Hyppää pääsisältöön

Minna Pyykkö lumoutui kevätyön luonnosta: "Lintujen äänet helisevät mielessä vielä pitkään."

Minna Pyykkö pellon laidalla pilkkihaalareissa.
Linnunlaulujen aamun konserttipaikka Minna Pyykkö pellon laidalla pilkkihaalareissa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle Dawn chorus,Minna Pyykkö

Pilkkihaalarit ja eväät tulevat tarpeeseen, kun Minna Pyykkö valmistautuu Linnunlaulujen aamun Euroopan laajuiseen radiolähetykseen, The Dawn Chorus. Pian kymmenet linnut aloittavat konserttinsa Hyvelänjärven peltoalueella, mutta yön vaikuttavimman äänen päästää kuitenkin nisäkäs!

Saavumme puolenyön aikaan Lohjalle. Olemme valinneet linnunlaulujen seuraamispaikaksi Hyvelänjärven peltoalueen. Paikka on ollut järvi, joka on jo 1800 -luvulla kuivattu maanviljelytarkoituksiin. Alue tulvii nykyään keväisin, ja houkuttaa paikalle kahlaajia ja muuttolintuja.

On vielä pimeää, kun ajamme Hyvelänjärven rantatöyräälle.
Pilkkihaalarit päälle, kohta alkaa Linnunlaulujen aamu
Pilkkihaalarit päälle, kohta alkaa Linnunlaulujen aamu Kuva: Minna Pyykkö Minna Pyykkö,Dawn chorus

Klo 24.00

Heti autosta noustessamme kuulemme pimeydestä metsähanhien pajatusta ja tundrahanhien kimakkaa huutelua. Otsalamppujen valossa etsimme viljasiilon kätköistä sähköä lähetysautoon. Kauempana haukkuvat koirat hiljenevät pian, mutta idästä kuuluu harmillisesti ohiajavien autojen ääniä. Päädymme siihen, että mikrofonit on asetettava länteen päin. Äänisuunnittelija Mikko Kuokka alkaa vetää johtoja maastoon ja me autamme tuottaja Asko Hauta-ahon kanssa.

Metsärinteessä on runsaasti valkovuokkoja ja löydämme sieltä myös mäyrän kolon suuaukon. Kaivuujäljet näyttävät tuoreilta.

Asetamme pellon reunatörmälle yli metrin mittaisten seittitakiaisten keskelle neljä retkituolia, eväskassit, mikrofonit ja kuulokkeet. Sitten kokeilemme yhteydet lähetysautoon ja sitä kautta Pasilaan sekä Irlantiin.

On tyyntä. Yö on tähtikirkas ja Otava on aivan päämme päällä. Hetken ajan pohjoisella taivaalla häivähtävät revontulet. Vaikka vielä ei tunnu kylmältä, laitamme Askon kanssa päällemme pilkkihaalarit. Olemme helpottuneita siitä, että on tyyntä eikä sada – olosuhteet ovat loistavat.

Istumme retkituoleilla kaikessa rauhassa kahvia juoden ja tulevaa aamua mietiskellen, kun kuulemme yllättäen alhaalta hämmästyttävää karjuntaa. Pimeässä se kuulostaa todella hurjalta.

Nyt tulee tuottajalle kiire! Asko ryntää kysymään Mikolta, ehtikö tämä äänittää huudot. Onneksi Mikko on pistänyt äänitykset heti päälle. Paikalle saapuva Jan Södersved (Birdlife) päättelee, että kyseessä on metsäkauris. Ehkä metsäkaurispukit ottavat mittaa toisistaan. Asko tuulettaa, että saatiin uusi laji ääniarkistoihin. Hieno alku yölle!

Kuulemme pimeässä myös muutamia laulujoutsenen torven toitotuksia, töyhtöhyypän naukaisuja, rantasipin, valkoviklon ja liron ääniä, ja kaukaa kuuluu vaimeasti satakielen laulu.

Sammakot kurnuttavat hiljalleen ja jossain kaukana huhuilee sarvipöllö. Lintukonsertin esirippu ei ole vielä auennut.
Linnunlaujen aamun äänitys meneillään.
Linnunlaujen aamun äänitys meneillään. Kuva: Minna Pyykkö Minna Pyykkö

Klo 02.00

Kahden maissa yö on vielä pimeä. Vain horisontti hohtaa vaaleampana. Peltomaisemakin on hämärä, mutta pelloilla lainehtiva vesi loistaa pimeässä vaaleina laikkuina, ja sen yllä on kevyttä usvaa. Näköpiirin ulkopuolella virtaa Nummenjoki ja usvapatsas leijuu sen yllä.
On jännittävää istua tuoleilla, kun ei tiedä miltä edessä oleva maisema näyttää. Tuntuu vähän siltä kuin olisimme teatterissa, jossa esirippu ei ole vielä auennut.

Yö ei ole hiljainen missään vaiheessa: hanhia, sarvipöllö ja hiljalleen kurnuttavia sammakoita. Lämpöä on vain joitain asteita, ja ilma on niin kosteaa, että otsalampun valossa näkyy vesipisaroiden vana pimeässä yössä.

Heti kello kahden jälkeen annamme raportin Radio Suomeen ja kuvailemme yön tunnelmia. Kuulemme välillä pätkiä Irlannin lähetyksestä, joka alkaa klo 02.00. Kuulemme kuitenkin vain osan lähetyksestä, sillä yhteyksissä on jotain ongelmaa.

Aamutaivas valkenee. Kiuru aloittaa laulunsa ja rastaat heräävät aamuun.
Aamu sarastaa Linnunlaujen yössä.
Aamu sarastaa Linnunlaujen yössä. Kuva: Minna Pyykkö Minna Pyykkö

Klo 03.00

Kolmen maissa Jan on ehtinyt juuri sanoa, että usein kiuru aloittaa näihin aikoihin laulunsa ja niin se aloittaakin. Rastaat heräävät myös aamuun – metsästä kuuluu räkättirastaiden ja punakylkirastaiden laulua. Punarinta aloittaa vähän niiden jälkeen lähempänä kello neljää.

Pellolta kuuluu töyhtöhyyppien naukuvaa ääntä ja muutaman kerran kuulemme taivaanvuohen pyrstösulkien mäkätystä.

Valon määrä lisääntyy nopeasti aamua kohti. Kolmen jälkeen ei enää tarvita taskulamppuja. Tähdet ovat hävinneet, mutta näemme kuun selkiemme takana vaalenevalla aamutaivaalla.

Sitten pääsemme ääneen Irlannin lähetykseen.

Lintujen aamukonsertti on upea. Istumme tuoleissamme hiljaa kuin konserttisalissa.
Aurinko nousee peltoaukeman takaa.
Aurinko nousee peltoaukeman takaa. Kuva: Asko Hauta-aho Minna Pyykkö

Klo 04.00

Lintujen aamukonsertti lähtee käyntiin neljän jälkeen. Pääsolistina laulaa punakylkirastas, mutta kuoroon yhtyvät myös uudet laulajat: laulurastas, sinitiainen, talitiainen ja vähän myöhemmin aamun ensimmäinen peippo.

Puoli viideltä pellon toiselta laidalta pohjoisesta lentää paikalle tuulihaukka äänekkäästi huudellen, ja istuu läheisen kuusen latvaan. Jan kertoo, että tuulihaukat ovat vastikään saapuneet alueelle ja ovat ilmeisesti kiinnostuneita viljasiilon seinään ripustetusta pöntöstä.

Ennen viittä kuulemme kalalokkien ja kurjen huutoa, sepelkyyhkyn huhuilua, variksen raakuntaa ja naakkojen metallista pajatusta, kaukaista pehmeää teeren kujerrusta, haapanan vihellyksiä, harmaapäätikan huutoja, ja ensimmäiset västäräkin ja keltasirkun äänet.

Istumme tuoleissamme hiljaa kuin konserttisalissa. Valaistuskin on varsin teatraalinen – taivas on sadunomaisen oranssi, ja peltojen yllä viipyvä sumu vaaleansinistä. Tuntuu, että sumu alkaa vähitellen hälventyä, ja näemme miten valtava tulvajärvi oikealla puolellamme pellolla on.

