Hyppää pääsisältöön

Lääkäri suositteli kuntopyöräilyä - Marko ei hyväksynyt diagnoosia ja nyt hän vetää kaikki kansallispuistot kattavaa polkujuoksukiertuetta

Juoksijoita pitkospuilla Torronsuon kansallispuistossa
Marko Krapu vetää letkaa Torronsuon kansallispuiston yhteislenkillä Tammelassa 5.5. Lähes jokaisessa kansallispuistossa järjestetään yhteislenkki puolen vuoden aikana. Juoksijoita pitkospuilla Torronsuon kansallispuistossa Kuva: Arto Miikkulainen polkujuoksu,Torronsuo

Ylellä vastaavana tuottajana työskentelevä Marko Krapu sai vuosia sitten lääkäriltä kehotuksen vaihtaa futsalin pelaaminen kuntopyörällä ajamiseen nilkan huonon kunnon takia. Marko ei hyväksynyt diagnoosia ja nyt hän järjestää yhteislenkkejä Suomen 40 kansallispuistossa Ylen Mennään metsään -kampanjan polkujuoksukiertueella. Hän kertoo kokemuksistaan säännöllisesti Ylen sivuilla.

Vaihda lajia. Kun ikääkin on tuon verran, niin voisi olla aika kokeilla jotain kevyempää.

- Ei tässä nilkassa mitään repeämää ole, kiireisen oloinen ortopedi sanoo Töölön sairaalan poliklinikalla.

- Ei vai? Edellinen lääkäri kyllä totesi sellaisen magneettikuvista kuukausi sitten ja antoi lähetteen tänne leikkaukseen. Se on ollut kipeä siitä asti, soperran epäuskoisesti.

- Ei ole repeämää, eikä tässä leikkausta tarvita. Nivelsiteet ovat vain venähtäneet pahasti, ortopedi sanoo hoitajan nyökytellessä vieressä.

Tunnen oloni petetyksi ja nöyryytetyksi. Olen siis kuukauden päivät ollut siinä uskossa, että puukkoa tulee. Ja sitten ei tulekaan. Sen pitäisi olla tietenkin hyvä asia, mutta erilaiset diagnoosit hämmentävät.

- No, mitä tässä pitäisi sitten tehdä että saisin jalan kuntoon?

- Vaihda lajia. Kun ikääkin on tuon verran, niin voisi olla aika kokeilla jotain kevyempää. Esimerkiksi kuntopyörällä ajamista, ortopedi pamauttaa ilman hymyn häivää ja katse kertoo, että tuossa takana on ovi, kiitos ja näkemiin.

Poistun ulos marraskuiseen harmauteen mieli maassa. Kuntopyörä? Sanoiko hän todella niin minulle, 37-vuotiaalle koko ikänsä liikkuneelle?

Ymmärrän kyllä, että futsal ei ole hyväksi ennestään herkille nilkoilleni, mutta en suostu hyväksymään että tulevaisuuteni on todella jonkin kuntopyörän satulassa.

Autoon päästyäni soitan urheilulääkäri Tapio Kalliolle. Haluan kolmannen mielipiteen. Saan ajan jo seuraavalle päivälle. Seuraavan yön nukun todella huonosti.

Metsän voima vei mukanaan

Kallio on ensimmäinen lääkäri, joka tutkii nilkkani perusteellisesti. Hän hymähtää epäuskoisesti kuultuaan Töölön sairaalan ortopedin kehotuksen siirtyä kuntopyöräilyn kaltaisiin liikuntamuotoihin.

- Siihen tuskin on vielä syytä.

Uusistakaan magneettikuvista ei löydy repeämää. Saan passituksen fysioterapeutille sekä nilkan nivelsiteitä voimistavia ohjeita.

Sitkeällä kuntoutuksella ja erikoispohjallisilla nilkkani paranee. Kevään korvalla palaan futsalin pariin ja jatkan vuotta aikaisemmin löytämääni polkujuoksua.

Futsalin jälkeen jalat ovat yhä tuon tuostakin kipeät, mutta polkujuoksu ei rasita niitä samalla tavalla. Päinvastoin, nivelsiteet vahvistuvat epätasaisella alustalla juostessani.

Ihastelin suu ammollani luontoa ja nautin maitohapoista.

Samana syksynä, 11 kuukautta "kuntopyörä-diagnoosin" jälkeen, juoksin Vaarojen maratonilla Kolilla. Nilkka ei vaivannut edes Ryläyksen hurjan teknisessä maastossa. Ihastelin suu ammollani luontoa ja nautin maitohapoista - niin hullulta kuin se kuulostaakin.

Tuon ensimmäisen Vaarojen maratonin jälkeen olen juossut tähän päivään mennessä toistakymmentä vähintään maratonin pituista polkujuoksukisaa, parikymmentä puolimaratonia ja lukuisia lyhyempiä matkoja. Vaikka vuosirenkaita tulee koko ajan lisää, olen kehittynyt joka vuosi.

Ja minä tykkään myös kuntopyörällä ajamisesta. Se säästää jalkoja iskutukselta ja kuuluu erityisesti talvisin viikko-ohjelmaani.

Polkujuoksija Karhunkierroksella
Marko Krapu on juossut toistakymmentä vähintään maratonin pituista polkujuoksukilpailua. Tässä hän taittaa matkaa Karhunkierroksen 53 km:llä viime vuonna. Polkujuoksija Karhunkierroksella Kuva: Juha Saastamoinen polkujuoksu,Karhunkierros

Hauvojen kanssa Liesjärven metsäpoluille

Muisto nilkan tutkimuksista kuuden vuoden takaa tuli mieleeni viimeksi Torronsuon kansallispuistossa, jossa järjestettiin 5.5. Mennään metsään -polkujuoksukiertueen yhteislenkki.

Joku osallistujista valitteli ettei voi juosta enää asfaltilla polviensa takia, mutta metsäpoluilla hän kokee nuortuneensa vuosia. Vastaavia tarinoita olen kuullut kymmeniä kertoja.

Polkujuoksu, -kävely, suunnistus, metsäparkour ja vaikkapa keppihevosella ratsastaminen ovat oivia luontoliikuntamuotoja ja sopivat kaikenikäisille. Joku tykkää yksin olosta ja hiljaisuudesta, toinen haluaa kuunnella musiikkia ja kolmas viihtyy parhaiten yhteislenkeillä. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa nauttia liikunnan ja luonnon endorfiineistä.

Metsään voi mennä myös ihmisen parhaan ystävän kanssa. Tänään helatorstaina siihen tarjoutuu erikoinen mahdollisuus, kun Liesjärven kansallispuistossa järjestetään Musti Run -niminen tapahtuma. Ei, kyseessä ei ole Sami Jauhojärven kunniaksi perustettu juoksutapahtuma, vaan tilaisuus lähteä metsäpoluille koirien kanssa tai ilman.

Tänään, valtakunnallisena Unelmien liikuntapäivänä, on muutenkin oiva tilaisuus kokeilla jotain uutta liikkumisen tapaa. Valinnanvaraa pitäisi olla kosolti, sillä mukana on jo yli 600 tapahtumaa ympäri maan.

Joko sinä olet mukana?

Mies juoksee koiran kanssa metsässä
Liesjärven kansallispuistossa järjestetään helatorstaina Musti Run -tapahtuma, jossa metsäpoluille voi lähteä koiran kanssa. Mies juoksee koiran kanssa metsässä Kuva: Aleksi Krapu polkujuoksu,luontoliikunta,koira

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.