Hyppää pääsisältöön

Suvi Valli ryhtyi runoilijaksi, koska juoksulenkeillä oli tylsää

Runoilija Suvi Valli
Runoilija Suvi Valli Kuva: Otava/Jorma Marstio Suvi Valli (Kirjailija),Tanssiva karhu

Juokseminen pakotti Suvi Vallin kirjoittamaan runoteoksen. Säkeet vain tulivat mieleen, kun yksitoikkoinen rytmi ohjasi kokemaan maailmaa liikkeen kautta. Nimenomaan liike, kulkeminen ja matkanteko inspiroivat runoilijaa, joka liputtaa kävelevän elämäntavan puolesta.

Jalat kiinnostavat runoilija Suvi Vallia. Siksi hänen kolmas runoteoksensa Spiraali onkin kuvitettu erilaisilla jaloilla.

Kirjassa on pienen lapsen jalkoja, koiran jalkoja, miehen jalkoja ja korkokengällisiä jalkoja. Ne myös heräävät eloon ja liikkeeseen, kun lukija plärää kirjan sivuja. Kyse on flip book -tekniikasta.

Jalkaisin syntyi Vallin esikoisteoskin. Hän asui Saksassa ja juoksi siellä paljon. Kun pinkominen kävi yksitoikkoiseksi, hän alkoi hahmotella runonsäkeitä päässään. Syntyi Ohijuoksija.

– Ajattelen ja tarkastelen asioita parhaiten juuri liikkeessä, Valli kertoo.

Liike leimaa sekä Vallin elämää että tuotantoa. Kävely ja juokseminen ovat liikettä, samoin kuin Saksassa asuminen on ollut kansainvälistä liikkuvuutta.

– Saksassa olin vieras ja Suomesta erilläni. Kirjoitin vapautuneesti, sen kummemmin miettimättä lukijoita tai edes kirjan julkaisemista, Valli kertoo.

Voi siis sanoa, että ilman liikettä Saksaan ei olisi Suvi Vallin runoja. Suomessa hänellä olisi ollut korkeampi kynnys julkaista. Hän ei olisi rohjennut.

Tärkeintä ovat matkanteko ja ilmestykset matkan varrella

Liike on keskeinen ilmiö myös Vallin Spiraali-teoksessa. Siinä taivalletaan monella tavalla: jalan ja liikennevälineillä – ja koirana hajujen perässä. Siinä seurataan rekkamiehen ruoansulatusta eli ruoan kulkemista elimistössä.

Niin ikään muuttoliike ja pakolaisuus ovat Spiraalissa tiuhaan esillä. Valli kertookin, että keskeinen kimmoke kirjalle ja sen jalkojen ja liikkeen teemalle olivat oman aikamme kulkijat, uskomattomia matkoja tekevät turvapaikanhakijat.

– Spiraalia voi pitää eräänlaisena matkakirjana. Siinä ei kuitenkaan ole polttopisteessä matkakohde, vaan tärkeintä ovat matkanteko ja ilmestykset matkan varrella, Valli sanoo.

Jaloista pitävänä runoilijana Valli arvostaa ennen kaikkea kävelemistä. Siksi hän puhuu apostolinkyydin puolesta.

– Ihminen on vapaa nimenomaan jalkojensa varassa, niin kuin saksalainen kirjailija Johann Gottfried Seume ajatteli, Valli sanoo.

Todellakin: omilla jaloillaan voi itse valita suuntansa, toisin kuin härkävankkurissa tai linja-autossa.

– Nykyään ihminen joutuu kuitenkin kulkemaan luottamuksen varassa. Lentokoneessa me annamme henkemme toisten käsiin. Ja yksityisautoilu sitoo meidät polttoaineisiin, Valli sanoo.

Runoutta voisi syntyä vaikka kuntosalilla

Tällä hetkellä Valli ei kirjoita runoja. Sen sijaan hän kirjoittaa esseitä työnimellä "Asentoja". Jälleen on siis kyse liikkeestä.

Yksi työn alla olevista esseistä jäljittelee Volter Kilven yksityskohtaista ja verkkaista kieltä. Seikkaperäisyys ei kuitenkaan kohdistu Kilven tavoin laivoihin ja merenkäyntiin, vaan hauiksiin ja painonnostoon. Valli ei torppaakaan ajatusta, että runoutta voisi syntyä vaikka kuntosalilla. Kaikenlainen liike kiinnostaa häntä.

Lisäksi Vallilta tulee julki Johann Gottfried Seume -suomennos. Kyse on Seumen matkakirjasta Mein Sommer in Jahr 1805, jossa Seume kertoo matkastaan Saksasta Suomeen. Kirjailija taivalsi noin 900 kilometriä kävellen.

1700- ja 1800-luvulla elänyt Seume on jäänyt Suomessa varsin tuntemattomaksi kirjailijaksi. Vallille Seume on kuitenkin ollut tärkeä taustavaikuttaja jo pitkään. Siksi Valli viittaakin usein myös runoissaan Seumeen, liikkumavapauden tienraivaajaan ja kävelevän elämäntavan esikuvaan.

Suvi Valli, s. 1977

Teokset

Spiraali, 2017
Elämä: kertoja, 2014
Ohijuoksija, 2011

Palkinnot ja ehdokkuudet

Tanssiva karhu-palkintoehdokas 2011
Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokas 2011
J. H. Erkon kirjallisuuspalkinto 2007

Suvi Vallin runoteos Spiraali on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi vuonna 2018.

Tanssiva karhu on Ylen vuodesta 1994 lähtien runoteokselle jakama palkinto. Palkintosumma on 4 000 euroa.

Tanssivan karhun raati perustelee teoksen ehdokkuuden näin:

Suvi Valli liikuttaa Spiraalissa erilaisia olevaisia pitkin maan pintaa. Lauseet ovat askeleita. Matkaa taitetaan rivi riviltä, mutta eteneekö se? Vallille liike on neuvottelemista. Hän ei harpo vaan tutkii niin tarkasti sanoihin kertyneitä merkityksien kerrostumia, että lukija pysähtyy mielellään havaintojen äärelle. Seuraavalla rivillä odottaa usein yllättävä kiepsahdus, hyppy tai täyskäännös. Sivujen yläreunassa on kuvituksena jalkoja, jotka vihjaavat, kenen kengissä tai tassuissa nyt runossa matkaa tehdään. Vaikka Vallilla on kieleen tutkijan täsmällinen ote, hän on runojensa hahmoja kohtaan armollinen. Kulkemiseen kuuluu huojumista, lipsumista, kehälle kiertymistä. Se on inhimillistä toimintaa.

Keskustele
  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri