Hyppää pääsisältöön

Moldova on idän ja lännen poliittinen pelinappula

Professori Valentina Teosa istuu työpöytänsä ääressä
Professori Valentina Teosa Professori Valentina Teosa istuu työpöytänsä ääressä Kuva: Tuukka Tuomasjukka professorit,Valentina Teosa

Itäeurooppalainen Moldova on maa, jossa valtionpäämiehillä on hyvin erilaiset näkemykset alueensa tulevaisuudesta.

Pääministeri Pavel Filip haluaa muuttaa maansa politiikan EU- myönteiseksi ja kirjata sen perustuslakiin. Venäjämielisyydestään tunnettu presidentti Igor Dodon sen sijaan on ehdottanut EU:n kanssa tehtyjen sopimusten hylkäämistä ja välien syventämistä Venäjän kanssa. Ensi marraskuussa pidettävien parlamenttivaalien keskeinen kiista on näiden yhteistyökumppanien väliltä valitseminen.

Moniääninen Eurooppa -sarjan haastattelema Moldovan valtionyliopiston kansainvälisen politiikan laitoksen professori Valentina Teosa huomauttaa, että Moldovalla ei ole yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Venäjä kuitenkin tukee Itä-Moldovassa sijaitsevaa, yksipuolisesti itsenäiseksi julistautunutta Transnistrian aluetta.

- Koska Moldova oli pitkään osa Neuvostoliittoa ja Venäjän taloutta, suhde maiden välillä on hyvin herkkä.

Kun Moldova solmi Euroopan Unionin kanssa lähentymissopimuksen vuonna 2014, niin Venäjä asetti useille maan tuotteille tuontikieltoja. Valentina Teosa uskoo, että neuvotteluissa joku unohti Venäjän intressit turvallisuuden ja geopolitiikan suhteen.

- EU aloitti nämä neuvottelut todella, todella nopeasti ja laittoi maan tekemään valinnan. Samalla se sulki Venäjän pois neuvotteluista. Me kärsimme siitä taloudellisesti ja poliittisesti.

Moldovan tilanteen ainutlaatuisuus piilee sen kaksikielisyydessä. 15 prosenttia väestöstä puhuu venäjää, mutta virallinen kieli maassa on romania. Moni moldovalainen on kouluttautunut venäjäksi ja kieli toimii yhteiskielenä maan eri vähemmistöjen välillä.

Moldovan yhteiskuntapolitiikan instituutin tekemän kyselyn perusteella 38 prosenttia väestöstä äänestäisi Euroopan Unioniin liittymisen puolesta. 32 prosenttia maan asukkaista olisi puolestaan antanut äänensä Euraasian unionille.

Professori Valentina Teosan mukaan kansa on jakautunut kahtia, niin historian tulkinnoissaan, kuin myös tulevaisuuden ja nykyisen kehityksen arvioimisessa.

-On poliittista radikalismia väittää, että Moldovan pitäisi valita näiden kahden väliltä. Kaikkien valtioiden ei tarvitse valita puoltaan.

Kuuntele professori Valentina Teosan koko haastattelu Moniääninen Eurooppa -sarjassa Yle Areenasta.

Lisää ohjelmasta

  • Jumalanpalvelukset heinäkuussa

    Jumalanpalvelukset heinäkuussa 2019

    Yle Radio 1:n jumalanpalvelukset heinäkuussa 2019. Sunnuntaisin klo 10.00 luterilainen jumalanpalvelus. Sunnuntaisin klo 11.00 vuorottelevat ortodoksisen liturgian kanssa vapaiden kirkkojen ja seurakuntien sekä katolisen kirkon jumalanpalvelukset. Kuuntele jumalanpalveluksia Areenassa.

  • Hartauspuhujat heinäkuussa

    Yle Radio 1:n hartauspuhujat heinäkuussa 2019

    Aamuhartaus ma-la klo 6.15 ja 7.15 (uusinta) Iltahartaus ma-pe klo 18.50, ehtookellot ja iltahartaus la klo 18.00. Iltahartauden uusinta ma-la klo 23.00.

  • Pyhyyden sanoittaminen on vaikeaa

    Lähes jokaiselle suomalaiselle jokin asia on pyhä.

    Kuuntelin radio-ohjelmaa pyhyydestä toukokuisena torstaina. Jäin miettimään, mitä pyhyys oikein on. Milloin viimeksi itse käytin sanaa pyhä tai kuulin jonkun toisen käyttävän sitä? Lähes jokaiselle suomalaiselle jokin asia on pyhä. Useimmille pyhiä asioita ovat rakkaus, läheiset ihmiset, rauha, turvallisuus, koti ja ihmisarvo.

  • Säveltäjät ja kirjoittajat tutkivat radioesseesarjassa energia- ja tavaratuotannon muutosta

    Kolmiosainen Tieto, valta, muutos -radioesseesarja

    Energia- ja tavaratuotantoon liittyvästä muutostarpeesta vallitsee maassamme kohtalainen yksimielisyys: molemmat on pantava uusiksi. Ongelma on kuitenkin laaja ja monimutkainen ja sitä tarkastellaan Yle Radio 1:ssä sunnuntaisin 19.5. - 2.6.2019 kuultavassa kolmessa radioesseessä. Kipukohtia: tietoa, valtaa ja muutosta tutkii kolme eri säveltäjää ja kirjoittajaa.