Hyppää pääsisältöön

Tuutii tu töötituu – onko suomalainen ääntäminen noloa?

Kuulija yleensä ymmärtää epätäydellisenkin viestin.
Kuulija yleensä ymmärtää epätäydellisenkin viestin. Kuva: Yle/ Katariina Hirvonen kuppi

Ennen oli tapana yleisesti hävetä suomalaisten heikkoa vieraiden kielten ääntämystä. Hidas ja kankea lausuminen antoi sivistymättömän ja osaamattoman kuvan puhujasta.

Nykyään, kun pohjoismaista osaamista arvostetaan monella alalla ja erottuvuus on tärkeää, skandinaavista alkuperää kannattaa ehkä jopa korostaa.

"Joskus uskoin itsekin tuohon, että suomiaksentti on kauhea. Sitten kuulin kuinka saksalainen puhui englantia. Kuulosti kauhealta, mutta ajattelin että tuo yksi ei vain osaa. Sitten kuulin kuinka espanjalainen ja italialainen puhuivat englantia. Oli kauhean kuuloista. Kun kuulin tarpeeksi monen henkilön puhuvan englantia tajusin, että suomiaksentti ei oikeastaan ole yhtään sen kauheampi kuin mikään muukaan. Suomiaksentista saa yleensä selvää, mitä ei voi sanoa monesta muusta."
(Vierailija: vauva.fi)

Äidinkieli, eli täsmällisemmin ilmaistuna ensikieli syntyy vauvan ollessa vuorovaikutuksessa lähiympäristön kanssa. Silloin opitaan äänteet, jotka ovat kielen pienimpiä yksiköitä, ääneen hengittämistä. Uusien sanojen ja äänteiden oppimista tapahtuu tietenkin koko elämän ajan, mutta äidinkieli muodostaa perustan kielelliselle ajattelulle ja ilmaisulle.

vauva sylissä
vauva sylissä Kuva: Yle/Janne Lindroos syli

Alle kouluikäinen lapsi oppii uuden kielen kuuntelemalla ja toistamalla kuulemaansa. Kielen rakenne ja logiikka ui samalla tiedostamatta tajuntaan.

Kielen oppimisessa äidinkielestä poikkeavat äänteet ovat vaikeita omaksua. Osittain kysymys on pitkälle automatisoituneen lihaksiston harjaantumattomuudesta, eli esim. kielen liikkeestä tai äänteen sijoittamisesta tiettyyn paikkaan suussa.

Suomen kielen rakenne poikkeaa useimmista kielistä. On ajateltu, että suomalaiselle vieraiden kielten oppiminen olisi erityisen vaikeata, koska sanojen ja fraasien lisäksi pitää opetella erilainen kielen rakenne ja logiikka. Ehkä siksi suomalainen kielenopetus on ollut hyvin kielioppipainotteista. On opiskeltu sääntöjä ja poikkeuksia. Ei ihme, että moni on antanut periksi ja uskonut, ettei omaa kielipäätä.

Foto av sida i finsk grammatikbok
Foto av sida i finsk grammatikbok Kuva: Yle / Monica Eklund suomen kieli,kielioppi

Uutta kieltä opettelevan kannattaa aluksi opetella vieraita sanoja kuuntelemalla, sillä se parantaa ääntämisen oppimista. Sanan näkeminen kirjoitettuna sen sijaan saattaa jopa vääristää äänteiden opettelua. Mitähän metodia Saara Aalto käytti opetellessaan Monsters-kappaleen 31 kielellä?

Nuoret puhuvat nykyään todella hyvää englantia, mihin varmasti vaikuttaa se, että he kuluttavat paljon englanninkielistä kulttuuria. Toisin oli ennen. Ahti Karjalainen on saanut olla suomalaisen tankero-englannin virallinen mannekiini, vaikka ääntämistapa oli hänen sukupolvelleen sangen yleinen. Tässä Elävän arkiston artikkeli ja tyylinäyte.

Joskus pitää selvittää, mikä on puhujan oma äidinkieli. Myös se selviää äänteitä tarkastelemalla. Vaikka puhuja osaisi ääntä vierasta kieltä kuin syntyperäinen puhuja, hän tekee ennemmin tai myöhemmin virheen äidinkielelleen vieraiden äänteiden lausumisen kohdalla. Tähän perustuu Pronouncer -ohjelma, josta tutkimusassistentti Saara Terva kertoo Pasi Heikuralle ja Aristoteleen kantapään kuuntelijoille.

Pasi Heikura ja Saara Terva yhteiskuvassa
Pasi Heikura ja Saara Terva yhteiskuvassa Kuva: Pasi Heikura Pasi Heikura,Aristoteleen kantapää,Saara Terva
  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.

  • Muotitaiteilija Matti Seppänen: Muoti on vihdoinkin tunnustettu kulttuurimuoto

    Elämäntyönä muodin aseman parantaminen

    Muotitaiteilija Matti Seppäsen elämäntyönä on ollut muoti. Evakkoperheen kuopuksesta kasvoi esteetikko. Taival tamperelaisesta somistajasta suomalaisen vaateteollisuuden kultakauden huippusuunnittelijaksi on vertaansa vailla. Viisikymmentävuotiseen taiteilijauraan kuuluu niin käyttömuodin suunnittelua, tulevien muotitaiteilijoiden opetusta kuin mielikuvituksellisten teatteripukujen luomista.