Hyppää pääsisältöön

Suomentaja Kersti Juva haluaa olla mukana yhteiskunnan muutoksessa

Kersti Juva harrastaa puolisonsa Juliette Dayn kanssa pyöräilyä.
Kersti Juva harrastaa puolisonsa Juliette Dayn kanssa matkapyöräilyä teltan kanssa. Tässä he ovat Santiago de Compostellassa pyöräiltyään 1500 kilometriä tunnettuun pyhiinvaelluspaikkaan Ranskasta Kersti Juva harrastaa puolisonsa Juliette Dayn kanssa pyöräilyä. Kuva: Käyttö vain Kuusi kuvaa-ohjelman yhteydessä Kersti Juva,Santiago de Compostela,Juliette Day

Kersti Juva tunnetaan parhaiten urastaan hienojen brittiläisten merkkiteosten suomentajana. Hänen työpöytänsä kautta ovat kulkeneet Taru sormusten herrasta -trilogia, Nalle Puh, Ylpeys ja ennakkoluulo sekä lukuisat muut teokset. Myös kuunnelmasarja Knalli ja sateenvarjo on hänen käsialaansa. Jo pidemmän aikaa hän on puolustanut seksuaalivähemmistöjen oikeuksia.

Perheen isä Mikko Juva tuli tunnetuksi Helsingin yliopiston rehtorina ja evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispana. Äiti Riitta Juva työskenteli psykiatrina. Espoon Nuuksiossa muonamiesten ja herrasväen lapset leikkivät kuitenkin yhdessä, ja oman perheen erityisyys valkeni Juvalle vasta myöhemmin kouluaikana.

Se että kuulin monenlaista kieltä kotona lapsesta asti, on varmasti vaikuttanut kielitajuuni

Pienessä mustavalkoisessa valokuvassa suurperhe hymyilee terassin portailla. Suomentaja Kersti Juvan muistoissa Punjon kartanon terassi on paratiisimainen paikka, jonne paistoi aina aurinko. Suvun perheet monessa sukupolvessa viettivät kesät Punjon kartanossa Nuuksiossa, ja talveksi suurperhe muutti Töölöön Helsinkiin.

Kodin seiniä reunustavat kirjahyllyt ja isän kertomat tarinat ovat yhä tarkasti hänen mielessään. Rikas suomen kieli kuului kotona myös eripuolilta Suomea tulleiden kotiapulaisten puheessa.

– Se että kuulin monenlaista kieltä kotona lapsesta asti, on varmasti vaikuttanut kielitajuuni, Juva pohtii.

Suomentajana suoraan syvään päähän

Suomentajan työt Juva aloitti 1970-luvulla heti valmistumisensa jälkeen, eikä mennyt kauaa, kun hänen syliinsä putosi kultakimpale. Juva istui Kuparipannu-ravintolassa yhdessä kirjailija ja suomentaja Eila Pennasen kanssa. Kun Pennanen oli kiireinen omien töidensä parissa pyysi hän Kerstiä suomentamaan saamansa kummallisen Taru Sormusten Herrasta
-nimisen seikkailun. Täysin tietämättömänä kirjan merkityksestä ja tulevasta menestyksestä Juva tarttui työhön.

Taru sormusten herrasta-trilogia taipui englannista suomeksi mekaanisen kirjoituskoneen ääressä. Pulmatilanteissa apuna olivat sanakirja, puhelin ja tupakka paloi lakkaamatta suupielessä. Juva käänsi, Pennanen korjasi ja lukijat odottivat malttamattomina mitä Frodolle seuraavaksi tapahtuu. Trilogian viimeinen osa oli Juvan ensimmäinen kokonaan yksin suomentama teos.

Kääntämistyön ydin on tekstiin eläytyminen ja teoksen tunnelman välittäminen omalla äidinkielellä.

Kirjasarja on vuosikymmenten aikana saavuttanut huiman suosion. Kaikkein eniten Juvaa on kuitenkin ilahduttanut tieto siitä, että monet vanhemmat ovat jopa lukeneet koko 1500-sivuisen trilogian lapsilleen ääneen.

– Sen parempaa palkintoa ei suomentaja voi saada, Juva iloitsee.

Viimeisten vuosikymmenten aikana monet kääntämistyön vaiheet ovat helpottuneet. Netti on apuna tiedonhaussa ja tekstinkäsittely digitaalisesti on kuin muovailuvahan muotoilua verrattuna kivestä veistämiseen. Tästä muutoksesta Juva on iloinen ja työn laatu on hänen mielestään muutosten myötä parantunut. Kääntämistyön ydin on Kersti Juvan mielestä edelleen sama: tekstiin eläytyminen ja teoksen tunnelman välittäminen omalla äidinkielellä.

