivat koneet. Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Mitä kieltä koirasi ymmärtää parhaiten?

    Koiralle äänenpaino ja eleet ovat tärkeämpiä kuin sanat.

    Lässytätkö ja leperteletkö koirallesi, vai puhutko sille selkeästi artikuloiden? Kumpikaan ei ole väärin. Koira lukee taitavasti äänensävyjä ja ymmärtää lepertelevän ihmisen olevan suopealla tuulella. Toimintaohjeita se ottaa mielellään vastaan selkeällä ja yksiselitteisellä kielellä.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri