Hyppää pääsisältöön

Eettinen proteiinipommi – ja kolme muuta syytä syödä hyönteisiä

Hyönteisiä kulhoissa keittiössä.
Maailmassa on noin 2000 syötävää hyönteistä. Hyönteisiä kulhoissa keittiössä. Kuva: Yle / Maria Lång entomofagia,hyönteisruoka,hyönteiset,Strömsö (tv-ohjelma)

Hyönteiset – ällöttäviä itikoita vai maistuvia proteiinipommeja? Heinäsirkat ja toukat ovat tulossa myös suomalaisten lautasille, mutta vielä on voitettavana monia ennakkoluuloja. Topi Kairenius on vakuuttunut siitä, että hyönteiset ovat seuraava suuri ruokatrendi.

Hyönteiskokki Topi Kairenius poimii esiin raaka-aineen toisensa perään Strömsön keittiössä. Osa aineksista on kuivattu tai pakastettu, kun toiset taas ovat tuoreita ja liikkuvat vielä.

Kun Kairenius purkaa kassistaan korianterin ja chilin, hän yhtäkkiä havahtuu.

– Olin unohtaa kaverini, kokki mutisee ja muut ovat ymmällään.

Mies katsoo ohi kameran lippis päässä.
Topi Kairenius alkoi kokata hyönteisistä, kun hän halusi löytää perheelle lihattoman ja maidottoman proteiininlähteen. Mies katsoo ohi kameran lippis päässä. Kuva: Yle / Strömsö Strömsö (tv-ohjelma)

Koko tiimi on hämmennyksissä. Tv-tuotanto on pikkutarkkaa työtä, ja prosessit ovat hyvin suunniteltuja. Emme olleet sopineet ylimääräisestä vieraasta.

Kairenius nostaa kassistaan lasipurkin.

– Tämä on Hector, lemmikkini, hän sanoo ylpeänä hymyillen.

Torakka pöydällä.
Hector syö mielellään korianteria. Torakka pöydällä. Kuva: Yle / Maria Lång Torakat,hyönteiset,hyönteisruoka,entomofagia

Hector osoittautuu 2,5-vuotiaaksi Madagaskarin torakaksi. Hector kiertää maita ja mantuja yhdessä Topi Kaireniuksen kanssa.

– Isommat hyönteiset eivät ole yhtä pelottavia kuin pienet ryömivät itikat.

Maapallon väki tarvitse ruokaa

Hyönteislähettiläs Kaireniuksella on suuri ja haastava tehtävä. Hän haluaa meidän ymmärtävän hyönteisten suuruuden ihmisravintona.

Kaksi miestä keittiössä.
Strömsön juontaja Jonas Sundström ja hyönteiskokki Topi Kairenius ovat tässä iloisena kokkailtuaan päivän hyönteisiä. Kaksi miestä keittiössä. Kuva: Yle / Maria Lång Jonas Sundström

Pohjimmiltaan on kyse siitä, miten voimme ruokkia maapallon väen muutaman vuosikymmenen kuluttua.

– Meillä on tulevaisuudessa suuria ongelmia, koska ruoka ei riitä kaikille. Hyönteiset ovat potentiaalinen ratkaisu.

Madot syövät oluentuotannon jäänteitä

Kiertotalous on trendikäs käsite, johon hyönteiset sopivat hyvin.

Se on upea hyönteinen, joka maistuu taivaalliselta.

Kairenius on myös osakkaana olutpanimossa ja voi hyödyntää oluen valmistuksessa syntyneet jäänteet.

– Suurin osa ylijääneestä mäskistä käytetään pihvikarjan rehuna, mutta osalla olen ruokkinut myös jauhomatoja.

Jauhomatoja kulhossa.
Jauhomadot pitenevät, kun niitä paistaa. Jauhomatoja kulhossa. Kuva: Yle / Maria Lång entomofagia,hyönteisruoka,toukka

Hyönteisala on vielä lähtökuopissaan, mutta tulevaisuudessa ruokakauppojen ja tilojen myymättä jääneet kasvikset voivat olla hyönteisten ruokaa. Myös ravintoloiden ruoanjätteitä voitaisiin käyttää.

Selkärangattomat eläimet työllistävät

Hyönteisten käyttö ruoassa on vielä lapsen kengissä, mutta Topi Kairenius uskoo vahvasti uuteen elintarvikemuotoon.

– Se on täysin uusi ala, jolla on potentiaalia työllistää monia kasvattajista tutkijoihin ja elintarvikeasiantuntijoihin sekä kuljetusyrityksiin.

