Hyppää pääsisältöön

Suomentaja Kersti Juva haluaa olla mukana yhteiskunnan muutoksessa

Kersti Juva harrastaa puolisonsa Juliette Dayn kanssa pyöräilyä.
Kersti Juva harrastaa puolisonsa Juliette Dayn kanssa matkapyöräilyä teltan kanssa. Tässä he ovat Santiago de Compostellassa pyöräiltyään 1500 kilometriä tunnettuun pyhiinvaelluspaikkaan Ranskasta Kersti Juva harrastaa puolisonsa Juliette Dayn kanssa pyöräilyä. Kuva: Käyttö vain Kuusi kuvaa-ohjelman yhteydessä Kersti Juva,Santiago de Compostela,Juliette Day

Kersti Juva tunnetaan parhaiten urastaan hienojen brittiläisten merkkiteosten suomentajana. Hänen työpöytänsä kautta ovat kulkeneet Taru sormusten herrasta -trilogia, Nalle Puh, Ylpeys ja ennakkoluulo sekä lukuisat muut teokset. Myös kuunnelmasarja Knalli ja sateenvarjo on hänen käsialaansa. Jo pidemmän aikaa hän on puolustanut seksuaalivähemmistöjen oikeuksia.

Perheen isä Mikko Juva tuli tunnetuksi Helsingin yliopiston rehtorina ja evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispana. Äiti Riitta Juva työskenteli psykiatrina. Espoon Nuuksiossa muonamiesten ja herrasväen lapset leikkivät kuitenkin yhdessä, ja oman perheen erityisyys valkeni Juvalle vasta myöhemmin kouluaikana.

Se että kuulin monenlaista kieltä kotona lapsesta asti, on varmasti vaikuttanut kielitajuuni

Pienessä mustavalkoisessa valokuvassa suurperhe hymyilee terassin portailla. Suomentaja Kersti Juvan muistoissa Punjon kartanon terassi on paratiisimainen paikka, jonne paistoi aina aurinko. Suvun perheet monessa sukupolvessa viettivät kesät Punjon kartanossa Nuuksiossa, ja talveksi suurperhe muutti Töölöön Helsinkiin.

Kodin seiniä reunustavat kirjahyllyt ja isän kertomat tarinat ovat yhä tarkasti hänen mielessään. Rikas suomen kieli kuului kotona myös eripuolilta Suomea tulleiden kotiapulaisten puheessa.

– Se että kuulin monenlaista kieltä kotona lapsesta asti, on varmasti vaikuttanut kielitajuuni, Juva pohtii.

Suomentajana suoraan syvään päähän

Suomentajan työt Juva aloitti 1970-luvulla heti valmistumisensa jälkeen, eikä mennyt kauaa, kun hänen syliinsä putosi kultakimpale. Juva istui Kuparipannu-ravintolassa yhdessä kirjailija ja suomentaja Eila Pennasen kanssa. Kun Pennanen oli kiireinen omien töidensä parissa pyysi hän Kerstiä suomentamaan saamansa kummallisen Taru Sormusten Herrasta
-nimisen seikkailun. Täysin tietämättömänä kirjan merkityksestä ja tulevasta menestyksestä Juva tarttui työhön.

Taru sormusten herrasta-trilogia taipui englannista suomeksi mekaanisen kirjoituskoneen ääressä. Pulmatilanteissa apuna olivat sanakirja, puhelin ja tupakka paloi lakkaamatta suupielessä. Juva käänsi, Pennanen korjasi ja lukijat odottivat malttamattomina mitä Frodolle seuraavaksi tapahtuu. Trilogian viimeinen osa oli Juvan ensimmäinen kokonaan yksin suomentama teos.

Kääntämistyön ydin on tekstiin eläytyminen ja teoksen tunnelman välittäminen omalla äidinkielellä.

Kirjasarja on vuosikymmenten aikana saavuttanut huiman suosion. Kaikkein eniten Juvaa on kuitenkin ilahduttanut tieto siitä, että monet vanhemmat ovat jopa lukeneet koko 1500-sivuisen trilogian lapsilleen ääneen.

– Sen parempaa palkintoa ei suomentaja voi saada, Juva iloitsee.

Viimeisten vuosikymmenten aikana monet kääntämistyön vaiheet ovat helpottuneet. Netti on apuna tiedonhaussa ja tekstinkäsittely digitaalisesti on kuin muovailuvahan muotoilua verrattuna kivestä veistämiseen. Tästä muutoksesta Juva on iloinen ja työn laatu on hänen mielestään muutosten myötä parantunut. Kääntämistyön ydin on Kersti Juvan mielestä edelleen sama: tekstiin eläytyminen ja teoksen tunnelman välittäminen omalla äidinkielellä.

