Hyppää pääsisältöön

Piispa Teemu Laajasalo: Itsestään ei kannata luulla liikaa, mutta ei liian vähääkään

Piispa Teemu Laajasalo istuu työpöytänsä ääressä
Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo kantaa ilolla samaa piispanristiä kuin edeltäjänsäkin Piispa Teemu Laajasalo istuu työpöytänsä ääressä Kuva: Kirkon kuvapankki / Markku Pihlaja Teemu Laajasalo

Kuusi kuukautta Helsingin hiippakunnan piispan virkaa hoitanut Teemu Laajasalo löysi aikoinaan eettisten kysymysten ja uskonnonopettajan innostamana tien teologian pariin ja kirkon töihin. Nokkelana älyniekkana ja huumorin rakastajana hän aikoinaan päätyi myös koko kansan tuntemaksi vitsiniekaksi televisiosarja YleLeaksiin. Vaativien tehtävien ja viimeaikaisten julkisuuspaineiden keskellä piispa Teemu Laajasalo rentoutuu parhaiten perheen parissa.

Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Itä-Helsingin maisemissa tavallisessa suomalaisessa opettaja - myyntimies perheessä. Sukujuuret kulkevat myös arjessa piispan mukana isoisän, sokean hierojan, salkun myötä. Kirkollisia vaikuttajia ei suvussa aikaisemmin ole ollut vaikka eno toki toimikin aikoinaan Tampereella haudankaivajana.

Papiksi vihkiminen oli käänteentekevä tapahtuma

Teologian maisteri Teemu Laajasalo vihittiin papiksi Helsingin tuomiokirkossa helatorstaina vuonna 1997. Kaksikymmentäkaksivuotias nuori mies oli valmistunut nopeassa tahdissa Helsingin yliopistosta vajaa kuukautta aikaisemmin.

– Pappisvihkimyskuvassa olen tuo takarivissä ”vauvan ja pulun näköinen mies". Muistan hyvin tuon sumuisen päivän kun nousin Tuomiokirkon rappusia ja mietin mitä olen tekemässä. Muistan myös hyvin piispa Eero Huovisen käden painon pääni päällä ja halauksen toimituksen jälkeen sakastissa, muistelee Teemu Laajasalo tärkeän päivän tapahtumia.

Ennen papiksi päätymistään Teemu Laajasalo oli lukion jälkeen pitkään pähkäillyt mitä opiskelisi. Teatterikorkeakoulu, filosofia tai teologia oli vaihtoehtoina. Häntä kuitenkin kiinnosti erityisesti eettisten kysymysten älyllinen pohdinta ja dogmihistorian rauhoittava vaikutus, niin kuin hän kuvailee.

– Dogmihistorian rauhoittavalla vaikutuksella tarkoitan, että näitä kysymyksiä on jo pohdittu aikaisemmin. Mietin että jospa näitä pohdiskelemalla aukeisi jotain uutta. Ratkaisevassa roolissa teologiaan päätymiseen oli uskonnonopettajallani Risto Hemminkillä, sanoittaa Teemu Laajasalo elämänuransa valintaa.

Ihmisen arvo ei ole riippuvainen asemasta

Piispana Teemu Laajasalo kulkee niin kirkkojen kuin yhteiskunnan vallan labyrinteissa. Tärkeimpänä tehtävänä piispana hän kokee tällä hetkellä kuitenkin oman hiippakuntansa seurakuntien työn tukemisen.

– Kuuden kuukauden piispan kokemuksella koen tärkeäksi ihmisten kohtaamisen. Piispan tehtävä on siinä mielessä hyvin samankaltainen kuin seurakuntapapin tehtävä: olla kasvot kirkolle ja sitä kautta kertoa Kristuksesta ja kirkosta. Olennaista on olla matalalla kynnyksellä kohdattavissa, sanoo piispa Teemu Laajasalo.

Evankelis-luterilainen kirkko Suomessa elää monenlaisten haasteiden keskellä. Jäsenmäärä vähenee tasaista tahtia, menot kasvavat ja tulot vähenevät. Kirkkoon ja sen työntekijöihin kohdistuu monenlaisia odotuksia. Miten Teemu Laajasalon mielestä kirkko säilyttää kaiken keskellä uskottavuutensa?

– Uskottavuus nousee siitä että edustaa sellaista instituutiota, joka on kiinnostunut ihmisestä ja haluaa hänelle hyvää, eikä sellaista instituutiota, joka etääntyy maailmasta ja elää omassa norsunluutornissaan. Kirkon ydintehtävä on puhua Kristuksesta joka vie meidät taivaaseen, kiteyttää evankelis-luterilaisen kirkon nuorin piispa.

