Linnunlaulun tärkein tehtävä on ilmoittaa reviiristä. Pienestäkin linnusta saattaa lähteä niin kova ääni, että se voi kuulua jopa kilometrien päähän. Hyvä lauluääni kertoo myös koiraan hyvästä kunnosta ja naaras valitseekin usein parikseen parhaan laulajan.

Missä linnun ääni syntyy?

Selitys lintujen kantavaan ääneen löytyy lintujen äänielimestä, jota kutsutaan nimellä syrinx. Sana tulee alun perin Antiikin kreikasta ja tarkoittaa pilliä tai huilua.

Lintujen ylöslaisin olevan y-kirjaimen muotoinen äänielin on hyvin erilainen kuin meillä ihmisillä. Se sijaitsee henkitorven alapäässä ja on useimmilla lajeilla jakautunut kahtia molempiin keuhkoputkiin.

Äänielimen liikkeitä säätelee suuri joukko lihaksia, ja linnun äänet syntyvät syrinksin kalvojen kireyden ja rakojen muutoksista ilman virratessa niiden ohi.

Jakautuneen äänielimen takia lintu voi päästää molemmilla puolilla samanaikaisesti eri taajuisia ääniä. Joillain lajeilla esimerkiksi matalammat äänet syntyvät aina toiselta puolelta ja korkeammat toiselta.

Ulos kuuluva ääni on näiden kahden äänielimen summa. Linnuilla on kokoonsa nähden hyvin pitkä henkitorvi. Pitkä henkitorvi voimistaa ja muokkaa linnun ääntä vähän samaan tapaan kuin puhallinsoittimissa, vaikka trumpetissa.

Voiko lintu laulaa nokka kiinni?

Yleensä linnut avaavat laulaessaan nokkansa, koska ääni kuuluu näin paremmin. Nokan avaamisella ja suuontelon muodolla lintu voi vaikuttaa myös laulun äänenväriin.

Monet linnut voivat laulaa myös nokka kiinni. Esimerkiksi mustarastaat laulavat usein loppusyksyllä vaimeasti nokkaa avaamatta, ja monet kahlaajat ääntelevät samoin.

Voiko lintu hengittää laulaessaan?

Kun pysähtyy kesäyössä seuraamaan sirkkalintujen minuuttikaupalla jatkuvaa siritystä, voi tulla mieleen, että miten ne välillä hengittävät!

Linnut voivat tutkijoiden mukaan hengittää laulaessaan mikrosisäänhengityksillä, joita voi olla yli 20 sekunnissa, ja jotka korvaavat lauluun kuluvaa ilmaa.

Laulun loputtua linnun pitää kuitenkin hengittää kunnolla.

Miksi jotkut linnut ovat taitavampia laulajia kuin toiset?

Hyvin pienet ja värittömät linnut ovat usein kaikkein taitavimpia laulajia. Erityisen pitkälle kehittynyt laulutaito on varpuslinnuilla, jotka ovat evolutiivisesti uusin ja lajirikkain ryhmä.

Joitain poikkeuksia lukuun ottamatta lintujen äänielin on kuitenkin yleensä perusrakenteeltaan hämmästyttävän samanlainen, vaikka laulussa on eroa.

Esimerkiksi variksen ja satakielen äänielin on lähes samanlainen. Laulutaito muodostuu kuitenkin lopulta aivoissa ja siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten perimä, oppiminen ja harjoittelu.

Laulavatko molemmat sukupuolet?

Usein ajatellaan, että vain koiraat laulavat. Näin pääsääntöisesti onkin, mutta itse asiassa merkittävä osa myös varpuslintunaaraista pystyy laulamaan.

Esimerkiksi sinirinta-, kottarais-, rautiais- ja rastaskerttusnaarat laulavat.

Talvehtivat punarinta- ja koskikaranaarat intoutuvat myös talvireviirin yhteydessä laulamaan. Naaraiden laulua on kuitenkin tutkittu paljon koiraita vähemmän.

Joidenkin lintulajien, kuten kurkien, naaraat ja koiraat esittävät myös duettoja keskenään.

Mikä kaikki vaikuttaa vaikuttaa lauluintoon?

Monet linnut laulavat innokkaimmin aamuisin, ja osasyynä siihen voi olla, että silloin ei yleensä tuule. Sääolot ja ympäristö vaikuttavat paljon siihen miten ääni kantaa.

Kovassa tuulessa, vesisateessa tai metelissä ei kannata laulaa, tai sitten laulua pitää tiivistää ja voimistaa ympäristön mukaan. Esimerkiksi talitiaisen terävä ja lyhyt tyy-ti ilmeisesti on tehokkaampi kuin perinteinen, heleä ti-ti-tyy.

Linnut hakeutuvat myös usein hyville laulupaikoille voimistamaan sanomansa kuuluvuutta.

Linnut eivät yleensä varsinaisesti vastaile toisilleen, mutta ne saattavat ryhtyä kilpalaulantaan.

Lintujen fysiologinen lauluvire myös vaihtelee vuoden mittaan. Aivojen laulutumakkeen on havaittu surkastuvan talveksi ja kasvavan ennalleen keväällä, kun laulutaitoa taas tarvitaan.

Lauloivatko jo dinosaurukset aikanaan?

Lintujen lauluun liittyy vielä asioita, joita ei tarkkaan tiedetä. Emme esimerkiksi tarkkaan tiedä, miksi linnut alkoivat laulaa lintujen evoluution alussa.

Tutkijat olettavat tällä hetkellä, että jo lintujen kantamuodot eli dinosaurukset olivat jostakin syystä äänekkäitä.

Ne ilmeisesti kiljuivat, uikuttivat, kerjäsivät ruokaa, rääkyivät, ja dinosaurusten monet äänet ovat olleet luultavasti lintujen laulutaidon lähtökohtana.

KUVAT: Minna Pyykkö

Minna Pyykön maailma: Miten lintu laulaa? Ohjelmassa linnunlaulusta kertoi Oulun yliopiston eläinfysiologian professori Esa Hohtola.