– Sitä ei mikään tekninen edistys muuta miksikään, hän vakuuttaa.

Mukana yhteiskunnan muutoksessa

Juva aloitti opinnot Helsingin yliopistossa 1960- ja 70-lukujen vaihteessa, ja tempautui saman tien mukaan opiskelijaliikkeeseen ja akateemiseen sosialistiseuraan. Välit Akateemiseen sosialistiseuraan katkesivat kuitenkin siinä vaiheessa, kun vasemmistoliike ei hyväksynyt hänen homoseksuaalisuuttaan.

– Vaikuttamiseen ja maailmankuvaan ei jäänyt enää muita mahdollisuuksia, kuin lähteä ajamaan homojen ja lesbojen oikeuksia, Juva perustelee. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen jatkui Setassa, jossa Juva toimi aktiivisesti 1980-luvulla.

Alkuvuodesta 2017 Suomessa otettiin askel kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa, kun uusi avioliittolaki astui voimaan. Kersti Juvan ja hänen puolisonsa Juliette Dayn rekisteröity parisuhde muutettiin avioliitoksi 22 yhdessä vietetyn vuoden jälkeen kun se viimein oli Suomessa mahdollista.

Vaikka kirkolla on edelleen ristiriitainen suhde homoliitoihin, uskonto on tärkeä osa pariskunnan arkea. Juva on ortodoksi ja Day kuuluu anglikaaniseen kirkkoon. Homoseksuaalisuus ja ortodoksinen usko eivät sovittaudu yhteen ongelmitta, mutta Juvan päättäväisyys on jatkoa samalle työlle, jonka hän aloitti Setassa 80-luvulla. Kirkossa Juva toivoo luovansa ympärilleen laajemman homofobiaa karsastavan yhteisön, ja niin on myös käynyt. Hän on löytänyt paikkansa Tapiolan Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkosta.

– Siellä minut tunnetaan ja siellä minua puolustetaan, Juva kiittää.

Vaikka ortodoksinen kirkko ei instituutiona hyväksy homoseksuaalisuutta, Juva uskoo, että kirkon sisällä on paljon hänenkaltaisiaan ihmisiä, jotka haluavat tehdä yhteisöstä kaikille avoimen.

Kieli kiehtoo edelleen

Eläkkeelle siirryttyään Juva ei ole jäänyt paikoilleen istumaan. Suomen kieli kiehtoo häntä yhä, ja tällä kertaa Juva on itse kirjailijan tuolissa. Tarkoituksena on koota kansien väliin vuosikymmenten aikana kertynyt kokemus suomentamisesta.

– Jos siitä joskus tulee valmista, niin sitten käännän taas, koska saan vieroitusoireita, jos en tee jotain, hän paljastaa.

Jos hyvin käy, Juvan työpöydälle mätkähtää seuraavaksi Jane Austenin Järki ja tunteet.

Aino Saarenmaa

  • Keskustele täällä taksiuudistuksesta!

    Täyttyivätkö taksiuudistuksen tavoitteet?

    Suomalainen taksilainsäädäntö muuttui radikaalisti viime heinäkuun alusta. Tavoitteena oli kilpailua vapauttamalla laskea hintaa ja lisätä taksien käyttöä. Miltä tilanne näyttää nyt? Vieraina ovvat Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen, Toimitusjohtaja Topi Simola Cabonline Finlandista ja yhdyskuntasuhteiden johtaja Robert Torvelainen Suomen Uberista.

  • Keskustele täällä lihansyönnistä!

    Onko lihansyöntimme kestävällä tasolla?

    Ruuantuotannon osuus on neljännes ihmisen aiheuttamista ilmastopäästöistä. Suurin osa päästöistä liittyy maidon- ja lihantuotantoon. Eläinperäisen ruuan syöminen hukkaa valtavasti maapallon resursseja. Kasviperäisessa ruuantuotannossa yksi hehtaari riittää ruokkimaan noin neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin eläinperäisessä tuotannossa. Näin sanoo WWF:n ruoka-asiantuntija Annukka Valkeapää.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele täällä taksiuudistuksesta!

    Täyttyivätkö taksiuudistuksen tavoitteet?