Piispa Teemu Laajasalon mukaan kirkko on vahvimmillaan silloin kun Kristuksen kasvot näkyvät esimerkiksi perhekerhoissa, perheneuvonnassa ja diakoniatyön yksittäisissä tapaamisissa. Perusseurakuntatyö on avain kaikelle.

Sattuma ja nuoruuden huomiohakuisuus ajoivat tv-ohjelmiin

Suurelle yleisölle Helsingin nykyinen piispa on tullut tutuksi monien tv-ohjelmien myötä, viimeisimpänä YleLeaks televisiosarjan hahmojen kautta. Siinä otettiin pilke silmäkulmassa kantaa viikon ajankohtaisiin tapahtumiin, uutisiin ja juoruihin. Vakiokommentaattorina viisi vuotta ohjelmassa mukana ollut Teemu Laajasalo esiintyi hahmoina Kesä Steiner, Kalle Vapaamäki ja Teemu Tammisalo ja muistelee kokemustaan hyvillä mielin.

– Lähdin huumoriohjelma YleLeaksiin ehkä sattuman myötä, ehkä omaa huomiohakuisuuttani. Se oli minulle harrastus ja henkireikä. Sain amatöörinä olla tekemässä ohjelmaa Suomen ykköskoomikoiden kanssa, muistelee Laajasalo kokemustaan.

Huumori ja ilo ovat Jumalan lahjaa

Vitsien keksiminen Teemu Laajasalolle oli ja on työläs mutta rakas harrastus. Huumorin tekemisestä on löytynyt yllättäviä asioita

– Huumorissa on kaksi puolta. Yhtäältä siinä on väkivaltainen puoli, jota en aikaisemmin tunnistanut. Olen joutunut sitä aivan uudella tavalla miettimään. Huumorihan voi olla kauheata – pilkkaa, jossa yhteisöllisesti sovituilla säännöillä pilkataan jotain. Se on sellainen puoli, jossa en haluaisi olla mukana, hän korostaa.

Teologina ja pappina Teemu Laajasalo tuntee huumorin toisen puolen Jumalan lahjana. Pahimpien surujen keskellä se voi auttaa löytämään asioille perspektiivin.

– Psykologisesti se on mielettömän vapauttava tunne, että saamme nauraa nämä elämän monimutkaisuudet ja haasteet pois – ja se on Jumalan lahja, iloitsee Laajasalo.

Toivo on lahja ja tehtävä

Ilo ja optimistisuus ovat Teemu Laajasalolle hyvin luoteenomaisia piirteitä. Siksi ei ihmetytä, että Raamatussa teologi Laajasalolle Paavalin kirjeet ovat tärkeitä. Niissä puhutaan uskosta, toivosta ja rakkaudesta.

– Toivohan on yhtäältä hyve, mutta myös lahja ja tehtävä - lahja, jossa toivolla on kohde: viimekädessä hyvä Jumala, joka antaa sen toivon. Mutta se on myös tehtävä. Toivo on olennaista silloinkin kun tilastomatematiikka ja tunteet eivät ole sen puolella. Oman jaksamisen kannalta on tärkeää mittasuhteiden ymmärtäminen. Minulla on risti kaulassa, joka on ollut minun kaikilla edeltäjillä ja tulee aika jolloin se on seuraajallani.Itsestään ei kanna luulla liikaa, mutta ei liian vähääkään, toteaa piispa Teemu Laajasalo.

  • Keskustele täällä kaupungistumisesta!

    Onko Suomi kohta vain yksi kaupunki?

    o kolme vuotta peräkkäin Suomessa on syntynyt vähemmän ihmisiä kuin on kuollut. Väestönkasvu on maahanmuuton varassa. Maaseutu ja kohta myös taajamat ja pikkukaupungit näivettyvät, Missä asumme ja mitä teemme parin vuosikymmenen kuluttua, sitä pohditaan nyt alkavassa Mikä maksaa-ohjelmassa.

  • Merenkulkija Pekka Piri toteutti unelmamatkansa viikinkien reittiä pitkin

    Hurja matka avoveneellä Islantiin onnistui.

    Merenkulkija Pekka Piri, joka toteutti unelmansa 25 vuotta sitten. Hän ajoi yhdessä merikapteeni Matti Pullin kanssa avoveneellä Islantiin. Merimatka vaati ponnistusta, sitkeyttä sekä kumppanuutta. Sittemmin Pekka Piri on tehnyt matkan yhä uudelleen mielessään, muistoissaan ja ajatuksissaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele täällä kaupungistumisesta!

