Hyppää pääsisältöön

Suomentaja Kersti Juva haluaa olla mukana yhteiskunnan muutoksessa

Kersti Juva harrastaa puolisonsa Juliette Dayn kanssa pyöräilyä.
Kersti Juva harrastaa puolisonsa Juliette Dayn kanssa matkapyöräilyä teltan kanssa. Tässä he ovat Santiago de Compostellassa pyöräiltyään 1500 kilometriä tunnettuun pyhiinvaelluspaikkaan Ranskasta Kersti Juva harrastaa puolisonsa Juliette Dayn kanssa pyöräilyä. Kuva: Käyttö vain Kuusi kuvaa-ohjelman yhteydessä Kersti Juva,Santiago de Compostela,Juliette Day

Kersti Juva tunnetaan parhaiten urastaan hienojen brittiläisten merkkiteosten suomentajana. Hänen työpöytänsä kautta ovat kulkeneet Taru sormusten herrasta -trilogia, Nalle Puh, Ylpeys ja ennakkoluulo sekä lukuisat muut teokset. Myös kuunnelmasarja Knalli ja sateenvarjo on hänen käsialaansa. Jo pidemmän aikaa hän on puolustanut seksuaalivähemmistöjen oikeuksia.

Perheen isä Mikko Juva tuli tunnetuksi Helsingin yliopiston rehtorina ja evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispana. Äiti Riitta Juva työskenteli psykiatrina. Espoon Nuuksiossa muonamiesten ja herrasväen lapset leikkivät kuitenkin yhdessä, ja oman perheen erityisyys valkeni Juvalle vasta myöhemmin kouluaikana.

Se että kuulin monenlaista kieltä kotona lapsesta asti, on varmasti vaikuttanut kielitajuuni

Pienessä mustavalkoisessa valokuvassa suurperhe hymyilee terassin portailla. Suomentaja Kersti Juvan muistoissa Punjon kartanon terassi on paratiisimainen paikka, jonne paistoi aina aurinko. Suvun perheet monessa sukupolvessa viettivät kesät Punjon kartanossa Nuuksiossa, ja talveksi suurperhe muutti Töölöön Helsinkiin.

Kodin seiniä reunustavat kirjahyllyt ja isän kertomat tarinat ovat yhä tarkasti hänen mielessään. Rikas suomen kieli kuului kotona myös eripuolilta Suomea tulleiden kotiapulaisten puheessa.

– Se että kuulin monenlaista kieltä kotona lapsesta asti, on varmasti vaikuttanut kielitajuuni, Juva pohtii.

Suomentajana suoraan syvään päähän

Suomentajan työt Juva aloitti 1970-luvulla heti valmistumisensa jälkeen, eikä mennyt kauaa, kun hänen syliinsä putosi kultakimpale. Juva istui Kuparipannu-ravintolassa yhdessä kirjailija ja suomentaja Eila Pennasen kanssa. Kun Pennanen oli kiireinen omien töidensä parissa pyysi hän Kerstiä suomentamaan saamansa kummallisen Taru Sormusten Herrasta
-nimisen seikkailun. Täysin tietämättömänä kirjan merkityksestä ja tulevasta menestyksestä Juva tarttui työhön.

Taru sormusten herrasta-trilogia taipui englannista suomeksi mekaanisen kirjoituskoneen ääressä. Pulmatilanteissa apuna olivat sanakirja, puhelin ja tupakka paloi lakkaamatta suupielessä. Juva käänsi, Pennanen korjasi ja lukijat odottivat malttamattomina mitä Frodolle seuraavaksi tapahtuu. Trilogian viimeinen osa oli Juvan ensimmäinen kokonaan yksin suomentama teos.

Kääntämistyön ydin on tekstiin eläytyminen ja teoksen tunnelman välittäminen omalla äidinkielellä.