Hanhet ovat lähteneet liikkeelle, aurinko nousee. Jostain kaukaa kuuluu kuovin helisevä huuto.
Minna Pyykkö ja Jan Södersved Linnunlaulujen aamussa.
Minna Pyykkö ja Jan Södersved Linnunlaulujen aamussa. Kuva: Asko Hauta-aho Minna Pyykkö

Klo 05.00

Aurinko nousee etukäteistietojen mukaan klo 05. 07. Siinä vaiheessa on kuitenkin yllättäen jälleen niin usvaista, ettei sitä huomaa. On niin kosteaa, että muovipenkki edessämme valuu vettä, samoin kaukoputken jalusta, eikä putkesta ole vielä mitään hyötyä.

Rastaat ovat nyt jo paljon hiljaisempia, ja uudet laulajat ryhtyvät hommiin. Pajulintu aloittaa viiden maissa, ja kuulemme myös ensimmäisen kirjosiepon, sirittäjän, naurulokin, kottaraisen, tavin, viherpeipon, tiklin ja vihervarpusen. Kuikka lentää ylitsemme.

Ilmassa kuuluu myös jatkuvasti hanhien ääniä. Ne ovat lähteneet liikkeelle ja lentävät pieninä parvina ohitsemme vasemmalle ruokailemaan. Parvet näyttävät upeilta lentäessään sumun yläpuolella pastellinvärisessä maisemassa. Metsähanhet pajattavat mennessään, tundrahanhet kiljahtelevat ja joukosta kuuluu myös muutamia valkoposkihanhien haukahduksia.

Aurinko alkaa vähitellen paistaa sumun yläpuolella, ja tunnelma on aika erikoinen, kun peltojen yllä sumu vaeltaa pellon pintaa pitkin usean kymmenen metrin korkuisena, ja takanamme aamuaurinko värjää maiseman kullankeltaiseksi ja kaikki yksityiskohdat: viljasiilo, seittitakiaiset, ääniauto, leskenlehdet, näkyvät äärimmäisen tarkasti. Olemme kahden aivan erilaisen maailman välillä.

Ehdimme jo surra, ettei kuovia ole kuulunut ollenkaan, kun kuitenkin iloksemme kuulemme jostain kaukaa sen helisevän huudon.

Töyhtöhyypät soidintavat pellolla ja ajavat pois paikalla norkoilevan variksen.
Peltoaukema aamuauringossa.
Peltoaukema aamuauringossa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle Minna Pyykkö,Linnunlaulun aamu

Klo 06.00

Kuuden maissa sumu vaeltelee yhä peltojen yllä korkeana patsaana. Sen yläpuolella on kirkasta, ja aurinko valaisee jo maisemaa. Vähitellen sumu alkaa hälventyä ja näemme Nummenjoen, joka tulvii pelloille. Kauempana joen takana siintää peltoja ja niiden takana metsiä.

Leveäsiipiset töyhtöhyypät soidintavat pellolla, ja lentävät komeasti toisinaan jopa ylösalaisin selkätyylillä. Yksi niistä ajaa paikalla norkoilevan variksen ärhäkästi pois reviiriltään.

Aurinko lämmittää, ja haalareissa alkaa tulla kuuma. Aamukahvi ja juustoleivät maistuvat hyvin. Punakylkirastas innostuu laulamaan uudestaan, ja hernekerttu aloittaa laulunsa.

Tulvajärven reunalla näkyy satakunta hanhea ruokailemassa.

Klo 07.00

Maisema näyttäytyy yhä selvemmin. Nyt voimme nähdä miten vasemmalla tulvajärven reunalla satakunta hanhea ruokailemassa, ja kaukoputkella voi seurata näyttävien suokukkojen soidinta. Rusakko juoksee pellon poikki.

Lintujen konsertti on lopuillaan ja sumuisen aamun taika on hävinnyt.
Inkiväärijuomakippis Linnunlaulujen aamulle!
Inkiväärijuomakippis Linnunlaulujen aamulle! Kuva: Juha Laaksonen / Yle Minna Pyykkö

Klo 08.00

Aamun komein konsertti on jo selvästi lopuillaan, vaikka lintujen ääniä toki kuuluu ja aurinko alkaa lämmittää. Valo on muuttunut tavallisen arkiseksi. Merimetsot lentävät yli ja uutena lajina mukaan ehtii vielä leppälintu.

Kilistämme Askon inkiväärijuomalla valvotun yön ja suomalaisen luonnon kunniaksi ja lopetamme aamun konsertin seuraamisen Hyvelänjärven tulvapeltojen töyräällä vähän ennen yhdeksää.

