Hyppää pääsisältöön

Piispa Teemu Laajasalo: Itsestään ei kannata luulla liikaa, mutta ei liian vähääkään

Piispa Teemu Laajasalo istuu työpöytänsä ääressä
Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo kantaa ilolla samaa piispanristiä kuin edeltäjänsäkin Piispa Teemu Laajasalo istuu työpöytänsä ääressä Kuva: Kirkon kuvapankki / Markku Pihlaja Teemu Laajasalo

Kuusi kuukautta Helsingin hiippakunnan piispan virkaa hoitanut Teemu Laajasalo löysi aikoinaan eettisten kysymysten ja uskonnonopettajan innostamana tien teologian pariin ja kirkon töihin. Nokkelana älyniekkana ja huumorin rakastajana hän aikoinaan päätyi myös koko kansan tuntemaksi vitsiniekaksi televisiosarja YleLeaksiin. Vaativien tehtävien ja viimeaikaisten julkisuuspaineiden keskellä piispa Teemu Laajasalo rentoutuu parhaiten perheen parissa.

Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Itä-Helsingin maisemissa tavallisessa suomalaisessa opettaja - myyntimies perheessä. Sukujuuret kulkevat myös arjessa piispan mukana isoisän, sokean hierojan, salkun myötä. Kirkollisia vaikuttajia ei suvussa aikaisemmin ole ollut vaikka eno toki toimikin aikoinaan Tampereella haudankaivajana.

Papiksi vihkiminen oli käänteentekevä tapahtuma

Teologian maisteri Teemu Laajasalo vihittiin papiksi Helsingin tuomiokirkossa helatorstaina vuonna 1997. Kaksikymmentäkaksivuotias nuori mies oli valmistunut nopeassa tahdissa Helsingin yliopistosta vajaa kuukautta aikaisemmin.

– Pappisvihkimyskuvassa olen tuo takarivissä ”vauvan ja pulun näköinen mies". Muistan hyvin tuon sumuisen päivän kun nousin Tuomiokirkon rappusia ja mietin mitä olen tekemässä. Muistan myös hyvin piispa Eero Huovisen käden painon pääni päällä ja halauksen toimituksen jälkeen sakastissa, muistelee Teemu Laajasalo tärkeän päivän tapahtumia.

Ennen papiksi päätymistään Teemu Laajasalo oli lukion jälkeen pitkään pähkäillyt mitä opiskelisi. Teatterikorkeakoulu, filosofia tai teologia oli vaihtoehtoina. Häntä kuitenkin kiinnosti erityisesti eettisten kysymysten älyllinen pohdinta ja dogmihistorian rauhoittava vaikutus, niin kuin hän kuvailee.

– Dogmihistorian rauhoittavalla vaikutuksella tarkoitan, että näitä kysymyksiä on jo pohdittu aikaisemmin. Mietin että jospa näitä pohdiskelemalla aukeisi jotain uutta. Ratkaisevassa roolissa teologiaan päätymiseen oli uskonnonopettajallani Risto Hemminkillä, sanoittaa Teemu Laajasalo elämänuransa valintaa.

Ihmisen arvo ei ole riippuvainen asemasta

Piispana Teemu Laajasalo kulkee niin kirkkojen kuin yhteiskunnan vallan labyrinteissa. Tärkeimpänä tehtävänä piispana hän kokee tällä hetkellä kuitenkin oman hiippakuntansa seurakuntien työn tukemisen.

– Kuuden kuukauden piispan kokemuksella koen tärkeäksi ihmisten kohtaamisen. Piispan tehtävä on siinä mielessä hyvin samankaltainen kuin seurakuntapapin tehtävä: olla kasvot kirkolle ja sitä kautta kertoa Kristuksesta ja kirkosta. Olennaista on olla matalalla kynnyksellä kohdattavissa, sanoo piispa Teemu Laajasalo.

Evankelis-luterilainen kirkko Suomessa elää monenlaisten haasteiden keskellä. Jäsenmäärä vähenee tasaista tahtia, menot kasvavat ja tulot vähenevät. Kirkkoon ja sen työntekijöihin kohdistuu monenlaisia odotuksia. Miten Teemu Laajasalon mielestä kirkko säilyttää kaiken keskellä uskottavuutensa?

– Uskottavuus nousee siitä että edustaa sellaista instituutiota, joka on kiinnostunut ihmisestä ja haluaa hänelle hyvää, eikä sellaista instituutiota, joka etääntyy maailmasta ja elää omassa norsunluutornissaan. Kirkon ydintehtävä on puhua Kristuksesta joka vie meidät taivaaseen, kiteyttää evankelis-luterilaisen kirkon nuorin piispa.

Piispa Teemu Laajasalon mukaan kirkko on vahvimmillaan silloin kun Kristuksen kasvot näkyvät esimerkiksi perhekerhoissa, perheneuvonnassa ja diakoniatyön yksittäisissä tapaamisissa. Perusseurakuntatyö on avain kaikelle.