    Suomalainen taksilainsäädäntö muuttui radikaalisti viime heinäkuun alusta. Tavoitteena oli kilpailua vapauttamalla laskea hintaa ja lisätä taksien käyttöä. Miltä tilanne näyttää nyt? Vieraina ovvat Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen, Toimitusjohtaja Topi Simola Cabonline Finlandista ja yhdyskuntasuhteiden johtaja Robert Torvelainen Suomen Uberista.

  • Keskustele täällä lihansyönnistä!

    Onko lihansyöntimme kestävällä tasolla?

    Ruuantuotannon osuus on neljännes ihmisen aiheuttamista ilmastopäästöistä. Suurin osa päästöistä liittyy maidon- ja lihantuotantoon. Eläinperäisen ruuan syöminen hukkaa valtavasti maapallon resursseja. Kasviperäisessa ruuantuotannossa yksi hehtaari riittää ruokkimaan noin neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin eläinperäisessä tuotannossa. Näin sanoo WWF:n ruoka-asiantuntija Annukka Valkeapää.

  • Keskustele täällä kaupungistumisesta!

    Onko Suomi kohta vain yksi kaupunki?

    o kolme vuotta peräkkäin Suomessa on syntynyt vähemmän ihmisiä kuin on kuollut. Väestönkasvu on maahanmuuton varassa. Maaseutu ja kohta myös taajamat ja pikkukaupungit näivettyvät, Missä asumme ja mitä teemme parin vuosikymmenen kuluttua, sitä pohditaan nyt alkavassa Mikä maksaa-ohjelmassa.

  • Merenkulkija Pekka Piri toteutti unelmamatkansa viikinkien reittiä pitkin

    Hurja matka avoveneellä Islantiin onnistui.

    Merenkulkija Pekka Piri, joka toteutti unelmansa 25 vuotta sitten. Hän ajoi yhdessä merikapteeni Matti Pullin kanssa avoveneellä Islantiin. Merimatka vaati ponnistusta, sitkeyttä sekä kumppanuutta. Sittemmin Pekka Piri on tehnyt matkan yhä uudelleen mielessään, muistoissaan ja ajatuksissaan.

  • Keskustele tässä muodista ja vaateteollisuudesta!

    Suomalaisen muotibisneksen vaiheita

    Vielä 1980 tekstiili- ja vaatetusala työllisti 25 000 suomalaista ja vaatteet olivat tärkeä vientiala. Nykyään vaateteollisuudesta leipänsä saa noin 5000 ihmistä. Nyt kotimainen vaatevalmistus on jälleen pikku hiljaa elpymässä ja ala tähyää uudestaan vientimarkkinoille. Lisäksi Suomessa kehitellään myös uuden sukupolven kankaita, jotka valmistetaan puukuidusta.

  • Keskustele muutosliikkeestä

    Mikä saisi ihmiset vaatimaan muutoksia?

    Miksi ihmiset sopeutuvat maailman vääryyksiin niin ihmeteltävän hyvin? Miksi he eivät vaadi oikeudenmukaisuutta? Toisten palkka ei riitä edes ruokaan, toiset nostavat miljoonaoptioita. Miksi ihmiset tyytyvät tästä tilanteesta vain toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka eikä asialle tehdä mitään?

  • Jaakko Valvanne puhuu hyvän vanhuuden puolesta

    Jaakko Valvanne toivoo vanhusten kotihoidon lisäämistä.

    Jaakko Valvanne puhuu hyvän vanhuuden puolesta Geriatrian professori, emeritus, Jaakko Valvanne on koko uransa puhunut vanhusten itsemääräämisoikeuden puolesta. Hänen mielestään kotihoitoa pitäisi kehittää niin hyväksi, että iäkkäät ihmiset voivat halutessaan asua loppuun asti kotona ja elää siellä oman rytminsä mukaan.

  • Keskustele tässä vaalirahoituksesta!

    Suomalainen vaalirahoitus

    Vaalikampanjat ovat käyneet yksittäisille ehdokkaille yhä kalliimmiksi. Ketkä ehdokkaista saavat rahoitusta helposti ja ketkä eivät? Millaisia harmaan alueen ongelmia vaalirahoitukseen liittyy? Vieraina ovat vaalikampanjointia tutkinut valtiotieteiden tohtori Erkka Railo ja tilintarkastuspäällikkö Jaakko Eskola.

  • Keskustele hyvinvointivaltiosta

    Pitäisikö hyvinvointivaltioaatetta päivittää?

    Passivoiko sosiaaliturva ihmisiä liikaa? Onko työn tekemisen arvo unohdettu? Vai onko hyvinvointivaltioaate edelleen pätevä? Onko sen edustama järjestelmä oikeudenmukainen?