– Sitä ei mikään tekninen edistys muuta miksikään, hän vakuuttaa.

Mukana yhteiskunnan muutoksessa

Juva aloitti opinnot Helsingin yliopistossa 1960- ja 70-lukujen vaihteessa, ja tempautui saman tien mukaan opiskelijaliikkeeseen ja akateemiseen sosialistiseuraan. Välit Akateemiseen sosialistiseuraan katkesivat kuitenkin siinä vaiheessa, kun vasemmistoliike ei hyväksynyt hänen homoseksuaalisuuttaan.

– Vaikuttamiseen ja maailmankuvaan ei jäänyt enää muita mahdollisuuksia, kuin lähteä ajamaan homojen ja lesbojen oikeuksia, Juva perustelee. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen jatkui Setassa, jossa Juva toimi aktiivisesti 1980-luvulla.

Alkuvuodesta 2017 Suomessa otettiin askel kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa, kun uusi avioliittolaki astui voimaan. Kersti Juvan ja hänen puolisonsa Juliette Dayn rekisteröity parisuhde muutettiin avioliitoksi 22 yhdessä vietetyn vuoden jälkeen kun se viimein oli Suomessa mahdollista.

Vaikka kirkolla on edelleen ristiriitainen suhde homoliitoihin, uskonto on tärkeä osa pariskunnan arkea. Juva on ortodoksi ja Day kuuluu anglikaaniseen kirkkoon. Homoseksuaalisuus ja ortodoksinen usko eivät sovittaudu yhteen ongelmitta, mutta Juvan päättäväisyys on jatkoa samalle työlle, jonka hän aloitti Setassa 80-luvulla. Kirkossa Juva toivoo luovansa ympärilleen laajemman homofobiaa karsastavan yhteisön, ja niin on myös käynyt. Hän on löytänyt paikkansa Tapiolan Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkosta.

– Siellä minut tunnetaan ja siellä minua puolustetaan, Juva kiittää.

Vaikka ortodoksinen kirkko ei instituutiona hyväksy homoseksuaalisuutta, Juva uskoo, että kirkon sisällä on paljon hänenkaltaisiaan ihmisiä, jotka haluavat tehdä yhteisöstä kaikille avoimen.

Kieli kiehtoo edelleen

Eläkkeelle siirryttyään Juva ei ole jäänyt paikoilleen istumaan. Suomen kieli kiehtoo häntä yhä, ja tällä kertaa Juva on itse kirjailijan tuolissa. Tarkoituksena on koota kansien väliin vuosikymmenten aikana kertynyt kokemus suomentamisesta.

– Jos siitä joskus tulee valmista, niin sitten käännän taas, koska saan vieroitusoireita, jos en tee jotain, hän paljastaa.

Jos hyvin käy, Juvan työpöydälle mätkähtää seuraavaksi Jane Austenin Järki ja tunteet.

Aino Saarenmaa

  • Keskustele itsemurhasta

    Onko itsemurha joskus sallittava?

    Itsemurhan ympärillä on edelleen tabuluonteinen hiljaisuus. Ulla-Kaija Lammin mies teki 17 vuotta sitten itsemurhan. Ulla-Kaija on halunnut olla aina avoin tapahtuneesta eikä kantaa asiasta syyllisyyttä. Ulla-Kaijan mielestä hänen miehensä tekoa ei olisi voitu estää. Kaikki mahdollinen apu annettiin, mutta mies halusi silti lähteä pois.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Ilo ei pettänyt Noora Västistä, vaikka luut pettivät

    Vaikka Noora Västisen luusto on hauras, se ei häntä pysäytä.

    Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhauraus sairauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus.

  • Keskustele muotoilusta

    Nojaako suomalainen muotoilu liikaa menneisyyteen?

    Miten nostaa suomalaisen muotoilun uusia nimiä esille? Mitä mieltä olet lasitaiteilija Marja Hepo-ahon sekä muotoilija Timo Sallin ajatuksista?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele itsemurhasta

    Onko itsemurha joskus sallittava?

