Hyppää pääsisältöön

Martinin rikos on tv-näytelmä valheesta, vihasta ja rakkaudesta

Maria Jotunin novelliin pohjautuva tv-näytelmä Martinin rikos on kertomus perheestä, jossa jokainen sukupolvi on tehnyt vääriä valintoja. Julkisivu ja porvarilliset kulissit on pidettävä pystyssä, vaikka hinta on kova.

Sovinnaisuus, vaikeneminen, viha ja rakkaus ovat Maria Jotunin kirjallisesta tuotannosta tuttuja teemoja.

Radikaali naiskirjailija ravisteli aikanaan normeja ja kyseenalaisti valtarakenteita. Naisen asema, avioliitto, perhe ja ihmissuhteet olivat terävän tarkastelun kohteina.

Jotunin ensimmäinen novellikokoelma Suhteita ilmestyi jo vuonna 1905. Hänen ehkä tunnetuin romaaninsa on Huojuva talo, josta Yleisradio on vuonna 1990 tehnyt suositun televisiosarjan. Jotuni kirjoitti avioliittodraamansa Huojuva talo jo vuonna 1935, mutta se julkaistiin vasta vuonna 1963 kirjailijan kuoleman jälkeen.

Jotuni on tuttu myös monista suosituista näytelmistä, kuten Miehen kylkiluu (1914), Kultainen vasikka (1918) ja Tohvelisankarin rouva (1924).

Martinin rikos, jonka Jotuni julkaisi vuonna 1914, on tallennettu tv-näytelmäksi vuonna 1980. Televisiossa Tv-teatterin kulta-aikaan ajoittuva näytelmä on nähty myös tv-ruudussa toiveuusintana useita kertoja.

Tarinan keskiössä ovat mutkikkaat, perheen sisäiset ihmissuhteet. Perheen huikenteleva Alvar-poika ajaa velkojensa takia koko perheen ahdinkoon. Myös Alvarin vaimo, joka miestään surutta myös pettää, on tuhlailuun taipuvainen ja kokonaan irti arjesta.

Perheen vanha isä joutuu maksamaan poikansa velkoja ja velkaantuu myös itse. Kun mikään ei enää velka-ahdingossa auta, perheen tytär Anna kihlautuu varakkaan perijän kanssa pelastaakseen perheen kulissit.

Näytelmän rooleissa nähdään komea kaarti televisioteatterin kantavia voimia, mm. Anja Pohjola, Pehr-Olof Sirén, Kaija Pakarinen, Paavo Pentikäinen, Liisamaija Laaksonen, Hannu Kahakorpi ja Matti Oravisto. Näytelmän on ohjannut Timo Bergholm ja dramatisoinut Marjatta Lohikoski.

Pehr-Olof Sirén ja Anja Pohjola näytelmässä Martinin rikos
Pehr-Olof Sirén ja Anja Pohjola. Pehr-Olof Sirén ja Anja Pohjola näytelmässä Martinin rikos Kuva: Yle kuvapalvelu. Håkan Sandblom Pehr-Olof Sirén,Anja Pohjola
Hannu Kahakorpi ja Paavo Pentikäinen näytelmässä Martinin rikos.
Hannu Kahakorpi ja Paavo Pentikäinen. Hannu Kahakorpi ja Paavo Pentikäinen näytelmässä Martinin rikos. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Hannu Kahakorpi,Paavo Pentikäinen
Liisamaija Laaksonen ja Paavo Pentikäinen näytelmässä Martinin rikos.
Liisamaija Laaksonen ja Paavo Pentikäinen Liisamaija Laaksonen ja Paavo Pentikäinen näytelmässä Martinin rikos. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Liisamaija Laaksonen,Paavo Pentikäinen
Kaija Pakarinen morsiamena näytelmässä Martinin rikos.
Kaija Pakarinen morsiamena näytelmässä Martinin rikos. Kaija Pakarinen morsiamena näytelmässä Martinin rikos. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Kaija Pakarinen

Martinin rikos -näytelmän tekijät

Rooleissa:
Pehr-Olof Siren – Martin, tohtori
Anja Pohjola – Fredrika, Martinin vaimo
Kaija Pakarinen – Anna, tytär
Paavo Pentikäinen – Alvar, poika
Liisamaija Laaksonen – miniä
Hannu Kahakorpi – Lennart
Matti Oravisto – Erik

Muissa rooleissa:
Teemu Aromaa
Noora Siekkinen
Eija Vilpas
Oli Leino

Tuotanto:
Yleisradio, Televisioteatteri 1980
Alkuperäisteos - Maria Jotuni
Dramatisointi – Marjatta Lohikoski
Ohjaus – Timo Bergholm
Kuvaus – Iikka Jaakkola
Äänitys – Niilo Fabritius
Lavastus – Anu Maja
Puvustus – Airi Iso-Lotila

  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Muistamme Eduard Uspenskia toivotuilla kuunnelmilla

    Fedja-setä ja krokotiili Gena seikkailevat jälleen.

    Eduard Uspenski (1937–2018) oli venäläinen kirjailija, jonka luomista hahmoista rakastetuin lienee Fedja-setä, aikuismainen pikkupoika, kissoineen ja koirineen sekä krokotiili Gena ikimuistoisine syntymäpäivälauluineen. Kirjailijan muistoa kunnioittaen, julkaisimme kolme Uspenskin kirjoihin perustuvaa kuunnelmasarjaa Areenaan.

  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.