Suomessa on yli sata tuhatta ongelmapelaajaa, joista moni joutuu velkakierteeseen pelaamisen seurauksena. Yksi heistä on joensuulainen Anitta Piiroinen, joka paitsi hävisi huimat summat rahaa, valehteli perheelleen pelaamisestaan. Tutkijan mukaan peliongelmien salailu on hyvin tyypillistä.
Mutkainen metsätie on vielä lumen peittämä, kun kaarramme omakotitalon pihalle. Olemme Pohjois-Karjalassa, Luhtapohjan kylässä, saamiemme ajo-ohjeiden mukaan ”keskellä ei mitään”.
Anitta Piiroinen avaa meille oven ja yrittää samalla rauhoitella yli-innokkaita koiriaan. Tuvassa tuoksuu tuoreet karjalanpiirakat.
Maalaisidyllin keskellä on vaikea uskoa, minkälaisen painajaisen perhe on käynyt läpi.
”Miehän pelasin kahdeksaa, kymmentä tuntia kun mies oli töissä”
Vuonna 2011 Piiroisen elämä hymyili. Monta vuotta myyntialalla pätkätöitä tehnyt Anitta Piiroinen oli vihdoin päässyt lähihoitajakoulutukseen. Myös Piiroisen aviomies on lähihoitaja ja neljän lapsen perhe tarvitsi lisää palkkatuloja.
Sitten Anitta Piiroisen elämä romahti. Hän sairastui niveltulehdukseen ja säryt ”veivät jalat alta”. Samalla meni pitkään unelmoitu koulutuspaikka.
Pelasin ensin vähän, ihan muutamia kymppejä
Säryt valvottivat ja kun muu perhe nukkui, Anitta selasi keittiön pöydän ääressä Facebookia. Siellä hän huomasi kasinopelimainoksen.
– Ajattelin, että kun muut nukkuivat ja itse olen särkyinen enkä saa nukuttua, kokeilenpa minäkin vähän. Pelasin ensin vähän, ihan muutamia kymppejä, Piiroinen kertoo.
Kympit muuttuivat pikkuhiljaa satasiksi. Ajankuluksi tarkoitetusta kokeilusta tuli nopeasti riippuvuus. Syntyi myös kierre. Hävityt talousrahat oli voitettava takaisin, Piiroinen ajatteli.
– Pahimmillani, kun se riippuvaisuus kehittyi, niin miehän pelasin kahdeksaa, kymmentä tuntia, kun mies oli töissä. Se oli ihan älytöntä.
Yhden yön aikana saattoi mennä se kaksi tonnia.
”Kaivattua voittoa ei ikinä tullut”
Pelaamista Anitta rahoitti pikavipeillä sekä lainaamalla rahaa ystäviltä ja sukulaisilta. Pikavippejä hän haki kymmeniltä eri firmoilta.
Anitta hävisi yhteensä lähes sata tuhatta euroa. Sitä kaivattua voittoa ei ikinä tullut.
– Ahdistus oli tosi iso, kun tiesi, että pimität kaiken perheeltä ja läheisiltä, tekemäsi velat ja muu valehtelu, että kaikki olisi muka ok.
Eihän se pitäisi olla niin, että aikuinen ihminen ei osaa huolehtia asioistaan ja omasta perheestään
Anittan henkisen hyvinvoinnin ohella romahti myös perheen talous.
Myöhemmin Anitta kuuli tyttäreltään minkälaisessa talousahdingossa perhe oli kun äidin pelaaminen oli pahimmillaan.
– Tytärhän on käynyt töissä, että on saanut pikkuveljelle ostettua kengät. Äiti pelasi rahat.
– Eihän se pitäisi olla niin, että aikuinen ihminen ei osaa huolehtia asioistaan ja omasta perheestään. Sitten joutuu sijaiskärsijäksi oma perhe ja omat lapset.

”Virtuaaliraha sokaisi” – Anittalla on monta kohtalotoveria
Anitta Piiroisen tarina on valitettavan yleinen Suomessa. Suomalaiset ovat rahapelaamisen suurkuluttajia. Rahaa pelaamiseen käytetään neljänneksi eniten maailmassa henkeä kohden.
Ongelmapelaajia on arvioiden mukaan jopa 124 000.
Viime vuonna suomalaiset hävisivät 1,8 miljardia euroa Veikkauksen peleissä.
Kotimaisten rahapelien lisäksi suomalaiset pelaavat yhä enemmän ulkomaisia verkon rahapelejä. Juuri niitä samoja mitä Anitta pelasi.
