Hyppää pääsisältöön

Tapa ittes! Vitun majava! Vedä ittes jojoon! – Riikka vei nettikiusaamisen oikeuteen

Nuori nainen katselee kännykkää ja vieressä on kuvakaappauksia teksteillä: Me ei lopeteta ennen ku sä tapat ittes. Hyppää vaik sillalta ja Ei oo toi Riikka mikään penaalin terävin kynä.
Nuori nainen katselee kännykkää ja vieressä on kuvakaappauksia teksteillä: Me ei lopeteta ennen ku sä tapat ittes. Hyppää vaik sillalta ja Ei oo toi Riikka mikään penaalin terävin kynä. Yle Oppiminen,kiusaaminen,mediakasvatus,sananvapaus,nettikiusaaminen,Netiketti,some deep story

Lukiolainen Riikka Korteaho joutui niin piinaavan nettikiusaamisen kohteeksi, että päätyi lopulta tekemään asiasta rikosilmoituksen. Nettikiusaaminen on pahimmillaan voimakasta vyörytystä, joka seuraa mukana kaikkialle ja koko ajan.

Riikka Korteaho joutui aktiivisen nettikiusaamisen kohteeksi Facebookissa vuonna 2017. Hänen ulkonäköään haukuttiin ja hänen kuvaansa käytettiin ilkeissä kuvamanipulaatioissa.

Riikka jätti asian ensin huomiotta, mutta kiusaaminen jatkui ja jatkui. Hän pyysi kiusaajiaan lopettamaan, mutta se ei auttanut. Osa kiusaajista opiskeli samassa oppilaitoksessa, joten hän pyysi apua koululta, mutta koulun mukaan asiaan ei voitu puuttua, koska kiusaaminen tapahtui netissä.

Nuori nainen katselee kännykkää portailla, vieressä ruutukaappauksia some-viesteistä, joissa lukee: Riikka the beaver, vittu tapa ittes, nauroin koska riikka the majava, ps riikka on ruma lesbo
Nuori nainen katselee kännykkää portailla, vieressä ruutukaappauksia some-viesteistä, joissa lukee: Riikka the beaver, vittu tapa ittes, nauroin koska riikka the majava, ps riikka on ruma lesbo Yle Oppiminen,nettikiusaaminen,koulukiusaaminen,kiusaaminen,Mannerheimin lastensuojeluliitto,poliisi,Sananvapaus internetissä,Riikka Korteaho

Rikosilmoitus kunnianloukkauksesta

Riikasta tuntui, että kukaan ei voi auttaa. Hän alkoi valmistella rikosilmoituksen tekemistä ottamalla yli 6000 kuvakaappausta julkaisuista ja viesteistä, joissa häntä haukuttiin tai kommentoitiin ikävään sävyyn.

Riikka teki rikosilmoituksen alkuvuodesta 2017. Käräjäoikeuden päätös asiasta tuli 2.5.2018. Kiusaaja tuomittiin kunnianloukkauksesta sakkoihin ja korvauksiin. Vastaaja on ilmoittanut tyytymättömyyttä tuomioon. Vastaaja ei kuitenkaan jättänyt valitusta määräaikaan 1.6.2018 mennessä, joten tuomio on lainvoimainen.

Videolla Riikka kertoo kiusaamisesta.

Miksi kiusatun pitäisi poistua netistä?

Riikka kokee, että jos hän vain poistuisi netistä, hän antaisi periksi ja kiusaajat voittaisivat. Joskus hän on pitänyt taukoa sosiaalisesta mediasta.

– Mielestäni on väärin, että kiusattu joutuu pakenemaan. Vähän sama kuin tilanne, jossa koulukiusattu joutuu vaihtamaan koulua.

Riikan mielestä jotain pitäisi tehdä, jotta koulut voisivat puuttua nettikiusaamiseen. Hän arvelee, että kiusaaminen siirtyy entistä enemmän nettiin, koska jo hyvin pienillä koululaisilla on nettikännykät.

Kuvakaappauksia some-viesteistä, joissa tekstit: voi vitun majavahammas sentään, Ruma ja kaikenlisäks vielä tyhmä ämmä, Riikka on typerä majva jne
Kuvakaappauksia some-viesteistä, joissa tekstit: voi vitun majavahammas sentään, Ruma ja kaikenlisäks vielä tyhmä ämmä, Riikka on typerä majva jne Yle Oppiminen,nettikiusaaminen,koulukiusaaminen,kiusaaminen,Riikka Korteaho

Poliisi tiedostaa ongelman

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Pekka Heikkinen tietää nettikiusaamisen olevan yleistä.

Nettikiusaaminen itsessään ei ole rikosnimike. Rikosnimikkeinä saattaa olla esimerkiksi kunnianloukkaus, laiton uhkaus, vainoaminen tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen.

Poliisille tulee Heikkisen mukaan runsaasti ilmoituksia nettikiusaamisesta, mutta osa jutuista jätetään tutkimatta, kun resurssit ohjataan vakavampiin rikoksiin.

Ensin kannattaa miettiä, haittaavatko kirjoitetut jutut niin paljon, että niihin on syytä puuttua. Jos kirjoittelija on tuttu tai vaikka koulukaveri, niin aluksi asian voi yrittää ottaa suoraan puheeksi hänen kanssaan.

Vastuun lisäksi voisi pohtia myös sitä, miten asiaa voidaan yhdessä hoitaa.

– Kannattaa hyvissä ajoin puhua vanhemmille, opettajille ja harrasteryhmien aikuisille, jos kokee kiusaamista netissä. Jos tuntuu siltä, että kiusaaminen on mennyt liian pitkälle, ei rikosilmoituksen kanssa kannata aikailla.

Heikkinen neuvoo ottamaan kuvakaappauksia ja tallentamaan tapahtumia, koska niitä voi tarvita todisteeksi.

– Jokaisen meistä pitäisi miettiä nettikäyttäytymistään, painottaa Heikkinen.

Heikkinen peräänkuuluttaa nettiä käyttävien vastuuta – sekä nuorten että erityisesti aikuisten.

– Vastuun lisäksi voisi pohtia myös sitä, miten asiaa voidaan yhdessä hoitaa.

Rikosilmoituksen voi tehdä netissä.

Mediakasvatus on tärkeää nettikiusaamisen ehkäisyssä

Rauna Rahja toimii Mannerheimin Lastensuojeluliitossa mediakasvatuksen suunnittelijana. Hän painottaa mediakasvatuksen tärkeyttä. Lasten ja nuorten kanssa on syytä puhua nettimaailman käytöstavoista.

– Netissä tapahtuva kiusaaminen on monimuotoinen ja vakava ilmiö. On myös hyvä hahmottaa, mikä on eripuraa tai tasavahvojen kaverusten välistä riitaa.

Hän kuitenkin muistuttaa, että monet löytävät netistä vertaisiaan ja saavat sitä kautta tärkeitä sosiaalisia suhteita.

Nuorille hän tähdentää omien valintojen merkitystä. Kaikkea ei kannata jakaa eteenpäin eikä peukuttaa julkaisuja, jotka joku voi kokea loukkaavana.

Aikuisten pitää ymmärtää, että he ovat esimerkkejä. Ihan arkisessa tilanteessa voi miettiä, kuinka puhuu muista ihmisistä.

– Aina voi ajatella, että mä en halua olla se tyyppi, joka levittää tätä.

– Aikuisten pitää ymmärtää, että he ovat esimerkkejä. Ihan arkisessa tilanteessa voi miettiä, kuinka puhuu muista ihmisistä. Sosiaaliset ja tunnepuolen taidot rakentavat parempaa nettikulttuuria, Rahja toteaa.

Rahjan mukaan auttaa, kun nuori huomataan. Pienet, hyvät digiteot voivat olla merkityksellisiä.

– Jos ei uskalla kommentoida netissä jotain juttua, voi lähettää vaikka yksityisviestin, jossa sanoo jotain positiivista, tai vaikka peukuttaa kiusatun postaamaa julkaisua.

Katso pysäyttävät tarinat nettikiusaamisesta

Riikka joutui niin piinaavan nettikiusaamisen kohteeksi, että päätti tehdä asiasta rikosilmoituksen. Videolla Riikka kertoo oman tarinansa.
Eetu joutuu kiusatuksi ala-asteella luki- ja hahmotushäiriön sekä ulkonäkönsä takia. Tilannetta ei helpota ensimmäisen luokan kertaaminen. Yläasteella kiusaaminen siirtyy sosiaaliseen mediaan.
Lenkkeilijä lataa YouTubeen videon iäkkäästä miehestä, joka jättää risuja lenkkipolun viereiseen risukasaan ja moittii kuvaajaa voimasanoin. Harmittomalta tuntunut video saa valtavat mittasuhteet.