Kirjasarja on vuosikymmenten aikana saavuttanut huiman suosion. Kaikkein eniten Juvaa on kuitenkin ilahduttanut tieto siitä, että monet vanhemmat ovat jopa lukeneet koko 1500-sivuisen trilogian lapsilleen ääneen.

– Sen parempaa palkintoa ei suomentaja voi saada, Juva iloitsee.

Viimeisten vuosikymmenten aikana monet kääntämistyön vaiheet ovat helpottuneet. Netti on apuna tiedonhaussa ja tekstinkäsittely digitaalisesti on kuin muovailuvahan muotoilua verrattuna kivestä veistämiseen. Tästä muutoksesta Juva on iloinen ja työn laatu on hänen mielestään muutosten myötä parantunut. Kääntämistyön ydin on Kersti Juvan mielestä edelleen sama: tekstiin eläytyminen ja teoksen tunnelman välittäminen omalla äidinkielellä.

– Sitä ei mikään tekninen edistys muuta miksikään, hän vakuuttaa.

Mukana yhteiskunnan muutoksessa

Juva aloitti opinnot Helsingin yliopistossa 1960- ja 70-lukujen vaihteessa, ja tempautui saman tien mukaan opiskelijaliikkeeseen ja akateemiseen sosialistiseuraan. Välit Akateemiseen sosialistiseuraan katkesivat kuitenkin siinä vaiheessa, kun vasemmistoliike ei hyväksynyt hänen homoseksuaalisuuttaan.

– Vaikuttamiseen ja maailmankuvaan ei jäänyt enää muita mahdollisuuksia, kuin lähteä ajamaan homojen ja lesbojen oikeuksia, Juva perustelee. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen jatkui Setassa, jossa Juva toimi aktiivisesti 1980-luvulla.

Alkuvuodesta 2017 Suomessa otettiin askel kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa, kun uusi avioliittolaki astui voimaan. Kersti Juvan ja hänen puolisonsa Juliette Dayn rekisteröity parisuhde muutettiin avioliitoksi 22 yhdessä vietetyn vuoden jälkeen kun se viimein oli Suomessa mahdollista.

Vaikka kirkolla on edelleen ristiriitainen suhde homoliitoihin, uskonto on tärkeä osa pariskunnan arkea. Juva on ortodoksi ja Day kuuluu anglikaaniseen kirkkoon. Homoseksuaalisuus ja ortodoksinen usko eivät sovittaudu yhteen ongelmitta, mutta Juvan päättäväisyys on jatkoa samalle työlle, jonka hän aloitti Setassa 80-luvulla. Kirkossa Juva toivoo luovansa ympärilleen laajemman homofobiaa karsastavan yhteisön, ja niin on myös käynyt. Hän on löytänyt paikkansa Tapiolan Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkosta.

– Siellä minut tunnetaan ja siellä minua puolustetaan, Juva kiittää.

Vaikka ortodoksinen kirkko ei instituutiona hyväksy homoseksuaalisuutta, Juva uskoo, että kirkon sisällä on paljon hänenkaltaisiaan ihmisiä, jotka haluavat tehdä yhteisöstä kaikille avoimen.

Kieli kiehtoo edelleen

Eläkkeelle siirryttyään Juva ei ole jäänyt paikoilleen istumaan. Suomen kieli kiehtoo häntä yhä, ja tällä kertaa Juva on itse kirjailijan tuolissa. Tarkoituksena on koota kansien väliin vuosikymmenten aikana kertynyt kokemus suomentamisesta.

– Jos siitä joskus tulee valmista, niin sitten käännän taas, koska saan vieroitusoireita, jos en tee jotain, hän paljastaa.

Jos hyvin käy, Juvan työpöydälle mätkähtää seuraavaksi Jane Austenin Järki ja tunteet.

Aino Saarenmaa

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Piispa Teemu Laajasalo: Itsestään ei kannata luulla liikaa, mutta ei liian vähääkään

    Piispaa Teemu Laajasaloa kiinnostavat teologia ja ihmiset.