    Itsemurhan ympärillä on edelleen tabuluonteinen hiljaisuus. Ulla-Kaija Lammin mies teki 17 vuotta sitten itsemurhan. Ulla-Kaija on halunnut olla aina avoin tapahtuneesta eikä kantaa asiasta syyllisyyttä. Ulla-Kaijan mielestä hänen miehensä tekoa ei olisi voitu estää. Kaikki mahdollinen apu annettiin, mutta mies halusi silti lähteä pois.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Ilo ei pettänyt Noora Västistä, vaikka luut pettivät

    Vaikka Noora Västisen luusto on hauras, se ei häntä pysäytä.

    Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhauraus sairauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus.

  • Keskustele muotoilusta

    Nojaako suomalainen muotoilu liikaa menneisyyteen?

    Miten nostaa suomalaisen muotoilun uusia nimiä esille? Mitä mieltä olet lasitaiteilija Marja Hepo-ahon sekä muotoilija Timo Sallin ajatuksista?

  • Leena Taavitsainen-Petäjä on sanojen amatsoni

    Dario Fon ihmisyys sykähdytti Leena Taavitsainen-Petäjää

    Italiankielisen kirjallisuuden suomentaja, italianopettaja ja tulkki FM Leena-Taavitsainen Petäjä voimaantuu keskellä kaupunkia uimalla ja pyöräilemällä läpi vuoden. —Italialaiset ihmettelevät, miksi helsinkiläiset lähtevät erikseen mökille, vaikka asuvat jo "luonnossa". Luonto on ehdottomasti kotimaan parasta antia, seurallisuus taas saa minut syttymään Italiassa, kertoo tämä kahden kulttuurin "sanojen amatsoni", joksi ohjaaja Dario Fo hänet luonnehti, kun Matka Reimsiin -ooppera työstettiin Kansallisoopperan lavalle.

  • Keskustele uskonnosta

    Miten suomalaisten uskonnollisuus on muuttumassa

    Onko suomalaisten uskonnollisuus muuttumassa? Kirkkoon kuuluvien määrä on laskussa, itsenäisten uskonnollisten yhdyskuntien määrä nousussa. Mitä ajatuksia tutkija Jussi Sohlbergin ja ex-evankelista Patrick Tiaisen keskustelu sinussa herättää?

  • Keskustele toivon merkityksestä

    Millainen merkitys toivolla on paranemisessa?

    Millaisia ajatuksia syöpälääkäri Päivi Hietasen ja valmentaja Ulrika Björkstamin keskustelu toivosta sinussa herättää? Millainen toivo on auttanut sinua vaikeissa elämäntilanteissa eteenpäin? Osallistu keskusteluun! Voit myös lähettää minulle aihe-ehdotuksia osoitteeseen sari.valto@yle.fi

  • Kirjailija Anne Leinonen rakastaa outoa ja kummaa

    Mielikuvitusta ruokitaan syömällä ja juomalla hyvin.

    Spekulatiivista fiktiota kirjoittava Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia.

  • Tarina on kerrottu, mysteeri jää eloon - millainen on kuuluisa tuntematon?

    - Ei niitä kisoja paperilla ajeta, sanoo Kimi Räikkönen

    Kirjailijan työ ei pääty, kun kirja on kansissa. Kirjamessuilla yksinäinen puurtaja muuttuu julkiseksi eläimeksi. Hän voi joutua hetkeksi samaan asemaan kuin ne, joista hän on kirjoittanut. Ymmärtääkö Kari Hotakainen kirjamessuilla, miltä Kimi Räikkösestä tuntuu? Vuoden myydyin kotimainen kirja on nimeltään Tuntematon Kimi Räikkönen.

  • Keskustele pojan rooleista

    Miten voisimme hyväksyä monenlaiset pojat?

    Millainen on kunnon poika? Kaipaako käsityksemme hyväksyttävästä tavasta olla poika ja mies päivitystä? Miten se vaikuttaisi yksilöihin ja yhteiskuntaan, jos sallisimme tunteiden näyttämisen, hoivaamisen ja herkkyyden sopiviksi myös miehille? Osallistu keskusteluun alla.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • Keskustele tässä johtamisesta!

    Millaista on hyvä johtaminen? Entä huono?

    Kerro kokemuksiasi hyvästä ja huonosta johtamisesta! Kun yritys ja sen johto kohtaa kriisin siihen väistämättä liittyy julkisuus. Voiko sitä hallita? Miten mainekriisiä voi ennakoida? Entä millaista on huono johtaminen - ja pääseekö siitä eroon? Vieraina syksyn johtamiskirjoja julkaisseet toimitusjohtaja Anna Sorainen ja professori Pauli Juuti.