Hyppää pääsisältöön

Tekoäly voi ennustaa sydänkohtauksen ja syövän valokuvista – Evääkö vakuutusyhtiö kohta vakuutuksesi sillä perusteella?

makrolähikuva ihmissilmästä
makrolähikuva ihmissilmästä Kuva: Shutterstock / Piotr Krzeslak Silmä,prisma studio blogit

Tekoäly tunnistaa silmäsairauksia analysoimalla kuvia ja tekee sen jopa ihmistä tarkemmin. Myös syöpä, sydänkohtaus tai mielenterveysongelmat voivat tulevaisuudessa paljastua valokuvista oppivan algoritmin avulla. Mutta kuka tietoa käyttää ja mihin, kysyy futuristi Elina Hiltunen blogissaan.

Tekoäly ja koneoppiminen voivat muuttaa terveydenhuollon täydellisesti. Sen sijaan, että sairauksia hoidetaan niiden puhjettua, algoritmit voivat ennustaa sairaudet tai niiden riskin. Parhaimmillaan sairauksien syntyminen voidaan jopa ehkäistä. Pahimmillaan oikeusturvamme on vaarassa kuvantulkinnan vuoksi.

Tekoäly voi ennustaa sydänkohtauksen ja syövän valokuvista

Tekoäly pystyy jo nyt tunnistamaan diabeetikoiden silmäsairauksia jopa 97 prosentin tarkkuudella analysoimalla kuvia potilaiden silmistä. SkinVision-nimisen tekoälyyn pohjautuva applikaation avulla kuka tahansa voi tarkastaa luomensa ja arvioida melanooman mahdollisuutta. Tulevaisuudessa aivotärähdyksen saaneen tilan vakavuutta voidaan arvioida kuvaamalla potilaan pupillia. Lukuisia muitakin sovelluksia on kehitteillä.

Ja osaa se tekoäly katsoa tulevaisuuteenkin: Yhdysvalloissa pyritään ennakoimaan ja ehkäisemään potilaiden akuutin munuaisvaurion aiheuttamia kuolemia sairaalassa DeepMind-algoritmin avulla. Suomessa HUS:ssa käytetään IBM Watson tekoälyä ennakoimaan keskosten vaarallisen bakteeritulehduksen syntymistä.

luomi nuoren naisen poskella
Tekoäly voisi kuvan perusteella kehottaa näyttämään luomea lääkärille. luomi nuoren naisen poskella Kuva: Shutterstock Yle Tiede

Verkkokalvosta otetuista kuvista yhdistettynä muuhun potilastietoon tekoäly pystyy myös ennustamaan potilaan riskin saada sydänkohtauksen.

Tässä välissä lienee hyvä huomauttaa, että mikään algoritmi ei pysty tekemään täysin sataprosenttisen oikeita ennusteita tulevaisuudesta, vaan algoritmit antavat ennemminkin todennäköisyyksiä erilaisten asioiden toteutumiselle.

Ennustaako tekoäly mielenterveysongelmat somepostauksista?

Somaattisten sairauksien lisäksi tekoälyä käytetään myös psyykkisten sairauksien diagnostisointiin ja ennakointiin. Yhdysvalloissa testattiin ennakoivia algoritmeja itsemurhariskin arvioinnissa sotaveteraaneilla Durkheim-projektissa vuosina 2011-2015. Veteraanien luvalla projektissa analysoitiin veteraanien somepäivityksiä esimerkiksi Facebookista, Twitteristä ja Linkedinistä sekä kännykkätietoja.

Projektin perusteella rakennettiin malli, jonka avulla voidaan paremmin ennakoida itsemurhataipumusta somekäyttäytymien perusteella. Lopullisena tarkoituksena oli tietenkin ennaltaehkäistä itsemurhia entistä paremmin.

Facebook käyttää jo tänä päivänä (muualla kuin Euroopan Unionissa sen tiukan tietosuojalain vuoksi) tekoälyalgoritmia käyttäjien itsemurha-aikeiden tunnistamiseen. Jos algoritmi huomaa kyseistä käytöstä, se lähettää käyttäjälle avuntarjouksen. Facebook tekee yhteistyötä erilaisten organisaatioiden, kuten National Suicide Prevention Lifeline ja Save.org, kanssa.

vuoristojärvimaisema instagram-filtterillä
Harmaat, siniset ja tummat sävyt Instagram-kuvissa voivat ennustaa masennusta. vuoristojärvimaisema instagram-filtterillä Kuva: Shutterstock Yle Tiede

Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan Instagram-kuvissa käytetyt filtterit voivat ennustaa käyttäjän masennuksen. Tutkimuksen mukaan masentuneet postasivat kuvia, joissa oli enemmän harmaita, sinisiä ja yleensäkin tummia sävyjä.