    Kuusi kuukautta Helsingin hiippakunnan piispan virkaa hoitanut Teemu Laajasalo löysi aikoinaan eettisten kysymysten ja uskonnonopettajan innostamana tien teologian pariin ja kirkon töihin. Nokkelana älyniekkana ja huumorin rakastajana hän aikoinaan päätyi myös koko kansan tuntemaksi vitsiniekaksi televisiosarja YleLeaksiin. Vaativien tehtävien ja viimeaikaisten julkisuuspaineiden keskellä piispa Teemu Laajasalo rentoutuu parhaiten perheen parissa.

  • Suomentaja Kersti Juva haluaa olla mukana yhteiskunnan muutoksessa

    Kersti Juva suomentaja

    Kersti Juva tunnetaan parhaiten urastaan suomentajana. Hänen työpöytänsä kautta ovat kulkeneet Taru sormusten herrasta -trilogia, Nalle Puh, Ylpeys ja ennakkoluulo sekä lukuisat muut teokset. Hänen suomentamansa kuunnelmasarja Knalli ja sateenvarjo viihdytti radionkuuntelijoita usean vuosikymmenen ajan. Juva on ollut paikalla myös silloin, kun yhteiskunta on kaivannut muutosta. Kun omaa paikkaa ei tahtonut löytyä opiskelijaliikkeestä, ainoa vaihtoehto oli ryhtyä ajamaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. - Maailma on muuttunut, ja minä olen ollut siinä muutoksessa mukana, Juva sanoo.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Piispa Teemu Laajasalo: Itsestään ei kannata luulla liikaa, mutta ei liian vähääkään

    Piispaa Teemu Laajasaloa kiinnostavat teologia ja ihmiset.

    Kuusi kuukautta Helsingin hiippakunnan piispan virkaa hoitanut Teemu Laajasalo löysi aikoinaan eettisten kysymysten ja uskonnonopettajan innostamana tien teologian pariin ja kirkon töihin. Nokkelana älyniekkana ja huumorin rakastajana hän aikoinaan päätyi myös koko kansan tuntemaksi vitsiniekaksi televisiosarja YleLeaksiin. Vaativien tehtävien ja viimeaikaisten julkisuuspaineiden keskellä piispa Teemu Laajasalo rentoutuu parhaiten perheen parissa.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Suomentaja Kersti Juva haluaa olla mukana yhteiskunnan muutoksessa

    Kersti Juva suomentaja

    Kersti Juva tunnetaan parhaiten urastaan suomentajana. Hänen työpöytänsä kautta ovat kulkeneet Taru sormusten herrasta -trilogia, Nalle Puh, Ylpeys ja ennakkoluulo sekä lukuisat muut teokset. Hänen suomentamansa kuunnelmasarja Knalli ja sateenvarjo viihdytti radionkuuntelijoita usean vuosikymmenen ajan. Juva on ollut paikalla myös silloin, kun yhteiskunta on kaivannut muutosta. Kun omaa paikkaa ei tahtonut löytyä opiskelijaliikkeestä, ainoa vaihtoehto oli ryhtyä ajamaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. - Maailma on muuttunut, ja minä olen ollut siinä muutoksessa mukana, Juva sanoo.

  • Musiikkiteatteritaiteilija Reetta Ristimäki haluaa raikastaa oopperaa kokonaisvaltaisesti

    Musiikkiteatteritaiteilija luo oman työpaikkansa.

    Musiikkiteatteritaiteen monitoiminainen, oopperalaulaja, laulupedagogi Reetta Ristimäki on koko elämänsä ajan luonut omat työpaikkansa. Ooppera Skaala, Musiikkiteatteri Kapsäkki ja nyt parhaillaan Suomalainen kamariooppera ovat työllistäneet häntä. Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä ohjaajan työhön.