Yle Areenassa on mahdollista katsoa kaikki Some Deep Story -sarjan jaksot.

Some Deep Story -dokumenttisarja

Some Deep Story -dokumenttisarja on Sami Kieksin käsialaa. Hän on kerännyt tarinat ja tehnyt jo 9 lyhytdokumenttia nuorten elämästä. Sami Kieksi tunnetaan laajasti nuorten auttajana, yrittäjänä ja some-persoonana.

Viime aikoina Kieksi on puhunut erityisen paljon nyky-yhteiskunnan kasvavasta ongelmasta, yksinäisyydestä, sekä internetissä ja reaalielämässä tapahtuvasta kiusaamisesta. Hän on hyvä yhteisöllisyyden luomisessa ja nuorten osallistamisessa kehitysprosesseihin. Kieksi on kysytty puhuja kouluissa ja tapahtumissa.

Kieksiä yksityisviestillä lähestyneiden nuorten innoittamana ja hänelle esille tulleiden pysäyttävien tarinoiden pohjalta hän on toteuttanut sarjan ”Some Deep Story”, joka kertoo rankkaa tarinaa siitä, mihin kiusaaminen voi pahimmillaan johtaa. Sarjasta on tehty tähän mennessä jo kolme tuotantokautta. Parhaimmillaan sarjaa on katsottu YouTubessa lähes 400 000 kertaa/jakso, ja Yle Areenassa yhteensä reilut 100 000 kertaa.

Artikkelin kommentit esimoderoidaan.

EDIT: 17.5.2018 Päivitetty tieto oikeusprosessin etenemisestä.
11.6.2018 Päivitetty tieto oikeusprosessin tilanteesta.
16.8.2018 Lisätty uudet videot ja teksti Some Deep Story -sarjasta.
16.8.2018 Avattu kommentointi ja lisätty siihen liittyvä tieto.

Kommentit

Elämäntaidot

Facebook, Twitter

  • Lopeta laihdutus, aloita elämä - mitä ihmettä?!

    Tässä vastaukset useimmin kysyttyihin kysymyksiin.

    Vaakakapina tarjoaa vuoden 2017 aikana uudenlaisen näkökulman painonhallintaan ja hyvinvointiin. Saatat jo ihmetellä, miksi kehotamme lopettamaan laihduttamisen. Tässä vastaukset useimmin kysyttyihin kysymyksiin.

  • Avoin tarina

    Kirjoituskampanjan aiheena oli suvaitsevaisuus.

    Avoin tarina perustuu Ylen vuosina 2000 ja 2010 peruskoululaisille järjestämään valtakunnalliseen kirjoituskampanjaan, jonka aiheena olivat tarinat suvaitsevaisuudesta – tarinat näkyvästä tai näkymättömästä monenlaisuudesta ja erilaisuudesta.

  • 10 hyvää syytä nukkua paremmin

    Uni on meille yhtä elintärkeää kuin ravinto ja liikkuminen.

    Väsyttääkö? Väsymys on ensimmäinen oire huonosta unenlaadusta tai liian vähäisestä nukkumisesta. Uni on meille yhtä elintärkeää kuin ravinto ja liikkuminen, joten uniajasta tai -laadusta ei kannattaisi tinkiä.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Luonnon omasta apteekista: Rahkasammal imee verta ja hoitaa haavoja

    Rahkasammaleen käyttö kansanlääkinnässä.

    Rahkasammal on monimuotoinen luonnontuote ja hyötykasvi. Kansanlääkinnässä kuivattua rahkasammalta on käytetty muun muassa haavojen hoitoon ja verenvuodon pysäyttämiseen. Sammalmätäs kelpaa myös juomaveden lähteeksi ja vessapaperiksi!

  • Voiko psykologisiin nettitesteihin luottaa?

    Täyttävätkö nettitestit psykologisten testien kriteerit?

    Netistä löytyy monenlaisia testejä, joilla pyritään arvioimaan ihmisen psyykkisiä ominaisuuksia, kuten persoonallisuutta, soveltuvuutta ammatteihin tai erilaisia psyykkisiä häiriöitä. Osa niistä on viihdyttäviä hupitestejä eikä niiden tekemisestä ole suoranaista haittaa. Osa taas on sinänsä uskottavan oloisia, mutta täyttäväkö ne psykologisten testien kriteerejä?