Hyppää pääsisältöön

Seteleitä polttanut runoilija Eino Santanen ivaa somea ja pitää kuvataidetta kirjallisuutta elinvoimaisempana

Tanssiva karhu -runopalkinnon voittanut Eino Santanen
Runoilija Eino Santanen Tanssiva karhu -runopalkinnon voittanut Eino Santanen Kuva: Aleksis Salusjärvi Tanssiva karhu,Eino Santanen,kirjallisuuspalkinnot,kirjallisuuspalkinto

Jäpittääkö kirjallisuus paikallaan? Ovatko poltetut setelit runoutta? Eino Santanen haastaa vallitsevat käsitykset kirjallisuudesta. Hänestä ei ole mieltä taivastella sitä, että ihmiset eivät lue, jos kirjallisuus ei itsessään muutu.

Helsinkiläinen runoilija Eino Santanen ei tahdo puhua itsestään. Hän haluaa puhua teoksistaan.

– Ei nyt mitään henkilöhistoriaan liittyviä kysymyksiä. Olen henkilövetoisen tarinoinnin vastustaja, Santanen sanoo.

Runoilijan kannanotto on kuitenkin avaus hänen persoonaansa ja hänen tapaansa katsoa maailmaa. Onhan se osa Santasta, että hän ihmettelee nykyihmisen tarvetta tarinallistaa omaa yksilöllisyyttään.

Tarinallistaminen ja minäpuhe ovat kritiikin kohteina myös Santasen uusimmassa runoteoksessa Yleisö. Se ivaa somekulttuuria ja sen työntymistä kaikille elämän osa-alueille.

– Katson yhteiskuntaa kriittisesti – mutta ehkä enemmänkin käsittelen kuin kritisoin, Santanen tähdentää.

Raha ei ole vain jotain meistä erillistä, vaan raha kietoutuu syvällisesti siihen, miten me olemme tässä maailmassa

Somen lisäksi raha ja numerot vilisevät Yleisö-teoksessa. Raha on mukana myös aivan konkreettisesti, sillä Santanen on präntännyt tekstiä vanhan ajan kirjoituskoneella seteleiden päälle. Kyseessä ovat oikeat eurovaluutan edustajat. Niistä skannatut kuvat muodostavat runoina yhden teoksen osastoista.

Osan runoseteleistä Santanen on laskenut talouden kiertoon käyttämällä niitä maksuvälineinä kaupoissa ja kioskeissa. Periaatteessa siis kuka tahansa käteistä käyttävä voi saada kaupasta Santasen runosetelin vaihtorahana.

– Kommentoin setelirunoilla yhteiskuntaa ja nykyihmistä ja niiden suhdetta rahaan. Raha ei ole vain jotain meistä erillistä, vaan raha kietoutuu syvällisesti siihen, miten me olemme tässä maailmassa, Santanen sanoo.

Santanen kritisoi rahan tunkeutumista kaikille elämän osa-alueille. Hän muistuttaa, että on asioita, joiden arvoa ei voi mitata rahassa.

– Meidän yhteiskuntamme mittaa kaiken rahassa. Ihmiset jakautuvat yhä tarkemmin niihin, joilla on rahaa ja niihin, joilla ei ole. Ja tämä on lopulta kaikille kestämätön tilanne.

Yleisö-teos on itsenäinen jatko-osa Santasen aiemmalle, Tanssiva karhu -runouspalkinnon voittaneelle teokselle Tekniikan maailmat. Jo siinä oli mukana setelirunoja.

Rahankäyttöratkaisuillaan Santanen kritisoi mammonan palvontaa

Yleisössä setelirunon idea on viety aiempaa teosta pidemmälle. Santanen on muokannut seteleitä korjauslakalla eli valkoisella aineella, jonka normaali käyttötarkoitus on korjata virheellisiä kohtia kirjoituksista. Korjauslakan avulla Santanen on luonut sarjan seteleitä, jotka jäljittelevät Suomen lipun muotoa.

Santanen on myös polttanut seteleitä. Niille hän on antanut nimen "Poltettu lippu / ????????????". Ja onpa ristiinnaulittu Jeesus Kristuskin päätynyt Santasen seteliin numeroista tyypiteltynä muotona.

– Sarjanumerokristuksen hahmossa ei tietenkään ole kyse kirkon tai kristinuskon kritiikistä. Se on laajempi kuva meidän yhteiskunnastamme ja siitä, kuinka rahasta ja taloudesta on tullut uskonto, jolle kaikki uhrataan, Santanen tähdentää.

Rahankäyttöratkaisuillaan Santanen siis kritisoi mammonan palvontaa.

Eino Santasen runo on poltettu seteli
POLTETTU LIPPU / ???????????? Osa 2/2 Palava tulitikku ja sytyttimen liekki 20 euron setelille Eino Santasen runo on poltettu seteli Kuva: Eino Santanen / Teos Eino Santanen,euro,Seteli

Mutta onko seteleillä kikkaileva runous enää kirjallisuutta ensinkään? Tätä kysytään Santaselta hänen omien sanojensa mukaan yllättävän usein.