  • Ami Aspelundin elämä estradilla

    Ami Aspelund on Suomen kansainvälisimpiä artisteja

    Pitkän linjan artisti Ami Aspelund valloitti yleisönsä jo 1970-luvulla, kun Apinamies rävähti radioon. Huumoria, rohkeutta, herkkyyttä ja isoa osaamista on Amin ura ollut täynnä lukemattomien levytysten, lava-, ravintolashow- ja TV-produktioiden sekä musikaalien myötä. Ami Aspelund edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1983 Kari Kuusamon kappaleella Fantasiaa. Suuret esiintymiset täyttivät monikielisen, taidokkaasti laulavan, estradeilla suvereenisti liikkuvan ja tanssivan Amin elämän. –Parhaimmillani olen ehdottomasti live-artistina, minulle on tärkeää saada yleisön reaktio heti mukaan, sanoo Ami. Paluu uran alun vuosikymmenelle, 1970-luvulle on tapahtumassa nyt rock-musiikin kautta, jota Ami pääsee räjäyttämään vahvan viihdyttäjän kovalla kokemuksella.

  • Muusikko Heikki Laitinen uskoo, että laulu ja tanssi ovat ihmisessä ja niiden täytyy antaa tulla esiin

    Jokaisen sisällä on loputtomasti musiikkia.

    Laulu on Heikki Laitisen mukaan ihmisen olennaisin ilmaisumuoto. Elämänsä varrella hän on työskennellyt niin musiikin tutkijana, lehtorina, säveltäjänä, muusikkona kuin performanssitaiteilijana. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston professorina 2000-luvulla toiminut Laitinen jatkaa nyt matkaansa musiikin maailmassa yhä vahvemmin taiteilijana.

  • Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Kenen tarinaa luemme Kalle Päätalon romaaneista? Mihin Kallen kirjoissa rakastumme? Miksi jotkut eivät kertakaikkiaan jaksa kiinnostua Päätalosta? Onko Iijoki -sarja totta vai ei? Mitkä ovat parhaat päätalomaiset murreilmaisut, jotka muistat? Tule mukaan kuuntelemaan radion Lukupiiriä 31.3.

  • Älä Kalle Päätalo itke, kyllä sinusta vielä kirjailija tulee!

    Päätalon mielessä pitkään elänyt unelma toteutuu

    Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki –romaania lukiessani mietin luenko kertojan, kirjailijan itsensä vai ihan jonkun muun tarinaa – jopa omaanikin? En tiedä kumpi on enemmän näiden vuosikymmenten mittaan muuttunut, minä vai Iijoki, mutta nyt katselen Päätalon tarinaa uusin silmin. Hyvästi, Iijoki –romaani ilmestyi vuonna 1995.

  • Avaruusromua: Unta se ei ollut!

    Kuolemanrajakokemus on kokemus elämän ja kuoleman rajalta.

    Kuolemanrajakokemus on sananmukaisesti kokemus elämän ja kuoleman rajalta. Se on voimakas ja elämyksellinen kokemus. Ainakin sellaisena sen ovat kuvailleet lukuisat kuolemaa lähellä käyneet ihmiset. Kuolemanrajakokemuksia on tutkittu tieteellisesti ja niitä on pyritty selittämään monenlaisilla lääketieteellisillä teorioilla. ”Mikään teorioista ei ole kuitenkaan pystynyt selittämään kuolemanrajakokemusten syntyä”, kirjoittaa Miia Kontro kirjassaan Portilla – suomalaisia kuolemanrajakokemuksia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Itämeren matkailuilta – Tule keskustelemaan laivamatkailusta

    Laivamatkailun ennen, nyt ja huomenna

    Suuri Itämeren matkailuilta – Millaisia muistoja sinulta on varhaisilta risteilymatkoilta? Millaisena näet laivamatkailun tulevaisuuden? Muistatko voiristeilyt Ruotsiin? Matkustitko Gdanskin ja Travemünden kautta Manner-Eurooppaan? Haluatko kysyä tämän päivän Itämeren matkailusta ja tulevaisuudennäkymistä?