Hyppää pääsisältöön

Dokumentin esittäminen yritettiin estää - Arvet minussa kertoo lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä

Arpinen, viillelty käsi, päällä teksti Arvet minussa
Arpinen, viillelty käsi, päällä teksti Arvet minussa Kuva: Yle Arpikudos,Dokumenttiprojekti: Arvet minussa

"Ensimmäinen yhteydenotto tuli heti kun ohjelma oli valmis. Dokumentin esittäminen televisiossa yritettiin estää. Syyksi sanottiin, että dokumentin esittäminen voisi hankaloittaa hyväksikäyttäjän elämää", kertoo dokumentaristi Marja Kurikka uuden dokumenttinsa Arvet minussa ennakkokatselussa eduskuntatalolla.

Kurikka on tuohtunut. "Miten joku voi puolustaa ihmistä, joka on käyttänyt lasta seksuaalisesti hyväksi vuosia? Ymmärtäisin, jos dokumentin esittämistä pidettäisiin vahingollisena hyväksikäytetylle. Mutta sitä, että hyväksikäyttäjää halutaan suojella, sitä en voi ymmärtää", Kurikka toteaa napakasti.

Ennakkonäytös eduskunnassa

Dokumenttielokuva Arvet minussa sai ennakkonäytöksensä eduskunnan auditoriossa torstaina 3.5. Paikalla katselussa oli dokumentin päähenkilöiden ja tekijöiden lisäksi joukko eduskunnan naisverkoston jäseniä.

Koskettava dokumentti sai aikaan vilkkaan keskustelun Suomen tämänhetkisestä lainsäädännöstä. "Tuomiot lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ovat Suomessa muita Pohjoismaita lievempiä eikä nyt tulossa oleva esitys ole vieläkään riittävä", totesi kansanedustaja, eduskunnan naisverkoston puheenjohtaja Tytti Tuppurainen. "Uusi laki on kirjoitettava kokonaan lapsen suostumuksen ympärille", hän jatkaa.

Uusi laki on kirjoitettava kokonaan lapsen suostumuksen ympärille.― Tytti Tuppurainen

Eduskunnan naisverkosto on tehnyt jo aloitteen, jossa raiskauksen merkistöön on otettava suostumus mukaan. Ruotsissa seksi ilman molempien suostumusta on heinäkuusta alkaen aina laitonta. Naisverkosto on tapaamassa oikeusministeri Häkkäsen aloitteen kanssa. "Vaadimme oikeusministeriltä toimia tämän dokumentin voimaannuttamana. Tämä antaa meille voimia taistella asian puolesta", Tuppurainen päättää.

Dokumentaristi Marja Kurikka eduskunnan auditoriossa
Dokumentaristi Marja Kurikka eduskunnan auditoriossa Dokumentaristi Marja Kurikka eduskunnan auditoriossa Kuva: Nina Varis / Yle Marja Kurikka,Dokumenttiprojekti: Arvet minussa
Wäinö Aaltosen pronssipatsas Tulevaisuus, lähikuva
Wäinö Aaltonen: Tulevaisuus Wäinö Aaltosen pronssipatsas Tulevaisuus, lähikuva Kuva: Nina Varis / Yle Wäinö Aaltonen,Dokumenttiprojekti: Arvet minussa

Vireillä on myös lakialoite, jossa on esitetty, että lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset eivät vanhene. Lapsena hyväksikäytetty kantaa henkistä taakkaa koko elämänsä ajan. "Tuntuu oudolta, että kenenkään mieleen tulee edes ajatella, että 10-vuotias haluaa seksiä aikuisen kanssa. Miten ei ymmärretä, että aikuinen ja lapsi ovat epäsuhta pari", pohtii kansanedustaja Satu Hassi peilaten dokumenttia tällä hetkellä ajankohtaiseen Korkeimman oikeuden päätökseen, jossa todettiin, että yhdyntä 10-vuotiaan kanssa on törkeä hyväksikäyttö, mutta ei raiskaus.

Olisin kertonut, jos joku olisi kysynyt.

Katselussa mukana ollut Raiskauskriisikeskus Tukinaisen Heli Heiniö toi esille myös huolen tulevasta sote-uudistuksesta ja sen vaikutuksista järjestötoimintaan. "Miten käy sote-uudistuksessa kolmannen sektorin tarjoaman matalan kynnyksen avun", hän kysyy. Vaikeita traumoja täytyy päästä käsittelemään nopeasti ilman lääkärin lähetettä. Heiniö kertoo kuulleensa liian monta kertaa hyväksikäytetyn nuoren suusta lauseen "Olisin kertonut, jos joku olisi kysynyt."

Lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ei puhuta

Lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ei yhteiskunnassa juuri puhuta. Dokumentin aihetta pohtiessaan Marja Kurikka miettikin, saisiko hän ketään kameran eteen kertomaan lapsuuden traumaattisista kokemuksistaan. "Hain ihmisiä ohjelmaan lapsena seksuaalista hyväksikäyttöä kohdanneiden aikuisten tukijärjestö DELFINS ry:n kautta. Yllätyksekseni sain yhteydenottoja enemmän, kuin olin saanut yhteenkään aikaisemmin tekemääni ohjelmaan. Ihmisillä oli valtava tarve jakaa tarinoitaan, kertoa kokemuksistaan ja puhua asiasta", Kurikka kertoo.

"Vaikka kaikki yhteyttä ottaneet eivät halunneet tulla tarinoillaan julkisuuteen, he kokivat silti tärkeäksi avata aihetta kanssani. Minun haluttiin ymmärtävän, miten suuren asian äärellä olemme."

Yhteydenottoja läpikäydessään Kurikka huomasi, että naiset olivat miehiä huomattavasti valmiimpia puhumaan lapsuuden tapahtumista. Lopulta kaikista haastateltavista dokumenttiin päätyi viiden naisen tarinat. Miehet, jotka olivat hyväksikäyttöä kokeneet, painivat aivan erilaisten kipupisteiden äärellä. Tapahtuneiden tunnustaminen, sekä miehisyyden ja oman seksuaalisuuden kyseenalaistaminen olivat miehille vaikeita asioita käsitellä.

Haastattelujen myötä Marja Kurikka tapasi Joukon. Jouko oli käsitellyt lapsuuden traumaansa vertaistukiryhmissä jo vuosien ajan, ja hän oli ainut mies, joka oli valmis kertomaan tarinansa. Jouko toivoo, että hänen tarinansa myötä myös muiden lapsuudessaan hyväksikäyttöä kokeneiden miesten olisi helpompi uskaltautua puhumaan asiasta. "Miehet, tulkaa pois sieltä kaapista. Se hyppy tuntuu pahalta, mutta se kannattaa tehdä. Oven tällä puolella on paljon helpompi itkeä ja surra, kuin siellä hämärässä", Jouko kannustaa muita hyväksikäyttäjien uhreiksi joutuneita miehiä.

Seksuaalirikokset vain harvoin pedofiilin tekemiä

Yksi tärkeimmistä asioista, minkä Kurikka haluaa nostaa esille ohjelman taustatutkimusta ja haastatteluja tehtyään on se, että ennakkoluuloista poiketen vain murto-osa lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista on pedofiilien tekemiä. "Suuri osa pedofiileiksi luetuista ihmisistä ei koskaan toteuta fantasioitaan", Kurikka kertoo. Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat pääosin läheisten ja tuttujen tekemiä rikoksia, joissa lapsen luottamusta käytetään julkealla tavalla hyväksi.

"Eräs hyväksikäyttöä kokenenut haastateltavani kertoi, että lapsena häntä varotettiin namusedistä. Kukaan ei kertonut, että tekijä voi olla myös nainen." Lasten seksuaalista hyväksikäyttöä tapahtuu myös äitien ja muiden tuttujen naisten toimesta. "Kuulin tarinoita, joissa äidin kerrottiin tehneen 5 vuotiaalle tytölle sisäisiä tutkimuksia. Toinen lapsena hyväksikäyttöä kokenut nainen kertoi, miten hänen äitinsä ja veljensä käyttivät häntä hyväksi ja kuvasivat yhdessä pornografiaa", kertoo Kurikka.

Myös vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä elävä Outi kertoi Kurikalle oman tarinansa. Outi joutui lapsena perhetuttavansa hyväksikäytön uhriksi.

Outi kuuluu edelleen vanhoillislestadiolaisiin, eikä hän pidä uskontoa syypäänä hyväksikäyttöön. "Vanhoillislestadiolaiset ovat usein olleet syytettyinä hyväksikäytöstä. En näe uskontoa siihen kuitenkaan mitenkään syyllisenä. Uskonto ei ole paha. Uskovaisten joukossa on kuitenkin pahoja ihmisiä, jotka tekevät pahoja tekoja. He hyväksikäyttävät uskontoa ja anteeksiannon merkitystä tekojensa suojana", Outi toteaa.

Poliisille neljä ilmoitusta päivässä

Poliisin mukaan lapsiin kohdistuvasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä saadaan Suomessa noin neljä ilmoitusta päivässä. Todellinen luku on kuitenkin huomattavasti suurempi, sillä seksuaalirikollisuus on piilorikollisuutta. "Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan poliisin tietoon tulee vain noin 10% tapahtuneista rikoksista. Jos luvut pitävät paikkansa, niin se tarkoittaisi sitä, että Suomessa tapahtuu noin 15 000 lapsiin kohdistuvaa seksuaalista hyväksikäyttötapausta vuosittain", Kurikka summaa.

Dokumenttiprojekti: Arvet minussa TV1 maanantaina 7.5.2018 klo 21.30. Katsottavissa Yle Areenassa.

  • Ahdistusta, pelkoa ja innostusta - Fatbardhe Hetemaj muistelee dokumentin kuvauksia

    Fatbardhe Hetemaj muistelee dokumentin kuvauksia

    Dokumenttielokuvan tekemisen aikana esiin nousi myös kipeitä muistoja, kirjoittaa Fatbardhe Hetemaj. Samalla siitä tuli ikimuistoinen ja henkilökohtaisesti hyvin tärkeä projekti. Se oli onnekas kohtaaminen, kun dokumenttielokuvaohjaaja Olli Laine tiimeineen oli tullut äitini luokse kuvaamaan maaliskuussa 2016 Tähtien futisvanhempia.

  • Maakrapu merellä - "Iskin pääni päivittäin kansiluukun reunaan"

    Miten maakrapu pärjää perinnelaivapurjehduksella?

    Ensin olin innoissani, pääsisin purjehtimaan perinnelaivalla! Mutta sitten alkoi alahuuli väpättää, kun mietin tulevia haasteita. Kokemattomuuteni purjehtijana toisi reissuun oman jännityksensä, mutta vielä enemmän mietitytti, miten pärjäisin vuorokaudet ympäriinsä melkein parinkymmenen ennalta tuntemattoman kanssapurjehtijan joukon jatkeena. Ei olisi mitään paikkaa, missä olla yksin. Entä miten ikinä pystyisin nukkumaan samassa tilassa 15 tuntemattoman ihmisen kanssa?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.