Sattuma ja nuoruuden huomiohakuisuus ajoivat tv-ohjelmiin

Suurelle yleisölle Helsingin nykyinen piispa on tullut tutuksi monien tv-ohjelmien myötä, viimeisimpänä YleLeaks televisiosarjan hahmojen kautta. Siinä otettiin pilke silmäkulmassa kantaa viikon ajankohtaisiin tapahtumiin, uutisiin ja juoruihin. Vakiokommentaattorina viisi vuotta ohjelmassa mukana ollut Teemu Laajasalo esiintyi hahmoina Kesä Steiner, Kalle Vapaamäki ja Teemu Tammisalo ja muistelee kokemustaan hyvillä mielin.

– Lähdin huumoriohjelma YleLeaksiin ehkä sattuman myötä, ehkä omaa huomiohakuisuuttani. Se oli minulle harrastus ja henkireikä. Sain amatöörinä olla tekemässä ohjelmaa Suomen ykköskoomikoiden kanssa, muistelee Laajasalo kokemustaan.

Huumori ja ilo ovat Jumalan lahjaa

Vitsien keksiminen Teemu Laajasalolle oli ja on työläs mutta rakas harrastus. Huumorin tekemisestä on löytynyt yllättäviä asioita

– Huumorissa on kaksi puolta. Yhtäältä siinä on väkivaltainen puoli, jota en aikaisemmin tunnistanut. Olen joutunut sitä aivan uudella tavalla miettimään. Huumorihan voi olla kauheata – pilkkaa, jossa yhteisöllisesti sovituilla säännöillä pilkataan jotain. Se on sellainen puoli, jossa en haluaisi olla mukana, hän korostaa.

Teologina ja pappina Teemu Laajasalo tuntee huumorin toisen puolen Jumalan lahjana. Pahimpien surujen keskellä se voi auttaa löytämään asioille perspektiivin.

– Psykologisesti se on mielettömän vapauttava tunne, että saamme nauraa nämä elämän monimutkaisuudet ja haasteet pois – ja se on Jumalan lahja, iloitsee Laajasalo.

Toivo on lahja ja tehtävä

Ilo ja optimistisuus ovat Teemu Laajasalolle hyvin luoteenomaisia piirteitä. Siksi ei ihmetytä, että Raamatussa teologi Laajasalolle Paavalin kirjeet ovat tärkeitä. Niissä puhutaan uskosta, toivosta ja rakkaudesta.

– Toivohan on yhtäältä hyve, mutta myös lahja ja tehtävä - lahja, jossa toivolla on kohde: viimekädessä hyvä Jumala, joka antaa sen toivon. Mutta se on myös tehtävä. Toivo on olennaista silloinkin kun tilastomatematiikka ja tunteet eivät ole sen puolella. Oman jaksamisen kannalta on tärkeää mittasuhteiden ymmärtäminen. Minulla on risti kaulassa, joka on ollut minun kaikilla edeltäjillä ja tulee aika jolloin se on seuraajallani.Itsestään ei kanna luulla liikaa, mutta ei liian vähääkään, toteaa piispa Teemu Laajasalo.

  • Koreografi Hanna Brotherus: Rakkaus tanssiin on pitänyt minut hengissä

    Tanssi avaa kehoon koteloituneet muistot

    Viisikymmentä vuotta täyttävä koreografi Hanna Brotherus on aina rakastunut tanssia. Kun hän oli nuoruudessaan katsomassa balettiesityksiä, hän itki lähes aina. Kaipaus tanssin pariin oli niin kova. Vaikka tie ammattilaisuuteen oli mutkainen, elämäntyö tanssin parissa toteutui lopulta.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Piispa Teemu Laajasalo: Itsestään ei kannata luulla liikaa, mutta ei liian vähääkään

    Piispaa Teemu Laajasaloa kiinnostavat teologia ja ihmiset.

    Kuusi kuukautta Helsingin hiippakunnan piispan virkaa hoitanut Teemu Laajasalo löysi aikoinaan eettisten kysymysten ja uskonnonopettajan innostamana tien teologian pariin ja kirkon töihin. Nokkelana älyniekkana ja huumorin rakastajana hän aikoinaan päätyi myös koko kansan tuntemaksi vitsiniekaksi televisiosarja YleLeaksiin. Vaativien tehtävien ja viimeaikaisten julkisuuspaineiden keskellä piispa Teemu Laajasalo rentoutuu parhaiten perheen parissa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Koreografi Hanna Brotherus: Rakkaus tanssiin on pitänyt minut hengissä

    Tanssi avaa kehoon koteloituneet muistot

    Viisikymmentä vuotta täyttävä koreografi Hanna Brotherus on aina rakastunut tanssia. Kun hän oli nuoruudessaan katsomassa balettiesityksiä, hän itki lähes aina. Kaipaus tanssin pariin oli niin kova. Vaikka tie ammattilaisuuteen oli mutkainen, elämäntyö tanssin parissa toteutui lopulta.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Piispa Teemu Laajasalo: Itsestään ei kannata luulla liikaa, mutta ei liian vähääkään

    Piispaa Teemu Laajasaloa kiinnostavat teologia ja ihmiset.