    Onko Suomi kohta vain yksi kaupunki?

    o kolme vuotta peräkkäin Suomessa on syntynyt vähemmän ihmisiä kuin on kuollut. Väestönkasvu on maahanmuuton varassa. Maaseutu ja kohta myös taajamat ja pikkukaupungit näivettyvät, Missä asumme ja mitä teemme parin vuosikymmenen kuluttua, sitä pohditaan nyt alkavassa Mikä maksaa-ohjelmassa.

  • Merenkulkija Pekka Piri toteutti unelmamatkansa viikinkien reittiä pitkin

    Hurja matka avoveneellä Islantiin onnistui.

    Merenkulkija Pekka Piri, joka toteutti unelmansa 25 vuotta sitten. Hän ajoi yhdessä merikapteeni Matti Pullin kanssa avoveneellä Islantiin. Merimatka vaati ponnistusta, sitkeyttä sekä kumppanuutta. Sittemmin Pekka Piri on tehnyt matkan yhä uudelleen mielessään, muistoissaan ja ajatuksissaan.

  • Keskustele tässä muodista ja vaateteollisuudesta!

    Suomalaisen muotibisneksen vaiheita

    Vielä 1980 tekstiili- ja vaatetusala työllisti 25 000 suomalaista ja vaatteet olivat tärkeä vientiala. Nykyään vaateteollisuudesta leipänsä saa noin 5000 ihmistä. Nyt kotimainen vaatevalmistus on jälleen pikku hiljaa elpymässä ja ala tähyää uudestaan vientimarkkinoille. Lisäksi Suomessa kehitellään myös uuden sukupolven kankaita, jotka valmistetaan puukuidusta.

  • Keskustele muutosliikkeestä

    Mikä saisi ihmiset vaatimaan muutoksia?

    Miksi ihmiset sopeutuvat maailman vääryyksiin niin ihmeteltävän hyvin? Miksi he eivät vaadi oikeudenmukaisuutta? Toisten palkka ei riitä edes ruokaan, toiset nostavat miljoonaoptioita. Miksi ihmiset tyytyvät tästä tilanteesta vain toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka eikä asialle tehdä mitään?

  • Jaakko Valvanne puhuu hyvän vanhuuden puolesta

    Jaakko Valvanne toivoo vanhusten kotihoidon lisäämistä.

    Jaakko Valvanne puhuu hyvän vanhuuden puolesta Geriatrian professori, emeritus, Jaakko Valvanne on koko uransa puhunut vanhusten itsemääräämisoikeuden puolesta. Hänen mielestään kotihoitoa pitäisi kehittää niin hyväksi, että iäkkäät ihmiset voivat halutessaan asua loppuun asti kotona ja elää siellä oman rytminsä mukaan.

  • Keskustele tässä vaalirahoituksesta!

    Suomalainen vaalirahoitus

    Vaalikampanjat ovat käyneet yksittäisille ehdokkaille yhä kalliimmiksi. Ketkä ehdokkaista saavat rahoitusta helposti ja ketkä eivät? Millaisia harmaan alueen ongelmia vaalirahoitukseen liittyy? Vieraina ovat vaalikampanjointia tutkinut valtiotieteiden tohtori Erkka Railo ja tilintarkastuspäällikkö Jaakko Eskola.

  • Keskustele hyvinvointivaltiosta

    Pitäisikö hyvinvointivaltioaatetta päivittää?

    Passivoiko sosiaaliturva ihmisiä liikaa? Onko työn tekemisen arvo unohdettu? Vai onko hyvinvointivaltioaate edelleen pätevä? Onko sen edustama järjestelmä oikeudenmukainen?

  • Keskustele mielenterveyspalveluista

    Kuka pitää mielenterveyskuntoutujien puolta

    Ohjelmassa keskustellaan mielenterveyspalveluiden, erityisesti asumispalveluiden, kilpailuttamisesta. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse tai onko joku läheisistäsi käyttänyt mielenterveyspalveluja? Oletko ollut saamaasi palveluun tyytyväinen? Miten mielenterveyspalveluja pitäisi mielestäsi kehittää?

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

  • Taiteilija Hannu Väisänen seisoo päällään ja unelmoi oopperan tekemisestä

    Päällään seisova taiteilija rakastaa keltaista

    Säveltäjäksi Hannu Väisänen ei rupea, mutta oopperalibrettoja syntyy kyllä. Kuvataiteilijana ja kirjailijana palkittu monipuolinen taiteilija Hannu Väisänen elää kutsumustaan todeksi joka päivä. Kirjailijanura alkoi aikoinaan Ranskassa hyvin dramaattisissa merkeissä.