Laila Tarpila
Yle
Punaisten tullineuvostoon vastoin tahtoaan nimitetty säveltäjä ja kuoronjohtaja Knut Kangas joutui pakenemaan Venäjälle huhtikuussa 1918. Sodan seurauksena hänen avioliittonsa rikkoutui ja suhteet perheeseen katkesivat. #musiikinkevät1918
Knut Kankaasta julkaistun artikkelin jälkeen Yle Klassisen verkkotoimitus sai yhteydenoton: "Kiitos jutusta Knut Kankaasta! Paljon tuli uutta tietoa isoukistani."
Heini Hietala oli lukenut jutun ja kertoo nyt, mitä Knut Kankaasta on perheessä kerrottu.
Tietoa on vähän, sillä perhe hajosi. Vaikka Knut Kangas palasi kahden vuoden maanpaon jälkeen takaisin Suomeen, ei yhteyttä perheeseen, entiseen puolisoon ja lapsiin enää löytynyt.
Heini Hietalalla on kuitenkin valokuvia Knut Kankaan perheestä ennen sisällissotaa.
- Missään julkaistuissa tiedoissa mainitaan todella harvoin mitään hänen ensimmäisestä avioliitostaan. Knut Kangas ja Ida Maria (Maikki) Marttila menivät naimisiin 13. maaliskuuta 1904. Ida Maria oli näyttelijä ja myöhemmin lihakauppias Oulun hallissa.
Esikoispoika Knut Einari Kangas syntyi 1904 ja toinen lapsi, tytär Hilkka Marjatta (myöh. Siltanen) syntyi 1910.
Einarin ja Hilkan välissä syntyi myös poika Eero Heikki, joka kuitenkin kuoli pienenä vuonna 1907.
Heini Hietalalla ei ole kuvia Kankaasta sisällissodan jälkeiseltä ajalta.
- Ilmeisesti välit olivat todella menneet rikki.
- Isoukkini avioliitto rikkoutui maanpaon ja vankilassaolon aikana. Syitä en tiedä sen tarkemmin, kuin että perheessämme puhuttiin aina, että ainakin osasyynä olivat aatteelliset erot isän ja pojan välillä.
Syvästi hengellisessä kodissa kasvanut säveltäjä Knut Kangas oli aikuisena aatteen mies, punainen, työväenliikkeen musiikki- ja teatteripiireissä aktiivisesti nuoresta asti toiminut alun perin tullivahtimestari.
Poika Einari, Heini Hietalan ukki, liittyi valkoisiin ja osallistui Aunuksen retkikuntaan syksyllä 1919. Einari Kankaasta tuli sittemmin puolustusvoimien kapteeni.
Knut Kangas palasi Suomeen 1920 ja hänet tuomittiin maanpetturuudesta. Henki kuitenkin säilyi, ja tuomion kärsittyään hän saattoi jatkaa musiikin tekemistä Työväenliiton piirissä. Kangas avioitui uudelleen 1926.
- Uuden vaimon Anna Elviira Simulan kanssa kuulutukset on otettu 4.5.1926. Isoukkini on myös haudattu hänen kanssaan samaan paikkaan Ouluun. Hautakivessä nimenä on Elvi Kangas. Elvi eli 1887-1959, mutta heidän avioliittonsa jäi lapsettomaksi, kertoo Heini Hietala.
Pakolaisena Venäjällä, Knut Kankaan tarina 1918-1920
Helsingin Työväen Arkistosta, Knut Kankaan kansiosta löytyy käsikirjoitus Pakolaisena Venäjällä, jonka kirjoittaja on Eero Korpi. Knut Kangas käytti silloin tällöin tätä salanimeä, jonka loppu voisi juontua hänen äitinsä tyttönimestä. Etunimi voisi olla peräisin hänen pienenä kuolleelta pojaltaan.
Mitä todennäköisimmin Knut Kangas kertoo käsikirjoituksessa omista kokemuksistaan Venäjän vaikeina pakovuosina 1918-1920.
Käsikirjoitus julkaistaan jatkokertomuksena Musiikin kevät 1918 -sarjassa. Seuraa tarinaa 11.-31. toukokuuta!
Lähteet
Hietala, Heini.
Kansalliskirjasto. Digitaaliset aineistot.
Linkit
Ylen verkkoartikkelikokoelma Haluatko ymmärtää mitä Suomessa oikein tapahtui vuonna 1918?