– Setelirunot ammentavat totta kai kuvataiteesta. Pop-taiteilija Jasper Johns on innoittanut töitäni tosi merkittävästi, Santanen myöntää.

Kuvataiteen puolelta tulevat vaikutteet eivät kuitenkaan rajaa hänen töitään kirjallisuuden kentän ulkopuolelle. Päinvastoin Santanen tahtoisi laajentaa vallitsevia käsityksiä kirjallisuudesta.

– Eihän kuvataiteen puolellakaan kysytä, ovatko käsitetaide tai tekstitaide kuvataidetta. Kuvataide näyttäytyykin ainakin kirjailijalle kirjallisuutta elinvoimaisempana lajina, Santanen laukoo.

Santanen tiedostaa, että kirjallisuuden kentällä on kokeiltu kaikenlaista kiinnostavaa. Jaakko Yli-Juonikkaan kokeellinen romaani Jatkosota-Extra pääsi Finlandia-ehdokkaaksikin. Silti meillä vallitsee Santasen mielestä yhä sellainen käsitys, että kirjallisuus tarkoittaa 300–400 sivuisia painettuja romaaneja. Kaikki muu jää syrjään.

– Jopa digitaalisesta kirjallisuudesta on sellainen kuva, että se tarkoittaisi vain painettuja kirjoja jäljitteleviä e-kirjoja, Santanen ihmettelee.

Runoilija toivookin kirjallisuuteen tilaa uusille avauksille ja syyttää kirjallisuutta jämähtäneisyydestä. Hänestä on tekopyhää taivastella, ettei nykyihminen lue, kun vika on kirjallisuuden käytännöissä itsessään.

– Kirjallisuus jäpittää paikoillaan, Santanen suree.

Some oikeastaan täydellistää sen teoreetikkojen kehittelemän ajatuksen, että maailma muuttuu kuvaksi

Kun rahan lisäksi myös sosiaalinen media seuraa ja ohjaa nykyihmistä kaikkialla, on Santasen mukaan syytä erityiseen mielenkiintoon. Raha ja some näet kytkeytyvät toisiinsa ja lisäksi inhimillisiin olemassaolon tapoihin.

– Yleisö on sosiaalisen median aikakauden sosiaalisten suhteiden muodostumisen malli. Elämämme mittautuu ja vertautuu toisten elämiin jatkuvasti siitä tehtyjen julkaisujen saavuttaman yleisön koolla ja laadulla. Tämä vertailu on ikiaikaista, mutta nyt sille on täsmälliset mittarit, ja siitä tulee taloutta, Santanen sanoo.

Somen aikakaudella kaikesta on tullut kuvien ja tunnelmien jatkuvaa jakamista. Tätä korostaa myös Santasen Yleisö teoksena. Taustalla on se runoilijan havainto, että sosiaalisesta mediasta on tullut aikaamme määrittävin ilmiö ilmastonmuutoksen ja teknologian murroksen aiheuttaman uuden toimialoja ja ammatteja tuhoavan teollistumisen ohella.

– Some oikeastaan täydellistää sen Guy Debordin 60-luvulla kehittelemän ajatuksen, että maailma muuttuu kuvaksi itsestään. Asioiden kokeminen muuttuu kuvauksiksi asioista. Nykyihminen ei vain käy lomalla, vaan hänen täytyy julkaista siitä kuvia. Ja siten hän määrittää itseään kuvan ja siihen liittyvän teknologian avulla, Santanen sanoo.

Entä onko somea kritisoiva runoilija itse somessa?

– Minulla on sähköposti, Santanen toteaa lyhyesti.

Täysin ummikkona Santanen ei ole ryhtynyt somea käsittelemään. Hän on kokeillut somepalveluita salanimillä.

Eino Santanen s. 1975

Teokset

  • Kuuntele, romantiikkaa
  • Merihevonen kääntää kylkeään
  • Punainen seinä
  • Tekniikan maailmat
  • Yleisö

Palkinnot ja ehdokkuudet

  • Kalevi Jäntin palkinto 2006
  • Tanssiva karhu 2015

Eino Santasen runoteos Yleisö on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi vuonna 2018.

Tanssiva karhu on Ylen vuodesta 1994 lähtien runoteokselle jakama palkinto. Palkintosumma on 4 000 euroa.

Tanssivan karhun raati perustelee teoksen ehdokkuuden näin:

Eino Santasen säe havainnoi ihmistä koomisen etäisyyden päästä, alati kehittyvän tekniikan, somen ja rahan armoilla. Ihminen on vakavassa ahdingossa, mutta loputtoman toisteinen säe on koominen ja vapauttava. Tarkkuudessaan se on ylivertainen ja ennennäkemätön. Edellisen kokoelman tapaan myös Yleisössä tuhotaan seteleistä runoja, nyt tuho on totaalista. Kokoelma päättyy vilpittömään rakkausrunoon, joka antaa ihmiselle mahdollisuuden.

Keskustele
  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.