Kymmeniä tuhansia kiloja roskissa

Mehiläiskuhnurin elämä on kovaa. Periaatteessa se hedelmöittää kuningattaren ja sen jälkeen se on tarpeeton mehiläisyhdyskunnassa. Siihen Topi Kairenius haluaa muutoksen.

– Suomessa heitetään pois noin 45 000 kiloa kuhnurintoukkia vuodessa. Se on sääli.

Mehiläiskenno jossa kuhnuritoukkia.
Kuhnurintoukat ovat parhaimmillaan punasilmävaiheessa. Mehiläiskenno jossa kuhnuritoukkia. Kuva: Yle / Strömsö Mehiläisvaha,kuhnuri,Strömsö (tv-ohjelma)

Hän uskoo kuitenkin muutokseen. Suomi on nimittäin ainoa EU-maa, jossa kuhnurintoukkia saa käyttää elintarvikkeena.

– Ehkä mehiläistarhaajat keräävät toukkia jo tänä kesänä.

Sen lisäksi, että Topi Kairenius näkee kuhnurintoukissa bisnesmahdollisuuksia, hän myös hehkuttaa toukkien makua. Kuhnurintoukka on aika makea, ja siinä on hento hunajainen sävy.

– Kuhnurintoukan makua on mahdoton kuvailla. Se on upea hyönteinen, joka maistuu taivaalliselta.

Heinäsirkat saavat lihakset kasvamaan

Hyönteisiä on tehokas kasvattaa. Noin kuudella kilolla rehua saa kasvatettua kilon hyönteisiä. Sirkat kasvavat nopeasti ja ovat valmiita korjattavaksi vajaassa kuudessa viikossa.

Ravintona hyönteiset ovat hyvin proteiinipitoisia.

– Kotisirkassa on proteiinia noin 25 prosenttia. 100 grammassa sirkkajauhoa on 70 grammaa proteiinia.

Paistettuja kotisirkkoja kulhossa.
Juuri nämä kotisirkat on kasvatettu Pohjanmaalla. Paistettuja kotisirkkoja kulhossa. Kuva: Yle / Maria Lång Kotisirkka,Heinäsirkat,entomofagia,hyönteisruoka,Strömsö (tv-ohjelma)

Sen lisäksi hyönteisissä on tärkeitä ravintoaineita. Hyönteiset sisältävät muun muassa kalsiumia, rautaa, sinkkiä, B12-vitamiinia ja hyviä rasvahappoja.

Indiana Jones vihaa tuhatjalkaisia

Hyönteiset ovat arkiruokaa monilla maailman mantereilla. Topi Kairenius toivoo, että myös Länsimaissa päästään yli ällötysvaiheen.

– Emme ole Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tottuneet näkemään hyönteisiä ravintona. Silti me syömme erilaisia äyriäisiä ja etanoita.

Viisi syytä syödä hyönteisiä

  1. Ilmastoystävällisyys – hyönteisiä varten ei tarvita viljely- tai laidunmaita.
  2. Vähäresurssisuus ja kustannustehokkuus – hyönteiset vaativat vähän vettä ja energiaa, ja niitä voi kasvattaa maapallolla ympäri vuoden.
  3. Eettisyys – hyönteiset menevät viileässä horrokseen eivätkä tunne mitään, kun ne pakastetaan.
  4. Ravinnepitoisuus – hyönteiset sisältävät tärkeitä ravintoaineita ja niiden proteiinipitoisuus on korkea.
  5. Maukkaus – hyönteisissä on vaihteleva ja ihan omanlaisensa maku.

Nykyisin rapu ei juurikaan eroa hyönteisistä, mutta silti se on sosiaalisesti hyväksytty herkku, juhlaruoka monissa suomalaisperheissä. Toisin oli ennen.

– Sata vuotta sitten rapu ei soveltunut meistä ihmisravinnoksi.

Populäärikulttuuri on myös käyttänyt hyönteisiä pelottelemiseen. Kaikki Indiana Jones -elokuvia nähneet tietävät, miten selkärangattomat eläimet piinaavat Indyä.

– Fear Factorin ja muiden reality-sarjojen kaltaisissa ohjelmissa pitää syödä isoja eläviä hyönteisiä. Minä yritän välttää tällaisia shokkivaikutuksia.

Aikooko Topi syödä Hectorin?

Pitkän kuvauspäivän jälkeen Hector on edelleen lasipurkissaan. Se tuskin liikkuu. Se on jo saavuttanut lajinsa edustajan keski-iän. Ne elävät noin neljä vuotta.

Ikä ei paranna hyönteisten aromia.

– En aio syödä Hectoria, kun se kuolee. Se on jo liian vanha.

Keskustele

Strömsö

Ruudussa

Strömsö Instagramissa