Masentuneiden kuvat saivat myös vähemmän tykkäyksiä kuin ei- masentuneiden. Algoritmi paljasti masennuksen jopa paremmin kuin mielenterveyden ammattilaiset- ja masennus näkyi kuvissa jo ennen kuin ihminen oli saanut diagnoosin sairaudestaan.

Tietoa diagnosointiin vai vaikkapa vakuutuspäätöksien taustaksi?

Onko sairauksien ennustaminen ja diagnosoiminen algoritmien avulla sitten hyvä vai paha asia?

Pääasiassa voisi kuvitella, että tästä mahdollisuudesta hyötyvät sekä potilaat että koko terveydenhuoltosysteemi. Kun sairaudet tunnistetaan aikaisemmin, hoito voidaan aloittaa aikaisemmin ja tulokset ovat oletettavasti parempia.

Ihan ongelmatonta kehitys ei kuitenkaan ole. On aiheellista kysyä, kuka tietojamme tulevaisuudessa tarkastelee, mistä lähteistä (esim. somesta?) sitä haetaan ja mihin analyysituloksia käytetään.

Mieluisassa skenaariossa tekoäly voisi kännykkäkuvan perusteella ehdottaa, että käyttäjä menee näyttämään poskessa olevaa luomea lääkärille. Pahimmassa tapauksessa vakuutusyhtiö tai pankki voisi evätä palveluitaan, koska algoritmi on analysoinut asiakkaan somepostauksia ja ennustaa, että kyseisestä ihmisestä tulee alkoholisti kolmen vuoden päästä.

Teknologia mahdollistaa jo nyt tietojemme perusteella erilaiset analyysit ja profiloinnit. Siksi EU:n tietosuojalaki tulee voimaan äärimmäisen hyvään aikaan. Yritysten on jatkossa oltava paljon avoimempia siitä, mihin ja miten yksilön tietoja käytetään.

Ainakin siis teoriassa ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa tietojensa käsittelyyn. Eri asia on, kuinka moni jaksaa olla kiinnostunut omien tietojensa käytöstä!

tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen
Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen Kuva: Anna Autio Yle Tiede

Kirjoittaja: Elina Hiltunen, kemian DI, KTT

Yle Tieteen futuristi, tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen on erikoistunut tulevaisuuden ennakointiin ja heikkoihin signaaleihin. Erityisenä kiinnostuksena Hiltusella on tulevaisuuden teknologia. Elina on myös tietokirjailija, joka on juuri julkaissut kirjan depressiosta.

Yle Tieteen asiantuntijat bloggaavat itselleen tärkeistä tiedeaiheista.

Liity Yle Tieteen yhteisöön Facebookissa.

  • Koira kesytti ihmisen – ja kesyttää yhä

    Koira on monen paras ystävä, mutta kumpi kesytti kumman?

    Emme enää näe ihmisen ja koiran yhteistä kehitystaivalta pelkästään niin, että ihminen kesytti sudesta itselleen koiran. Voimme nähdä sen myös niin, että koira kehitti ihmisestä itselleen hyvän kumppanin, ja kehittää yhä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan.

  • Amputoitu raaja voi aiheuttaa jopa aavekrampin - Eroon aavesäryistä peileillä tai taikasienillä

    Eroon aavesäryistä peileillä tai taikasienillä.

    Ihmisen tuntoaisti on aika uskomaton! Jos henkilö menettää raajansa, kehon osat jatkavat olemassaoloaan aivoissa. Monet kokevat voivansa amputaation jälkeen heilutella olemattomia varpaitaan tai avata kätensä ja niissä voi esiintyä aavesärkyä tai kramppeja, kirjoittaa havaintopsykologi Jukka Häkkinen blogissaan. Kolmivuotias poikani kiipesi illalla syliini halaamaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

Tiede

  • Kuusi huomiota tulevaisuudesta, joiden ei pitäisi yllättää

    Lauri Reuter kokoaa Global Solutions -ohjelman antia.

    Biotekniikan tohtori ja Prisma Studion asiantuntija Lauri Reuter esittelee blogissaan keskeisimmät havaintonsa Piilaaksosta, jonne eri alojen huiput ovat kokoontuneet ratkomaan ihmiskunnan suurimpia haasteita. "Juuri nyt, enemmän kuin koskaan ennen, on tärkeää nähdä horisontin taakse, ennakoida teknologian kehitystä ja ohjata sitä oikeaan suuntaan."

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Kukkuuko lapsesi lomalla yömyöhään? Tässä aivotutkijan 5 vinkkiä parempaan uneen

    Oppiminen, mielenterveys ja innostuminen vaativat unta.

    Vuoden valoisin aika ja loma - mikä ihana syy kukkua yömyöhään! Mutta erityisesti lasten unta kannattaa vaalia, sillä puolet oppimisesta tapahtuu nukkuessa. Unta tarvitaan myös hyvän mielenterveyden ylläpitämiseen ja uudesta innostumiseen, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. Kouluvuosi on saatu taas päätökseen ja lapset ja nuoret kirmaavat kesälaitumilla.