Hyppää pääsisältöön

Dokumentin esittäminen yritettiin estää - Arvet minussa kertoo lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä

Arpinen, viillelty käsi, päällä teksti Arvet minussa
Arpinen, viillelty käsi, päällä teksti Arvet minussa Kuva: Yle Arpikudos,Dokumenttiprojekti: Arvet minussa

"Ensimmäinen yhteydenotto tuli heti kun ohjelma oli valmis. Dokumentin esittäminen televisiossa yritettiin estää. Syyksi sanottiin, että dokumentin esittäminen voisi hankaloittaa hyväksikäyttäjän elämää", kertoo dokumentaristi Marja Kurikka uuden dokumenttinsa Arvet minussa ennakkokatselussa eduskuntatalolla.

Kurikka on tuohtunut. "Miten joku voi puolustaa ihmistä, joka on käyttänyt lasta seksuaalisesti hyväksi vuosia? Ymmärtäisin, jos dokumentin esittämistä pidettäisiin vahingollisena hyväksikäytetylle. Mutta sitä, että hyväksikäyttäjää halutaan suojella, sitä en voi ymmärtää", Kurikka toteaa napakasti.

Ennakkonäytös eduskunnassa

Dokumenttielokuva Arvet minussa sai ennakkonäytöksensä eduskunnan auditoriossa torstaina 3.5. Paikalla katselussa oli dokumentin päähenkilöiden ja tekijöiden lisäksi joukko eduskunnan naisverkoston jäseniä.

Koskettava dokumentti sai aikaan vilkkaan keskustelun Suomen tämänhetkisestä lainsäädännöstä. "Tuomiot lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ovat Suomessa muita Pohjoismaita lievempiä eikä nyt tulossa oleva esitys ole vieläkään riittävä", totesi kansanedustaja, eduskunnan naisverkoston puheenjohtaja Tytti Tuppurainen. "Uusi laki on kirjoitettava kokonaan lapsen suostumuksen ympärille", hän jatkaa.

Uusi laki on kirjoitettava kokonaan lapsen suostumuksen ympärille.― Tytti Tuppurainen

Eduskunnan naisverkosto on tehnyt jo aloitteen, jossa raiskauksen merkistöön on otettava suostumus mukaan. Ruotsissa seksi ilman molempien suostumusta on heinäkuusta alkaen aina laitonta. Naisverkosto on tapaamassa oikeusministeri Häkkäsen aloitteen kanssa. "Vaadimme oikeusministeriltä toimia tämän dokumentin voimaannuttamana. Tämä antaa meille voimia taistella asian puolesta", Tuppurainen päättää.

Dokumentaristi Marja Kurikka eduskunnan auditoriossa
Dokumentaristi Marja Kurikka eduskunnan auditoriossa Dokumentaristi Marja Kurikka eduskunnan auditoriossa Kuva: Nina Varis / Yle Marja Kurikka,Dokumenttiprojekti: Arvet minussa
Wäinö Aaltosen pronssipatsas Tulevaisuus, lähikuva
Wäinö Aaltonen: Tulevaisuus Wäinö Aaltosen pronssipatsas Tulevaisuus, lähikuva Kuva: Nina Varis / Yle Wäinö Aaltonen,Dokumenttiprojekti: Arvet minussa

Vireillä on myös lakialoite, jossa on esitetty, että lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset eivät vanhene. Lapsena hyväksikäytetty kantaa henkistä taakkaa koko elämänsä ajan. "Tuntuu oudolta, että kenenkään mieleen tulee edes ajatella, että 10-vuotias haluaa seksiä aikuisen kanssa. Miten ei ymmärretä, että aikuinen ja lapsi ovat epäsuhta pari", pohtii kansanedustaja Satu Hassi peilaten dokumenttia tällä hetkellä ajankohtaiseen Korkeimman oikeuden päätökseen, jossa todettiin, että yhdyntä 10-vuotiaan kanssa on törkeä hyväksikäyttö, mutta ei raiskaus.

Olisin kertonut, jos joku olisi kysynyt.

Katselussa mukana ollut Raiskauskriisikeskus Tukinaisen Heli Heiniö toi esille myös huolen tulevasta sote-uudistuksesta ja sen vaikutuksista järjestötoimintaan. "Miten käy sote-uudistuksessa kolmannen sektorin tarjoaman matalan kynnyksen avun", hän kysyy. Vaikeita traumoja täytyy päästä käsittelemään nopeasti ilman lääkärin lähetettä. Heiniö kertoo kuulleensa liian monta kertaa hyväksikäytetyn nuoren suusta lauseen "Olisin kertonut, jos joku olisi kysynyt."

Lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ei puhuta

Lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ei yhteiskunnassa juuri puhuta. Dokumentin aihetta pohtiessaan Marja Kurikka miettikin, saisiko hän ketään kameran eteen kertomaan lapsuuden traumaattisista kokemuksistaan. "Hain ihmisiä ohjelmaan lapsena seksuaalista hyväksikäyttöä kohdanneiden aikuisten tukijärjestö DELFINS ry:n kautta. Yllätyksekseni sain yhteydenottoja enemmän, kuin olin saanut yhteenkään aikaisemmin tekemääni ohjelmaan. Ihmisillä oli valtava tarve jakaa tarinoitaan, kertoa kokemuksistaan ja puhua asiasta", Kurikka kertoo.

"Vaikka kaikki yhteyttä ottaneet eivät halunneet tulla tarinoillaan julkisuuteen, he kokivat silti tärkeäksi avata aihetta kanssani. Minun haluttiin ymmärtävän, miten suuren asian äärellä olemme."

Yhteydenottoja läpikäydessään Kurikka huomasi, että naiset olivat miehiä huomattavasti valmiimpia puhumaan lapsuuden tapahtumista. Lopulta kaikista haastateltavista dokumenttiin päätyi viiden naisen tarinat. Miehet, jotka olivat hyväksikäyttöä kokeneet, painivat aivan erilaisten kipupisteiden äärellä. Tapahtuneiden tunnustaminen, sekä miehisyyden ja oman seksuaalisuuden kyseenalaistaminen olivat miehille vaikeita asioita käsitellä.

Haastattelujen myötä Marja Kurikka tapasi Joukon. Jouko oli käsitellyt lapsuuden traumaansa vertaistukiryhmissä jo vuosien ajan, ja hän oli ainut mies, joka oli valmis kertomaan tarinansa. Jouko toivoo, että hänen tarinansa myötä myös muiden lapsuudessaan hyväksikäyttöä kokeneiden miesten olisi helpompi uskaltautua puhumaan asiasta. "Miehet, tulkaa pois sieltä kaapista. Se hyppy tuntuu pahalta, mutta se kannattaa tehdä. Oven tällä puolella on paljon helpompi itkeä ja surra, kuin siellä hämärässä", Jouko kannustaa muita hyväksikäyttäjien uhreiksi joutuneita miehiä.

Seksuaalirikokset vain harvoin pedofiilin tekemiä

Yksi tärkeimmistä asioista, minkä Kurikka haluaa nostaa esille ohjelman taustatutkimusta ja haastatteluja tehtyään on se, että ennakkoluuloista poiketen vain murto-osa lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista on pedofiilien tekemiä. "Suuri osa pedofiileiksi luetuista ihmisistä ei koskaan toteuta fantasioitaan", Kurikka kertoo. Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat pääosin läheisten ja tuttujen tekemiä rikoksia, joissa lapsen luottamusta käytetään julkealla tavalla hyväksi.

"Eräs hyväksikäyttöä kokenenut haastateltavani kertoi, että lapsena häntä varotettiin namusedistä. Kukaan ei kertonut, että tekijä voi olla myös nainen." Lasten seksuaalista hyväksikäyttöä tapahtuu myös äitien ja muiden tuttujen naisten toimesta. "Kuulin tarinoita, joissa äidin kerrottiin tehneen 5 vuotiaalle tytölle sisäisiä tutkimuksia. Toinen lapsena hyväksikäyttöä kokenut nainen kertoi, miten hänen äitinsä ja veljensä käyttivät häntä hyväksi ja kuvasivat yhdessä pornografiaa", kertoo Kurikka.

Myös vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä elävä Outi kertoi Kurikalle oman tarinansa. Outi joutui lapsena perhetuttavansa hyväksikäytön uhriksi.

Outi kuuluu edelleen vanhoillislestadiolaisiin, eikä hän pidä uskontoa syypäänä hyväksikäyttöön. "Vanhoillislestadiolaiset ovat usein olleet syytettyinä hyväksikäytöstä. En näe uskontoa siihen kuitenkaan mitenkään syyllisenä. Uskonto ei ole paha. Uskovaisten joukossa on kuitenkin pahoja ihmisiä, jotka tekevät pahoja tekoja. He hyväksikäyttävät uskontoa ja anteeksiannon merkitystä tekojensa suojana", Outi toteaa.

Poliisille neljä ilmoitusta päivässä

Poliisin mukaan lapsiin kohdistuvasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä saadaan Suomessa noin neljä ilmoitusta päivässä. Todellinen luku on kuitenkin huomattavasti suurempi, sillä seksuaalirikollisuus on piilorikollisuutta. "Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan poliisin tietoon tulee vain noin 10% tapahtuneista rikoksista. Jos luvut pitävät paikkansa, niin se tarkoittaisi sitä, että Suomessa tapahtuu noin 15 000 lapsiin kohdistuvaa seksuaalista hyväksikäyttötapausta vuosittain", Kurikka summaa.

Dokumenttiprojekti: Arvet minussa TV1 maanantaina 7.5.2018 klo 21.30. Katsottavissa Yle Areenassa.

  • Home ajoi Emin metsään - Homeelle altistuminen voi viedä koko elämän

    Kuunteluillassa mietittiin keinoja auttaa sisäilmasairaita

    Vastikään 30 vuotta täyttänyt Emi elää homeen häätämänä kaukana normaalista arjesta töineen, opiskeluineen ja ihmissuhteineen. Kaupunki saasteineen, ihmiset hajusteineen ja julkiset tilat sisäilmaongelmineen ovat liikaa homeen vaurioittamalle keholle. Emi kertoo kokemuksistaan Ulossuljettu-radiodokumentissa. Vertaisihmiset kokoontuivat kuuntelemaan dokumenttia Kuopiossa.

  • Nuoren huumekauppiaan vaihtoehdot - vankila tai kuolema

    Kokaiinin tie Kolumbiasta Eurooppaan

    Ulkolinjan toimittaja Pertti Pesonen seurasi kokaiinin reittejä Kolumbian kokatuotantoalueilta Eurooppaan. Ohjelmassa tavataan muun muassa huumekauppiaita Medellinistä, huumesotia paenneita intiaaneja sekä entisiä ja nykyisiä kokaviljelijöitä.

  • Ulkolinjan syksy 2018

    Ulkolinjan syksyn 2018 ohjelmisto on julkaistu

    Ulkolinjan syksyn 2018 ohjelmisto on julkaistu. Ulkolinjan löydät myös tänä syksynä tutulta lähetyspaikaltaan, TV1 torstaisin klo 22.00. Yle Areenassa Ulkolinjat julkaistaan jatkossa maanantaisin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua