Hyppää pääsisältöön

Piispa Teemu Laajasalo: Itsestään ei kannata luulla liikaa, mutta ei liian vähääkään

Piispa Teemu Laajasalo istuu työpöytänsä ääressä
Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo kantaa ilolla samaa piispanristiä kuin edeltäjänsäkin Piispa Teemu Laajasalo istuu työpöytänsä ääressä Kuva: Kirkon kuvapankki / Markku Pihlaja Teemu Laajasalo

Kuusi kuukautta Helsingin hiippakunnan piispan virkaa hoitanut Teemu Laajasalo löysi aikoinaan eettisten kysymysten ja uskonnonopettajan innostamana tien teologian pariin ja kirkon töihin. Nokkelana älyniekkana ja huumorin rakastajana hän aikoinaan päätyi myös koko kansan tuntemaksi vitsiniekaksi televisiosarja YleLeaksiin. Vaativien tehtävien ja viimeaikaisten julkisuuspaineiden keskellä piispa Teemu Laajasalo rentoutuu parhaiten perheen parissa.

Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Itä-Helsingin maisemissa tavallisessa suomalaisessa opettaja - myyntimies perheessä. Sukujuuret kulkevat myös arjessa piispan mukana isoisän, sokean hierojan, salkun myötä. Kirkollisia vaikuttajia ei suvussa aikaisemmin ole ollut vaikka eno toki toimikin aikoinaan Tampereella haudankaivajana.

Papiksi vihkiminen oli käänteentekevä tapahtuma

Teologian maisteri Teemu Laajasalo vihittiin papiksi Helsingin tuomiokirkossa helatorstaina vuonna 1997. Kaksikymmentäkaksivuotias nuori mies oli valmistunut nopeassa tahdissa Helsingin yliopistosta vajaa kuukautta aikaisemmin.

– Pappisvihkimyskuvassa olen tuo takarivissä ”vauvan ja pulun näköinen mies". Muistan hyvin tuon sumuisen päivän kun nousin Tuomiokirkon rappusia ja mietin mitä olen tekemässä. Muistan myös hyvin piispa Eero Huovisen käden painon pääni päällä ja halauksen toimituksen jälkeen sakastissa, muistelee Teemu Laajasalo tärkeän päivän tapahtumia.

Ennen papiksi päätymistään Teemu Laajasalo oli lukion jälkeen pitkään pähkäillyt mitä opiskelisi. Teatterikorkeakoulu, filosofia tai teologia oli vaihtoehtoina. Häntä kuitenkin kiinnosti erityisesti eettisten kysymysten älyllinen pohdinta ja dogmihistorian rauhoittava vaikutus, niin kuin hän kuvailee.

– Dogmihistorian rauhoittavalla vaikutuksella tarkoitan, että näitä kysymyksiä on jo pohdittu aikaisemmin. Mietin että jospa näitä pohdiskelemalla aukeisi jotain uutta. Ratkaisevassa roolissa teologiaan päätymiseen oli uskonnonopettajallani Risto Hemminkillä, sanoittaa Teemu Laajasalo elämänuransa valintaa.

Ihmisen arvo ei ole riippuvainen asemasta

Piispana Teemu Laajasalo kulkee niin kirkkojen kuin yhteiskunnan vallan labyrinteissa. Tärkeimpänä tehtävänä piispana hän kokee tällä hetkellä kuitenkin oman hiippakuntansa seurakuntien työn tukemisen.

– Kuuden kuukauden piispan kokemuksella koen tärkeäksi ihmisten kohtaamisen. Piispan tehtävä on siinä mielessä hyvin samankaltainen kuin seurakuntapapin tehtävä: olla kasvot kirkolle ja sitä kautta kertoa Kristuksesta ja kirkosta. Olennaista on olla matalalla kynnyksellä kohdattavissa, sanoo piispa Teemu Laajasalo.

Evankelis-luterilainen kirkko Suomessa elää monenlaisten haasteiden keskellä. Jäsenmäärä vähenee tasaista tahtia, menot kasvavat ja tulot vähenevät. Kirkkoon ja sen työntekijöihin kohdistuu monenlaisia odotuksia. Miten Teemu Laajasalon mielestä kirkko säilyttää kaiken keskellä uskottavuutensa?

– Uskottavuus nousee siitä että edustaa sellaista instituutiota, joka on kiinnostunut ihmisestä ja haluaa hänelle hyvää, eikä sellaista instituutiota, joka etääntyy maailmasta ja elää omassa norsunluutornissaan. Kirkon ydintehtävä on puhua Kristuksesta joka vie meidät taivaaseen, kiteyttää evankelis-luterilaisen kirkon nuorin piispa.

Piispa Teemu Laajasalon mukaan kirkko on vahvimmillaan silloin kun Kristuksen kasvot näkyvät esimerkiksi perhekerhoissa, perheneuvonnassa ja diakoniatyön yksittäisissä tapaamisissa. Perusseurakuntatyö on avain kaikelle.

Sattuma ja nuoruuden huomiohakuisuus ajoivat tv-ohjelmiin

Suurelle yleisölle Helsingin nykyinen piispa on tullut tutuksi monien tv-ohjelmien myötä, viimeisimpänä YleLeaks televisiosarjan hahmojen kautta. Siinä otettiin pilke silmäkulmassa kantaa viikon ajankohtaisiin tapahtumiin, uutisiin ja juoruihin. Vakiokommentaattorina viisi vuotta ohjelmassa mukana ollut Teemu Laajasalo esiintyi hahmoina Kesä Steiner, Kalle Vapaamäki ja Teemu Tammisalo ja muistelee kokemustaan hyvillä mielin.

– Lähdin huumoriohjelma YleLeaksiin ehkä sattuman myötä, ehkä omaa huomiohakuisuuttani. Se oli minulle harrastus ja henkireikä. Sain amatöörinä olla tekemässä ohjelmaa Suomen ykköskoomikoiden kanssa, muistelee Laajasalo kokemustaan.

Huumori ja ilo ovat Jumalan lahjaa

Vitsien keksiminen Teemu Laajasalolle oli ja on työläs mutta rakas harrastus. Huumorin tekemisestä on löytynyt yllättäviä asioita

– Huumorissa on kaksi puolta. Yhtäältä siinä on väkivaltainen puoli, jota en aikaisemmin tunnistanut. Olen joutunut sitä aivan uudella tavalla miettimään. Huumorihan voi olla kauheata – pilkkaa, jossa yhteisöllisesti sovituilla säännöillä pilkataan jotain. Se on sellainen puoli, jossa en haluaisi olla mukana, hän korostaa.

Teologina ja pappina Teemu Laajasalo tuntee huumorin toisen puolen Jumalan lahjana. Pahimpien surujen keskellä se voi auttaa löytämään asioille perspektiivin.

– Psykologisesti se on mielettömän vapauttava tunne, että saamme nauraa nämä elämän monimutkaisuudet ja haasteet pois – ja se on Jumalan lahja, iloitsee Laajasalo.

Toivo on lahja ja tehtävä

Ilo ja optimistisuus ovat Teemu Laajasalolle hyvin luoteenomaisia piirteitä. Siksi ei ihmetytä, että Raamatussa teologi Laajasalolle Paavalin kirjeet ovat tärkeitä. Niissä puhutaan uskosta, toivosta ja rakkaudesta.

– Toivohan on yhtäältä hyve, mutta myös lahja ja tehtävä - lahja, jossa toivolla on kohde: viimekädessä hyvä Jumala, joka antaa sen toivon. Mutta se on myös tehtävä. Toivo on olennaista silloinkin kun tilastomatematiikka ja tunteet eivät ole sen puolella. Oman jaksamisen kannalta on tärkeää mittasuhteiden ymmärtäminen. Minulla on risti kaulassa, joka on ollut minun kaikilla edeltäjillä ja tulee aika jolloin se on seuraajallani.Itsestään ei kanna luulla liikaa, mutta ei liian vähääkään, toteaa piispa Teemu Laajasalo.

  • Keskustele rauhantyöstä

    Onko rauhanliikkeellä merkitystä?

    Mitä mieltä olet rauhanjärjestöistä: onko niiden työllä merkitystä? Mikä olisi vaikuttavinta rauhantyötä mielestäsi?

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Pianotaiteilija Meri Louhos, 91-v., elää vahvasti tätä päivää

    Pianopedagogi iloitsee oppilaidensa menestymisestä.

    Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhla kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Kuusi kuvaa ohjelmassa taiteilijaa avaa elämänsä tarinaa viiden valokuvan kautta.

  • Muotisuunnittelija Jaakko Selin pukeutuu miten haluaa

    Muotitoimittaja suunniteli funktionaalisia työvaatteita

    Monessa mukana ollut muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Osto- ja myyntiliikkeen takahuoneessa syntyneenä hän puolustaa jokaisen ihmisen oikeutta kauneuteen ja tyyliin. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele rauhantyöstä

    Onko rauhanliikkeellä merkitystä?

    Mitä mieltä olet rauhanjärjestöistä: onko niiden työllä merkitystä? Mikä olisi vaikuttavinta rauhantyötä mielestäsi?

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Pianotaiteilija Meri Louhos, 91-v., elää vahvasti tätä päivää

    Pianopedagogi iloitsee oppilaidensa menestymisestä.

    Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhla kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Kuusi kuvaa ohjelmassa taiteilijaa avaa elämänsä tarinaa viiden valokuvan kautta.

  • Muotisuunnittelija Jaakko Selin pukeutuu miten haluaa

    Muotitoimittaja suunniteli funktionaalisia työvaatteita

    Monessa mukana ollut muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Osto- ja myyntiliikkeen takahuoneessa syntyneenä hän puolustaa jokaisen ihmisen oikeutta kauneuteen ja tyyliin. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta.

  • Miksi näemme unia?

    Mikä on unien näkemisen tarkoitus?

    Ihminen nukkuu kolmasosan elämästään ja näkee useiden vuosien ajan unia. Miksi? Haluatko kysyä nukkumisesta tai unien näkemisestä jotain tutkija Katja Vallilta tai tutkimusprofessori Timo Partoselta? Osallistu keskusteluun!

  • Keskustele itsemurhasta

    Onko itsemurha joskus sallittava?

    Itsemurhan ympärillä on edelleen tabuluonteinen hiljaisuus. Ulla-Kaija Lammin mies teki 17 vuotta sitten itsemurhan. Ulla-Kaija on halunnut olla aina avoin tapahtuneesta eikä kantaa asiasta syyllisyyttä. Ulla-Kaijan mielestä hänen miehensä tekoa ei olisi voitu estää. Kaikki mahdollinen apu annettiin, mutta mies halusi silti lähteä pois.

  • Ilo ei pettänyt Noora Västistä, vaikka luut pettivät

    Vaikka Noora Västisen luusto on hauras, se ei häntä pysäytä.

    Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhauraus sairauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus.

  • Keskustele muotoilusta

    Nojaako suomalainen muotoilu liikaa menneisyyteen?

    Miten nostaa suomalaisen muotoilun uusia nimiä esille? Mitä mieltä olet lasitaiteilija Marja Hepo-ahon sekä muotoilija Timo Sallin ajatuksista?

  • Leena Taavitsainen-Petäjä on sanojen amatsoni

    Dario Fon ihmisyys sykähdytti Leena Taavitsainen-Petäjää

    Italiankielisen kirjallisuuden suomentaja, italianopettaja ja tulkki FM Leena-Taavitsainen Petäjä voimaantuu keskellä kaupunkia uimalla ja pyöräilemällä läpi vuoden. —Italialaiset ihmettelevät, miksi helsinkiläiset lähtevät erikseen mökille, vaikka asuvat jo "luonnossa". Luonto on ehdottomasti kotimaan parasta antia, seurallisuus taas saa minut syttymään Italiassa, kertoo tämä kahden kulttuurin "sanojen amatsoni", joksi ohjaaja Dario Fo hänet luonnehti, kun Matka Reimsiin -ooppera työstettiin Kansallisoopperan lavalle.

  • Keskustele uskonnosta

    Miten suomalaisten uskonnollisuus on muuttumassa

    Onko suomalaisten uskonnollisuus muuttumassa? Kirkkoon kuuluvien määrä on laskussa, itsenäisten uskonnollisten yhdyskuntien määrä nousussa. Mitä ajatuksia tutkija Jussi Sohlbergin ja ex-evankelista Patrick Tiaisen keskustelu sinussa herättää?

  • Keskustele toivon merkityksestä

    Millainen merkitys toivolla on paranemisessa?

    Millaisia ajatuksia syöpälääkäri Päivi Hietasen ja valmentaja Ulrika Björkstamin keskustelu toivosta sinussa herättää? Millainen toivo on auttanut sinua vaikeissa elämäntilanteissa eteenpäin? Osallistu keskusteluun! Voit myös lähettää minulle aihe-ehdotuksia osoitteeseen sari.valto@yle.fi

  • Kirjailija Anne Leinonen rakastaa outoa ja kummaa

    Mielikuvitusta ruokitaan syömällä ja juomalla hyvin.

    Spekulatiivista fiktiota kirjoittava Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia.

  • Tarina on kerrottu, mysteeri jää eloon - millainen on kuuluisa tuntematon?

    - Ei niitä kisoja paperilla ajeta, sanoo Kimi Räikkönen

    Kirjailijan työ ei pääty, kun kirja on kansissa. Kirjamessuilla yksinäinen puurtaja muuttuu julkiseksi eläimeksi. Hän voi joutua hetkeksi samaan asemaan kuin ne, joista hän on kirjoittanut. Ymmärtääkö Kari Hotakainen kirjamessuilla, miltä Kimi Räikkösestä tuntuu? Vuoden myydyin kotimainen kirja on nimeltään Tuntematon Kimi Räikkönen.