Hyppää pääsisältöön

Ylen selvitys paljastaa: Laura Huhtasaaren gradussa rajusti luultua enemmän plagioitua tekstiä – professori: “Plagiointia ei voi mitenkään kiistää”

Laura Huhtasaari med pärmbilder och textstycken från sin egen och Tiina Simpanens gradu.
Laura Huhtasaari med pärmbilder och textstycken från sin egen och Tiina Simpanens gradu. Kuva: YLE/Annukka Palmén-Väisänen Laura Huhtasaari

Perussuomalaisten varapuheenjohtajan ja kansanedustajan Laura Huhtasaaren gradussa on huomattavasti enemmän ja systemaattisemmin plagioitua tekstiä kuin Jyväskylän yliopiston tarkastuksessa tuli ilmi, paljastaa Svenska Ylen tekemä selvitys.

Presidentinvaaleissa ehdokkaana ollutta Laura Huhtasaarta epäiltiin tammikuussa siitä, että hän on plagioinut osan pro gradu -työstään, joka valmistui vuonna 2003.

Jyväskylän yliopiston tekemässä esiselvityksessä kävi ilmi, että Huhtasaari oli kopioinut tekstikappaleita graduunsa aikaisemmin julkaistuista opinnäytetöistä. Yliopiston rehtori totesi, että Huhtasaari oli rikkonut hyvää tieteellistä käytäntöä, mutta rehtori ei pitänyt rikettä erityisen vakavana, sillä kopioidun tekstin määrä oli vain kymmenen prosenttia gradun kirjallisuusosiosta. Rehtori päätti, että yliopisto ei käynnistä varsinaista tutkimusta Huhtasaaren gradusta.

Svenska Yle paljastaa nyt, että Huhtasaaren gradu Kulttuuriset käytännöt monikulttuurisessa perusopetusryhmässä sisältää huomattavasti laajempaa ja systemaattisempaa plagiointia kuin Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa selvisi.

Leikkaa – liimaa -metodi?

Noin 30 prosenttia Huhtasaaren koko gradusta on kopioitu yhdestä lähteestä, joka on Tiina Simpasen vuonna 2001 kirjoittama gradu Kohti monikulttuurista koulua.

Huhtasaaren työssä on kappaleita, jotka on kopioitu suoraan Simpasen tekstistä ja osioita, jossa Simpasen alkuperäistä tekstiä on muutettu lähinnä yksittäisten sanavalintojen osalta.

Joissakin kohdissa Huhtasaari on kopioinut Simpaselta tekstiä kirjoitusvirheitä myöten, mikä viittaa siihen, että Huhtasaarella oli pääsy Simpasen gradun sähköisessä muodossa olevaan versioon.

Simpasen työtä ei ole listattu Huhtasaaren gradun lähdeluettelossa.

Molempien gradujen käsittelemä aihe ja tekotapa ovat hyvin samankaltaisia. Simpanen kuvailee tutkivansa työssään monikulttuurista alakoululuokkaa Helsingissä. Gradussa tätä on tutkittu oppilaille, rehtorille ja opettajille tehtyjen teemahaastattelujen avulla.

Huhtasaari haastatteli omassa työssään opettajia ja rehtoreita kolmessa Pohjois-Karjalassa sijaitsevassa koulussa niin ikään monikulttuurisuuden vaikutuksista.

Ylen tavoittama Tiina Simpanen sanoo, että ei tunne Huhtasaarta, eikä ole koskaan tavannut häntä. Enempää hän ei halua asiaa kommentoida.

Simpasen gradua voi kuvailla Huhtasaaren työn päälähteeksi. Svenska Ylen selvitys osoittaa myös sen, että Huhtasaari on kopioinut tekstiä myös useista muista lähteistä ilman, että tekstissä on viitattu alkuperäislähteeseen.

Kaksi professoria vahvistavat plagioinnin

Professorit Marita Mäkinen ja Veli-Matti Värri tutustuivat Ylen pyynnöstä Simpasen ja Huhtasaaren gradujen yhteneväisyyksiin. Heidän arvionsa kuuluu näin:

"Plagiointia Huhtasaaren gradussa ei voi mitenkään kiistää. Sen havaitsee jokainen tieteellistä kirjoittamista harrastanut.

Katsoimme professori Veli-Matti Värrin kanssa molemmat tekstit yhdessä. Hän on toiminut pitkään tutkimuseettisen neuvottelukunnan jäsenenä.

Kyseessä vaikuttaa olevan toisen käden lainausten plagiointi. Itse alkuperäislähteet ovat paikallaan, mutta esimerkiksi Tiina Simpasen (2001) pari vuotta aiemmin julkaistua Helsingin opetusviraston julkaisun tekstiä on kopioitu runsaasti mukaan lukien Simpasen käyttämät asianmukaiset viittaukset. Tämä on tehty ilmeisen tietoisesti, koska kaikki alkuperäislähteet ovat kohdillaan, mutta yhtäkään toisen käden lähdettä ei löydy tekstiviittauksissa eikä julkaisuluettelossa.

Erityisen kiusallista on se, että myös tutkimustuloksiin on kopiotu tekstiä em. julkaisusta. Tuloksissa on siten toisen työstä vedettyjä tulkintoja, vaikkakin näyttää siltä että tutkija on itse haastatellut tutkimuksensa informantit. Tällainen toiminta vaikuttaa jopa tulosten anastamiselta, kuten tuossa esimerkissäsi tuot esille.

