Hyppää pääsisältöön

Piispa Teemu Laajasalo: Itsestään ei kannata luulla liikaa, mutta ei liian vähääkään

Piispa Teemu Laajasalo istuu työpöytänsä ääressä
Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo kantaa ilolla samaa piispanristiä kuin edeltäjänsäkin Piispa Teemu Laajasalo istuu työpöytänsä ääressä Kuva: Kirkon kuvapankki / Markku Pihlaja Teemu Laajasalo

Kuusi kuukautta Helsingin hiippakunnan piispan virkaa hoitanut Teemu Laajasalo löysi aikoinaan eettisten kysymysten ja uskonnonopettajan innostamana tien teologian pariin ja kirkon töihin. Nokkelana älyniekkana ja huumorin rakastajana hän aikoinaan päätyi myös koko kansan tuntemaksi vitsiniekaksi televisiosarja YleLeaksiin. Vaativien tehtävien ja viimeaikaisten julkisuuspaineiden keskellä piispa Teemu Laajasalo rentoutuu parhaiten perheen parissa.

Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Itä-Helsingin maisemissa tavallisessa suomalaisessa opettaja - myyntimies perheessä. Sukujuuret kulkevat myös arjessa piispan mukana isoisän, sokean hierojan, salkun myötä. Kirkollisia vaikuttajia ei suvussa aikaisemmin ole ollut vaikka eno toki toimikin aikoinaan Tampereella haudankaivajana.

Papiksi vihkiminen oli käänteentekevä tapahtuma

Teologian maisteri Teemu Laajasalo vihittiin papiksi Helsingin tuomiokirkossa helatorstaina vuonna 1997. Kaksikymmentäkaksivuotias nuori mies oli valmistunut nopeassa tahdissa Helsingin yliopistosta vajaa kuukautta aikaisemmin.

– Pappisvihkimyskuvassa olen tuo takarivissä ”vauvan ja pulun näköinen mies". Muistan hyvin tuon sumuisen päivän kun nousin Tuomiokirkon rappusia ja mietin mitä olen tekemässä. Muistan myös hyvin piispa Eero Huovisen käden painon pääni päällä ja halauksen toimituksen jälkeen sakastissa, muistelee Teemu Laajasalo tärkeän päivän tapahtumia.

Ennen papiksi päätymistään Teemu Laajasalo oli lukion jälkeen pitkään pähkäillyt mitä opiskelisi. Teatterikorkeakoulu, filosofia tai teologia oli vaihtoehtoina. Häntä kuitenkin kiinnosti erityisesti eettisten kysymysten älyllinen pohdinta ja dogmihistorian rauhoittava vaikutus, niin kuin hän kuvailee.

– Dogmihistorian rauhoittavalla vaikutuksella tarkoitan, että näitä kysymyksiä on jo pohdittu aikaisemmin. Mietin että jospa näitä pohdiskelemalla aukeisi jotain uutta. Ratkaisevassa roolissa teologiaan päätymiseen oli uskonnonopettajallani Risto Hemminkillä, sanoittaa Teemu Laajasalo elämänuransa valintaa.

Ihmisen arvo ei ole riippuvainen asemasta

Piispana Teemu Laajasalo kulkee niin kirkkojen kuin yhteiskunnan vallan labyrinteissa. Tärkeimpänä tehtävänä piispana hän kokee tällä hetkellä kuitenkin oman hiippakuntansa seurakuntien työn tukemisen.

– Kuuden kuukauden piispan kokemuksella koen tärkeäksi ihmisten kohtaamisen. Piispan tehtävä on siinä mielessä hyvin samankaltainen kuin seurakuntapapin tehtävä: olla kasvot kirkolle ja sitä kautta kertoa Kristuksesta ja kirkosta. Olennaista on olla matalalla kynnyksellä kohdattavissa, sanoo piispa Teemu Laajasalo.

Evankelis-luterilainen kirkko Suomessa elää monenlaisten haasteiden keskellä. Jäsenmäärä vähenee tasaista tahtia, menot kasvavat ja tulot vähenevät. Kirkkoon ja sen työntekijöihin kohdistuu monenlaisia odotuksia. Miten Teemu Laajasalon mielestä kirkko säilyttää kaiken keskellä uskottavuutensa?

– Uskottavuus nousee siitä että edustaa sellaista instituutiota, joka on kiinnostunut ihmisestä ja haluaa hänelle hyvää, eikä sellaista instituutiota, joka etääntyy maailmasta ja elää omassa norsunluutornissaan. Kirkon ydintehtävä on puhua Kristuksesta joka vie meidät taivaaseen, kiteyttää evankelis-luterilaisen kirkon nuorin piispa.

Piispa Teemu Laajasalon mukaan kirkko on vahvimmillaan silloin kun Kristuksen kasvot näkyvät esimerkiksi perhekerhoissa, perheneuvonnassa ja diakoniatyön yksittäisissä tapaamisissa. Perusseurakuntatyö on avain kaikelle.

Sattuma ja nuoruuden huomiohakuisuus ajoivat tv-ohjelmiin

Suurelle yleisölle Helsingin nykyinen piispa on tullut tutuksi monien tv-ohjelmien myötä, viimeisimpänä YleLeaks televisiosarjan hahmojen kautta. Siinä otettiin pilke silmäkulmassa kantaa viikon ajankohtaisiin tapahtumiin, uutisiin ja juoruihin. Vakiokommentaattorina viisi vuotta ohjelmassa mukana ollut Teemu Laajasalo esiintyi hahmoina Kesä Steiner, Kalle Vapaamäki ja Teemu Tammisalo ja muistelee kokemustaan hyvillä mielin.

– Lähdin huumoriohjelma YleLeaksiin ehkä sattuman myötä, ehkä omaa huomiohakuisuuttani. Se oli minulle harrastus ja henkireikä. Sain amatöörinä olla tekemässä ohjelmaa Suomen ykköskoomikoiden kanssa, muistelee Laajasalo kokemustaan.

Huumori ja ilo ovat Jumalan lahjaa

Vitsien keksiminen Teemu Laajasalolle oli ja on työläs mutta rakas harrastus. Huumorin tekemisestä on löytynyt yllättäviä asioita

– Huumorissa on kaksi puolta. Yhtäältä siinä on väkivaltainen puoli, jota en aikaisemmin tunnistanut. Olen joutunut sitä aivan uudella tavalla miettimään. Huumorihan voi olla kauheata – pilkkaa, jossa yhteisöllisesti sovituilla säännöillä pilkataan jotain. Se on sellainen puoli, jossa en haluaisi olla mukana, hän korostaa.

Teologina ja pappina Teemu Laajasalo tuntee huumorin toisen puolen Jumalan lahjana. Pahimpien surujen keskellä se voi auttaa löytämään asioille perspektiivin.

– Psykologisesti se on mielettömän vapauttava tunne, että saamme nauraa nämä elämän monimutkaisuudet ja haasteet pois – ja se on Jumalan lahja, iloitsee Laajasalo.

Toivo on lahja ja tehtävä

Ilo ja optimistisuus ovat Teemu Laajasalolle hyvin luoteenomaisia piirteitä. Siksi ei ihmetytä, että Raamatussa teologi Laajasalolle Paavalin kirjeet ovat tärkeitä. Niissä puhutaan uskosta, toivosta ja rakkaudesta.

– Toivohan on yhtäältä hyve, mutta myös lahja ja tehtävä - lahja, jossa toivolla on kohde: viimekädessä hyvä Jumala, joka antaa sen toivon. Mutta se on myös tehtävä. Toivo on olennaista silloinkin kun tilastomatematiikka ja tunteet eivät ole sen puolella. Oman jaksamisen kannalta on tärkeää mittasuhteiden ymmärtäminen. Minulla on risti kaulassa, joka on ollut minun kaikilla edeltäjillä ja tulee aika jolloin se on seuraajallani.Itsestään ei kanna luulla liikaa, mutta ei liian vähääkään, toteaa piispa Teemu Laajasalo.

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Hylätyksi itsensä tuntenut Jari Ahola koki fyysistä kipua, kun näyttelijyys uhkasi jäädä pelkäksi unelmaksi

    Näyttelijän ura oli Jari Aholan elämää suurempi unelma.

    Kun Jari Aholan ahdistava pääsykoepuristus Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle 90-luvun lopussa karahti kiville aivan kalkkiviivoilla, nuori mies menetti toivonsa satojen roolien täyteisestä tulevaisuudesta. Hän harkitsi jopa omien päiviensä päättämistä. Itkuista puhelua äidille seurasi kuitenkin orastaneen uran tärkeimpien mentorien tsemppaukset, joiden voimalla kapinallinen poika ponnisti ensiksi Teatterikorkeakouluun ja lopulta koko kansan rakastamaksi Mauno Pepposeksi Tampereen Työväen teatterin menestysmusikaalissa Vuonna 85.

  • Keskustele tässä peliteollisuudesta!

    Kesäkuun vieraana pelimiljonääri Timo Soininen

    Pelialalla liikkuvat suuret rahat. Viime vuoden suurin uutinen suomalaisessa pelimaailmassa oli Soinisen johtaman Small Giant Gamesin osake-enemmistön myynti 480 miljoonalla eurolla suurelle amerikkalaisyhtiölle, Miten pelialalla menestytään? Entä mikä peli yhdisti aikanaan Timo Soinisen ja toimittaja Juho-Pekka Rantalan?

  • Maahanmuuttajat - uhka vai mahdollisuus?

    Ihmiset kasaantuvat sinne minne pääomatkin.

    Rajanveto parempia elinoloja etsivien siirtolaisten ja turvapaikkaa tarvitsevien pakolaisten välillä hyvinkin vaikeaa. Eläkkeellä oleva suurlähettiläs Matti Kääriäinen ruotii kirjoituksessaan maahanmuuton haasteita ja peräänkuuluttaa avointa keskustelua maahanmuuttopolitiikasta.