– Se virtuaaliraha tavallaan sokaisi minut. Mie en tajunnut, että se raha, mikä oli minun tilillä, että se oli rahaa. Sen saat niin hetkessä siirrettyä sinne pelitilille.
Kauppojen kolikkopelit tai Veikkauksen muut pelit eivät ole koskaan kiinnostaneet Anittaa.
Anitta pelasi pelejä, joita tarjoavat maltalaiset rahapelialan yhtiöt.
MOT sai haltuunsa ainutlaatuisen aineiston, joka paljastaa miten suomalaisten rahat päätyvät ulkomaisiin peliyhtiöihin.
Se paha jää tänne Suomeen, elikkä se kärsivä, toipuva, sairas ihminen, joka tarvitsee tukea yhteiskunnalta
Malta on rahapelien paratiisisaari, joka on kasvattanut rahapeliteollisuuttaan muun muassa veroeduilla ja pelilisensseillä.
– Kun ne on siellä meidän veroalueen ulkopuolella, niin mitä siinä jääpi tänne Suomeen? Eihän siinä jää veroja. Se paha jää tänne Suomeen, elikkä se kärsivä, toipuva, sairas ihminen, joka tarvitsee tukea yhteiskunnalta. Joku miun mielestä siihen pitäisi keksiä.
Viranomaiset eivät tiedä tarkkaan miten paljon suomalaiset pelaavat ulkomaisia rahapelejä. Asiasta on esitetty vain arvioita erilaisissa tutkimuksissa. Niissä on päädytty siihen, että suomalaiset häviäisivät vähintään kaksi sataa miljoonaa euroa ulkomaisille rahapeliyhtiöille.
Talousongelmat jatkuivat pitkään pelaamisen loputtuakin
Anitta Piiroinen on ollut kaksi vuotta pelaamatta. Riippuvuudesta hän pääsi irti perheen ja peliriippuvuustukiryhmien ansiosta.
Vaikka Piiroinen on lopettanut pelaamisen, kärsii hän edelleen pelaamisen aiheuttamista talousvaikeuksista
– Ulosotto loppuu, jos ei just loppunut. Pieni työkyvyttömyyseläke on kyllä, mutta päivääkään ei ole tarvinnut olla ruoatta ja laskut on nyt maksettu.

Peliongelmia tutkinut Maria Heiskanen Peliklinikasta toteaa, että pelaaminen ei ole pelkästään pelaavan yksilön asia. Taloudellisten ongelmien lisäksi pelaaminen vaikuttaa lähipiiriin.
– Pelaamisella on taloudellisia vaikutuksia, laskut jäävät maksamatta ja jopa perustarpeista kuten ruoasta saatetaan tinkiä. Ja tietysti myös läheiset kärsivät pelaamisesta. Kyse on ongelmasta, jota usein salataan pitkään. Läheiset usein ymmärtävät, että jotain on vialla, he eivät vain tiedä että mikä, Heiskanen sanoo.
– Peliongelman pystyy salaamaan pitkään koska se ei sillä tavalla haise.
Päästyään irti pelaamisesta Anitta on taloushaasteista huolimatta onnellisempi kuin koskaan.
– Miun tilanne on nyt semmoinen, että minä en ole ikinä ollut näin sinut itseni kanssa enkä näin onnellinen ja vapaa. Miten helppoa on iltasella laittaa pää tyynyyn, kun tietää, että ei paina valhe? Todella helppoa. Siis aivan ihanaa.
MOT on selvittänyt ulkomaisten verkkopelien rahavirtoja ohjelmassa Peliriippuvuudella rahastajat:
Esitetty TV1:ssä 14.5.2018.
Juttua päivitetty 15.5.2018 klo 14:06, lisätty linkki.
Lisää ohjelmasta
- Veikkauksen vedonlyöntiuudistus: Uusi peliominaisuus herätti valvojassa huolen pelaajien oikeusturvasta, sopimuskumppania kiristetty
- Ihmelääke aiheutti kahdeksan suomalaispotilaan kuoleman ja se vedettiin markkinoilta – nyt lääkettä käytetään haittavaikutuksista huolimatta Suomessa enemmän kuin koskaan
- Vanhusten turvallisuus vaarantunut, työvuorolistoilla kikkailtu – Esperi Caren lippulaiva on saanut jatkaa, vaikka ongelmia on ollut kymmenen vuotta