Yö on ollut upea kokemus ja se menee ohi hämmästyttävän nopeasti. Lintulajimääräksi saatiin lopulta 48 lajia.

Askolle mieleenpainuvin hetki oli metsäkauriiden yöllinen hurja huuto tähtitaivaan alla, minä nostan aamun pastellisävyt ja ohi tummina silhuetteina lentävät hanhiparvet vahvimmaksi muistikuvaksi.

Jan toteaa, että merkittävintä on ollut juuri muutoksen seuraaminen. Se, miten selkeästä tähtikirkkaasta yöstä siirrytään hernerokkasumun kautta vaihtuviin valaistuksiin, erilaisiin näkymiin ja äänimaailmoihin muutamassa tunnissa.

Yön tunnelma jää vahvasti päälle, ja lintujen äänet helisevät mielessä vielä pitkään.

Minna

Minna Pyykön käsikirjoituksen pohjalta muokannut Tiina Jensen.

The Dawn Chorus – Linnunlaulujen aamu

Minna Pyykkö ja Jan Södersved Linnunlaulujen aamussa.
Aamu sarastaa ja lähetys on ohitse. Minna Pyykkö ja Jan Södersved Linnunlaulujen aamussa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle Minna Pyykkö

Sitä mukaa, kun maapallo kiertyy akselinsa ympäri, lintujen ikiaikainen konsertti etenee aamuauringon myötä länteen – valtioiden rajoista piittaamatta.

Toimittaja Minna Pyykkö ja Jan Södersved (Birdlife) valvoivat yhden toukokuisen kevätyön tehden Suomen osuuden Irlannin yleisradioyhtiön RTE:n käynnistämään The Dawn Chorus -ohjelmaan. Linnunlaulun alkua seurattiin 6.5. yli 20 eri lähetyspaikasta ympäri Eurooppaa. Suomen osuus toteutettin Lohjan Hyvelänjärven tulvapellolta.

Mukana lintujen konserttia taltiomassa olivat myös tuottaja Asko Hauta-aho, ääniteknikko Mikko Kuokka ja toimittaja Juha Laaksonen.

Kostean sumuinen yö oli suorastaan taianomainen.

– Raportoimme Radio Suomeen aamun etenemisestä tunnin välein, ja annoimme myös Irlantiin useita raportteja. Pääsimme kuulemaan myös jonkin verran laulajia muista maista, Minna Pyykkö kertoo.

– Oli jännittävää miettiä mitkä kaikki linnut ovat äänessä eri puolilla Eurooppaa samaan aikaan. Joka kevätaamu auringon valo saa miljoonat linnut aloittamaan laulunsa, ja ikiaikainen laulu etenee pitkin pallon pintaa idästä länteen valon myötä.

– Välillä kansainvälistä Dawn Chorus -lähetystä seuratessa tuli vähän sellainen huvittava tunnelma, kuin olisimme Euroviisuissa, joissa kaikki maat päästävät parhaat laulajansa ääneen, Minna naurahtaa.

KUUNTELE KOOSTE LÄHETYKSESTÄ:

Kuuntele kevätaamun laulajia!

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Siperian metsäpalot jatkuvat – miten luonto selviää liekeistä?

    13 miljoonaa hehtaaria metsää on jo palanut tänä vuonna.

    Siperian metsäpaloja ei ole saatu vieläkään hallintaan, vaan ne jatkavat leviämistään. Venäjällä on palanut metsää tämän vuoden aikana jopa 13 miljoonaa hehtaaria. Eläimille ja kasveille metsäpalot merkitsevät dramaattisia muutoksia, joista toipumiseen menee vuosikausia. Pohjoisella pallonpuoliskolla roihuaa tällä hetkellä niin Pohjois-Amerikassa kuin Venäjällä.

  • Majava – metsänomistajan riesa vai ahkera luonnonsuojelija?

    Majavien läsnäolo hyödyttää muita eläimiä.

    Metsiemme uuttera eläininsinööri majava työskentelee ahkerasti luonnon monimuotoisuuden puolesta. Tuore tutkimus paljastaa, että majavalammilla elää lähes kaksi kertaa enemmän nisäkäslajeja kuin tavallisilla metsälammilla. Myös nisäkkäiden yksilömäärä on isompi. Eikä tässä vielä kaikki: majavien läsnäolo hyödyttää kaloja, sammakoita, hyönteisiä ja vesilintuja.