Haluaisimme kuitenkin korostaa, että emme halua kiistää toisen yliopiston kollegojen työtä millään tavalla. Tällainen toisen käden lähteiden plagiointi on tavattoman vaikea näyttää toteen, erityisesti tuona aikana – 2000-luvun alkupuolella – jolloin yliopistoissa ei ole ollut plagioinnin tunnistusjärjestelmiä vielä käytössä. Siten gradun arvioitsijoiden on ollut lähes mahdoton havaita plagiointi, jos epäilyksiä prosessin aikana ei ole tullut esille. Erityisesti julkaisemattomien gradujen plagioinnin havaitseminen on varsin sattumanvaraista."

Myös muita lähteitä, joita ei ole siteerattu

Jyväskylän yliopiston selvityksessä kävi ilmi, että ”noin kymmenen prosenttia kirjallisuusosiosta” oli plagioitu Henriikka Hoffrénin gradusta Suomalaiset Ranskassa ja Oksana Myllylän gradusta Venäjänkieliset lapset suomalaisessa koulussa.

Näiden lisäksi Svenska Yle löysi useita lyhyempiä tekstikatkelmia, jotka on todennäköisesti kopioitu eri lähteistä ilman viitteitä. Lähteet ovat sekä akateemisia töitä että muita tekstejä, jotka käsittelevät monikulttuurisuutta kouluissa. Huhtasaaren gradussa on jopa kopioitu puhetta, jonka presidentti Tarja Halonen piti vuonna 2000.

Översikt av Huhtasaaris gradu med kopierade textstycken färglagda
Kuvassa näytetään väreillä kopioituja kohtia Huhtasaaren gradussa. Översikt av Huhtasaaris gradu med kopierade textstycken färglagda Laura Huhtasaari,pro gradu -tutkielmat

Kuten Simpasen gradu, suurin osa muistakin teksteistä löytyi verkosta, silloin kun Huhtasaari kirjoitti gradunsa vuonna 2003.

Laura Huhtasaari vastaa sähköpostilla, että yliopisto on tutkinut ja ratkaissut asian ja että päätös on kaikkien nähtävissä ja luettavissa. Enempää hän ei asiaa kommentoi.

Rikettä ei pidetty vakavana

Epäilyt Huhtasaaren tekemästä plagioinnista nosti alun perin esiin Liberaalipuolueen Tuomas Tiainen blogissaan. Huhtasaari kävi tuolloin presidentinvaalikampanjaa. Tiaisen blogipostaus johti siihen, että Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen päätti esiselvityksen tekemisestä. Emeritusprofessori Jarkko Hautamäen selvitys valmistui kaksi kuukautta sen jälkeen, kun plagiointiepäilyt tulivat julki.

Hautamäen raportti varmisti plagiointiepäilyt ja osoitti puutteita muun muassa lähdeviitteissä, mutta raportissa myös todettiin, että Huhtasaaren gradu ei antanut aihetta laajemmalle epäilylle vilpistä.

Selvityksessä kuultiin myös Huhtasaarta, joka sai mahdollisuuden puolustautua. Hän sanoi, että kyseessä on poliittinen peli, josta hänen vastustajansa yrittävät hyötyä. Huhtasaaren mukaan opastus lähdeviitteiden merkitsemisestä oli puutteellista vuonna 2003.

Yliopiston rehtori ei nähnyt aihetta jatkotutkimuksille. Päätöksessä todettiin, että Huhtasaari oli osittain rikkonut hyvää tieteellistä tapaa, mutta koska tämä koski vain osaa työstä, rikettä ei pidetty erityisen vakavana.

Näin Svenska Ylen juttu syntyi

Toimittaja seurasi Huhtasaaren graduun liittyvää keskustelua alusta lähtien. Hän löysi gradusta myös viitteitä lähteistä, joita ei oltu mainittu lähdeluettelossa.

Kun yliopiston esiselvityksessä näitä ei oltu löydetty, toimittaja päätti tutkia gradua järjestelmällisemmin.

Toimittaja löysikin vuonna 2013 julkaistun gradun. Huhtasaaren työssä ja tässä työssä oli yksi sama kappale. Toisin kun Huhtasaaren gradussa, vuonna 2013 gradussa oli tämän kappaleen kohdalla viitattu Tiina Simpasen vuonna 2001 valmistuneeseen graduun.

Simpasen gradu löytyi paperimuodossa kirjastosta. Toimittaja pystyi ensin silmämääräisesti arvioimaan, että suuri osa tekstistä oli identtistä Huhtasaaren kaksi vuotta myöhemmin ilmestyneen lopputyön kanssa. Arkistoidun sähköisen kopion avulla tehty systemaattinen tekstivertailu vahvisti tuloksen.

Aikajana

16.01.2018 Liberaalipuolueen puoluesihteeri Tuomas Tiainen julkaisee blogipostauksen, jossa syytetään Laura Huhtasaarta plagioinnista. Hän mainitsee kolme kohtaa, jotka ovat suoria kopioita muista töistä ilman, että lähdeviitteitä on mainittu. Laura Huhtasaari kiistää asian ja kommentoi, että kyse on poliittisesta motiivista.

17.01.2018 Jyväskylän yliopisto aloittaa esitarkastuksen perustuen Tutkimuseettisen neuvottelukunnan hyvän tieteellisen käytännön ohjeisiin ja tutkii epäilyt.

22.01.2018 Professori Jarkko Hautamäki nimitetään tutkimaan presidenttiehdokkaaseen kohdistuvat epäilyt. Laura Huhtasaari saa 6,9 prosenttia äänistä.

20.03.2018 Hautamäki luovuttaa raporttinsa yliopistolle.

11.4.2018 Huhtasaari antaa vastineensa.

16.4.2018 Rehtori päättää, että laajempaa tutkimusta ei tehdä.