Hyppää pääsisältöön

Nämä 6 runoteosta kilpailevat Tanssiva karhu -palkinnosta

Runoilijat Eino Santanen, Riina Katajavuori, Kaisa Ijäs, Lassi Hyvärinen, Suvi Valli ja Susinukke Kosola
Runoilijat Eino Santanen, Riina Katajavuori, Kaisa Ijäs, Lassi Hyvärinen, Suvi Valli ja Susinukke Kosola Runoilijat Eino Santanen, Riina Katajavuori, Kaisa Ijäs, Lassi Hyvärinen, Suvi Valli ja Susinukke Kosola Kuva: Stefan Bremer, Pertti Nisonen, Liisa Takala, Saara Hyvärinen, Jorma Marstio, Vesa-Matti Ruuska / Yle Tanssiva karhu,Eino Santanen,Riina Katajavuori,Suvi Valli (Kirjailija),Lassi Hyvärinen,Kaisa Ijäs,daniil kozlov

Karhuraati on saanut vaativan vuoden kestäneen luku-urakkansa loppuun ja valinnut palkintoehdokkaat vuodelle 2018. Ensimmäistä kertaa ehdokkaana on mukana myös omakustanteinen runoteos.

Palkintoa tavoittelevat: Lassi Hyvärisen Tuuli ja kissa, Kaisa Ijäksen Aurinkokello, Riina Katajavuoren Maailma tuulenkaatama, Susinukke Kosolan Varisto, Eino Santasen Yleisö ja Suvi Vallin Spiraali.

Kulttuuriykkönen esittelee Tanssiva Karhu -runopalkintoehdokkaat heti julkistuksen jälkeen.

Tässä Tanssiva karhu -raadin perustelut. Kommenttikenttään voit kertoa oman suosikkisi ja perustella valintaasi.

Tanssiva karhu -palkintoehdokkaiden runoilijoita: Lassi Hyvärinen, Kaisa Ijäs ja Riina Katajavuori
Tanssiva karhu -palkintoehdokkaiden runoilijoita: Lassi Hyvärinen, Kaisa Ijäs ja Riina Katajavuori Kuva: Saara Hyvärinen, Liisa Takala, Pertti Nisonen Lassi Hyvärinen,Kaisa Ijäs,Riina Katajavuori

Hyvärinen Lassi: Tuuli ja kissa (Osuuskunta Poesia)

Lassi Hyvärinen kirjoittaa yllättävää, ilkikurista ja absurdia faabelia, joka kasvattaa huomaamatta suuria teemoja ystävyydestä ja luonnon tilasta. Tuulessa ja kissassa rakennetaan lähes romaanimaista fiktiivistä maailmaa, jossa on kertomuksen pysyvyyttä. Samaan aikaan yksityiskohtien tasolla sen poetiikka on arvaamatonta, loputtoman kekseliästä ja ehtymättömän raikasta. Tuuli ja kissa on mielikuvituksen runoutta, joka nousee yllättävästi ja arvaamattomasti tähän päivään.

Ijäs Kaisa: Aurinkokello (Teos)

Kaisa Ijäs vaatii lukijaltaan paljon. Abstraktit, isot käsitteet aika ja muisti, jonka avulla aikaa yritämme ymmärtää, asettuvat kuitenkin tutkimuksen kohteiksi hyvin ja vapauttavat kärsivällisen lukijan nauttimaan havaintojen kirkkaudesta ja kielen rytmistä. ”Epätiedon taakka” ei enää vaivaakaan lukijaa vaan hänkin saa luvan ilahtua:
”...kaikesta nousee jotain mieleen
vallitsee yllättävää paluuliikennettä sieltä
missä joskus rakastettiin”

Katajavuori Riina: Maailma tuulenkaatama (Tammi)

Riina Katajavuoren kokoelma on lempeä ja maanläheinen, leikkivä ja tanssiva mutta kysyy keskeisiä kysymyksiä maapallostamme, sen ihmisistä ja heidän historioistaan. Katajavuori miettii mistä itse on tullut, mistä muut ovat tulleet, miten olemme joutuneet, kuka minnekin. Tutkimusmatkalla kohdataan koko maailma, toinenkin löytöretkeilijä James Cook, toisesta maailmasta peräisin ja toisin syin liikkeellä tuntemattomissa maissa, sekä hänen kärsivä vaimonsa Elizabeth. Kysymyksiin ei vastata, ratkaisuja ei ole. Mutta huomiot ovat hyvin todellisia ja avoimia. Lukija jää pohtimaan, liikuttuukin muttei ahdistu.

Tanssiva karhu -palkintoehdokkaiden runoilijoita: Susinukke Kosola, Eino Santanen ja Suvi Valli
Tanssiva karhu -palkintoehdokkaiden runoilijoita: Susinukke Kosola, Eino Santanen ja Suvi Valli Kuva: Vesa-Matti Ruuska / Yle, Stefan Bremer ja Jorma Marstio Susinukke Kosola,Eino Santanen,Suvi Valli (Kirjailija)

Kosola Susinukke: Varisto (omakustanne)

Susinukke Kosola on kirjoittanut Variston käsin: mustalla ja punaisella tussilla, tikkukirjaimilla ja kaunistelemattomalla kaunolla. Näillä visuaalisilla keinoilla Kosola synnyttää lukukokemuksen, jossa paperilta välittyy runoesitys, näkyy sen esittäjän äänenpainot ja dramaattiset tauon paikat. Kosola on niellyt sisäänsä yliannostuksen sosiaalisen median uutisvirtaa. Hän puskee sen ulos muodossa, joka tekee näkyväksi tälle ajalle ominaiset itsepetoksen erityispiirteet. Kosola ei jätä lukijaa yksin tyhjyyteensä. Hän ehdottaa ratkaisuksi noloutta ja rakkautta. Varisto on myös taideteko. Kirjaa ei voi ostaa. Sen saa, kun kertoo anonyymisti jonkun valonaran tunnustuksen, toiveen tai tapahtuman.

Santanen Eino: Yleisö (Teos)

Eino Santasen säe havainnoi ihmistä koomisen etäisyyden päästä, alati kehittyvän tekniikan, somen ja rahan armoilla. Ihminen on vakavassa ahdingossa, mutta loputtoman toisteinen säe on koominen ja vapauttava. Tarkkuudessaan se on ylivertainen ja ennennäkemätön. Edellisen kokoelman tapaan myös Yleisössä tuhotaan seteleistä runoja, nyt tuho on totaalista. Kokoelma päättyy vilpittömään rakkausrunoon, joka antaa ihmiselle mahdollisuuden.

Valli Suvi: Spiraali (Otava)

Suvi Valli liikuttaa Spiraalissa erilaisia olevaisia pitkin maan pintaa. Lauseet ovat askeleita. Matkaa taitetaan rivi riviltä, mutta eteneekö se? Vallille liike on neuvottelemista. Hän ei harpo vaan tutkii niin tarkasti sanoihin kertyneitä merkityksien kerrostumia, että lukija pysähtyy mielellään havaintojen äärelle. Seuraavalla rivillä odottaa usein yllättävä kiepsahdus, hyppy tai täyskäännös. Sivujen yläreunassa on kuvituksena jalkoja, jotka vihjaavat, kenen kengissä tai tassuissa nyt runossa matkaa tehdään. Vaikka Vallilla on kieleen tutkijan täsmällinen ote, hän on runojensa hahmoja kohtaan armollinen. Kulkemiseen kuuluu huojumista, lipsumista, kehälle kiertymistä. Se on inhimillistä toimintaa.

Tanssiva karhu

on Ylen vuodesta 1994 lähtien kirjallisesti korkeatasoiselle kotimaiselle runoteokselle jakama palkinto. Tänä vuonna se jaetaan Kajaanin Runoviikolla 4.7.2018. Palkintosumma on 4 000 euroa. Tämänkertaisessa karhuraadissa ovat mukana puheenjohtajana Finlandia-palkittu kirjailija/dramaturgi, Jukka Viikilä, Ylen kulttuuritoimittajat Minna Joenniemi ja Marit Lindqvist sekä näyttelijä/tuottaja Erja Manto.

Tanssiva karhu -palkinnon raatilaiset: kulttuuritoimittaja Marit Lindqvist, Finlandia-palkittu kirjailija Jukka Viikilä, kulttuuritoimittaja Minna Joenniemi ja näyttelijä/tuottaja Erja Manti
Tanssiva karhu -palkinnon raatilaiset: kulttuuritoimittaja Marit Lindqvist, Finlandia-palkittu kirjailija Jukka Viikilä, kulttuuritoimittaja Minna Joenniemi ja näyttelijä/tuottaja Erja Manti Kuva: Yle / Raili Tuikka Tanssiva karhu,Jukka Viikilä,Minna Joenniemi,Erja Manto,Marit Lindqvist
Keskustele
  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.