    Kuusi kuukautta Helsingin hiippakunnan piispan virkaa hoitanut Teemu Laajasalo löysi aikoinaan eettisten kysymysten ja uskonnonopettajan innostamana tien teologian pariin ja kirkon töihin. Nokkelana älyniekkana ja huumorin rakastajana hän aikoinaan päätyi myös koko kansan tuntemaksi vitsiniekaksi televisiosarja YleLeaksiin. Vaativien tehtävien ja viimeaikaisten julkisuuspaineiden keskellä piispa Teemu Laajasalo rentoutuu parhaiten perheen parissa.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Suomentaja Kersti Juva haluaa olla mukana yhteiskunnan muutoksessa

    Kersti Juva suomentaja

    Kersti Juva tunnetaan parhaiten urastaan suomentajana. Hänen työpöytänsä kautta ovat kulkeneet Taru sormusten herrasta -trilogia, Nalle Puh, Ylpeys ja ennakkoluulo sekä lukuisat muut teokset. Hänen suomentamansa kuunnelmasarja Knalli ja sateenvarjo viihdytti radionkuuntelijoita usean vuosikymmenen ajan. Juva on ollut paikalla myös silloin, kun yhteiskunta on kaivannut muutosta. Kun omaa paikkaa ei tahtonut löytyä opiskelijaliikkeestä, ainoa vaihtoehto oli ryhtyä ajamaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. - Maailma on muuttunut, ja minä olen ollut siinä muutoksessa mukana, Juva sanoo.

  • Musiikkiteatteritaiteilija Reetta Ristimäki haluaa raikastaa oopperaa kokonaisvaltaisesti

    Musiikkiteatteritaiteilija luo oman työpaikkansa.

    Musiikkiteatteritaiteen monitoiminainen, oopperalaulaja, laulupedagogi Reetta Ristimäki on koko elämänsä ajan luonut omat työpaikkansa. Ooppera Skaala, Musiikkiteatteri Kapsäkki ja nyt parhaillaan Suomalainen kamariooppera ovat työllistäneet häntä. Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä ohjaajan työhön.

  • Ami Aspelundin elämä estradilla

    Ami Aspelund on Suomen kansainvälisimpiä artisteja

    Pitkän linjan artisti Ami Aspelund valloitti yleisönsä jo 1970-luvulla, kun Apinamies rävähti radioon. Huumoria, rohkeutta, herkkyyttä ja isoa osaamista on Amin ura ollut täynnä lukemattomien levytysten, lava-, ravintolashow- ja TV-produktioiden sekä musikaalien myötä. Ami Aspelund edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1983 Kari Kuusamon kappaleella Fantasiaa. Suuret esiintymiset täyttivät monikielisen, taidokkaasti laulavan, estradeilla suvereenisti liikkuvan ja tanssivan Amin elämän. –Parhaimmillani olen ehdottomasti live-artistina, minulle on tärkeää saada yleisön reaktio heti mukaan, sanoo Ami. Paluu uran alun vuosikymmenelle, 1970-luvulle on tapahtumassa nyt rock-musiikin kautta, jota Ami pääsee räjäyttämään vahvan viihdyttäjän kovalla kokemuksella.

  • Muusikko Heikki Laitinen uskoo, että laulu ja tanssi ovat ihmisessä ja niiden täytyy antaa tulla esiin

    Jokaisen sisällä on loputtomasti musiikkia.

    Laulu on Heikki Laitisen mukaan ihmisen olennaisin ilmaisumuoto. Elämänsä varrella hän on työskennellyt niin musiikin tutkijana, lehtorina, säveltäjänä, muusikkona kuin performanssitaiteilijana. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston professorina 2000-luvulla toiminut Laitinen jatkaa nyt matkaansa musiikin maailmassa yhä vahvemmin taiteilijana.

  • Älä Kalle Päätalo itke, kyllä sinusta vielä kirjailija tulee!

    Päätalon mielessä pitkään elänyt unelma toteutuu

    Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki –romaania lukiessani mietin luenko kertojan, kirjailijan itsensä vai ihan jonkun muun tarinaa – jopa omaanikin? En tiedä kumpi on enemmän näiden vuosikymmenten mittaan muuttunut, minä vai Iijoki, mutta nyt katselen Päätalon tarinaa uusin silmin. Hyvästi, Iijoki –romaani ilmestyi vuonna 1995.

  • Avaruusromua: Unta se ei ollut!

    Kuolemanrajakokemus on kokemus elämän ja kuoleman rajalta.

    Kuolemanrajakokemus on sananmukaisesti kokemus elämän ja kuoleman rajalta. Se on voimakas ja elämyksellinen kokemus. Ainakin sellaisena sen ovat kuvailleet lukuisat kuolemaa lähellä käyneet ihmiset. Kuolemanrajakokemuksia on tutkittu tieteellisesti ja niitä on pyritty selittämään monenlaisilla lääketieteellisillä teorioilla. ”Mikään teorioista ei ole kuitenkaan pystynyt selittämään kuolemanrajakokemusten syntyä”, kirjoittaa Miia Kontro kirjassaan Portilla – suomalaisia kuolemanrajakokemuksia. Toimittajana Jukka Mikkola.