Hyppää pääsisältöön

Alvar Aallon Villa Tammekann on nähnyt Viron historian synkät ja valoisat ajat

Vuonna 1932 virolainen maantieteen professori August Tammekann tilasi arkkitehti Alvar Aallolta suunnitelmat taloa varten. Seuraavana vuonna Tammekannien perhe muutti vielä hieman kesken olevaan funkkistaloon Tarton Tähtveren kaupunginosassa.

Villa Tammekann on ainoa Viroon valmistunut Alvar Aallon suunnittelema rakennus. Neuvostoaikana se rapistui ja unohtui. Viron uudelleen itsenäistyessä se löydettiin ja kunnostettiin Aallon alkuperäisiä suunnitelmia kunnioittaen.

Villa Tammekann rakennettiin 1930-luvulla, mutta sen tarina alkaa oikeastaan hyvin pian sen jälkeen kun Viro julistautui vuonna 1918 ensimmäisen kerran itsenäiseksi. Seuraavana vuonna suomalainen maantieteilijä Johannes Gabriel Granö saapui opettamaan uudelleen perustettuun Tarton yliopistoon.

Ilman J. G. Granöä Villa Tammekann ei olisi koskaan valmistunut. Nimi Granö nousee esiin myös talon myöhemmissä vaiheissa.

Yksi J. G. Granön oppilaista oli August Tammekann, josta tuli myöhemmin Granön työn jatkaja Tarton yliopistossa. Granö ja Tammekann myös ystävystyivät, ja Tammekann vieraili usein Granön luona Suomessa. Eräs tapaamisista tapahtui Turussa 1930-luvun alussa, kun Granö oli Turun yliopiston rehtorina. Tapaamisessa sattui olemaan mukana myös arkkitehti Alvar Aalto.

Villa Tammekann
Villa Tammekann vuonna 2017 Villa Tammekann Kuva: Harri Sundell Villa Tammekann,Viro,Tartto

Aalto ryhtyy töihin

Tapaamisessa tuli puheeksi August Tammekannin aikomus rakennuttaa perheelleen talo Tarton Tähtveren puutarhakaupunginosaan. Aalto kiinnostui hankkeesta; osaltaan varmasti sen vuoksi, ettei hänellä juuri sillä hetkellä ollut juurikaan töitä. Yleismaailmallinen lama oli iskenyt myös Suomeen.

Tammekannien ja Aallon välillä alkoi kirjeenvaihto talon yksityiskohdista ja suunnitelmista. Erityisen aktiivinen oli suomalaissyntyinen rouva Irene Tammekann. Hän saattoi kirjoittaa Aallolle kipakkaan sävyyn vaatimistaan muutoksista, etenkin kun Aalto ei välttämättä reagoinut kovin nopeasti rouvan vaatimuksiin. Aalto ei heti lisännyt muutettuihinkaan suunnitelmiin Irene Tammekannin vaatimaa pohjoisseinän ikkunaa.

Tärkein niistä on se emännän huoneen ikkuna... että asia tällä kertaa tosiaan otettaisiin huomioon, olen pakoitetu huomauttamaan, että taloa ei rakenneta valmiiksi, ellen minä saa huonetta, ja sellaista huonetta, jota olen halunnut!― Irene Tammekann

Tammekannien perhe muutti vielä hieman kesken olleeseen taloon vuonna 1933. Lapset Eeva-Maija ja Paavo olivat tuolloin kolmevuotiaita. He ehtivät aloittaa koulun asuessaan talossa, joka isoine puutarhoineen ja palvelusväkineen oli mainio ympäristö pienille lapsille.

Professoriperheen idyllinen elämä Villa Tammekannissa kuitenkin katkesi vuonna 1940, kun Neuvostoliitto miehitti maan. Tammekannit päättivät paeta Suomeen.

Saksa puolestaan miehitti Viron vuosina 1941-44. Tammekannit näkivät viisaimmaksi pysyä Suomessa.

Vuonna 1944 oli jälleen Neuvostoliiton vuoro miehittää maa. Kansallistettu Villa Tammekann sai pian uusia asukkaita.

Villa Tammekann luonnos
Alvar Aallon pohjapiirustus Villa Tammekann luonnos Kuva: Alvar Aalto -säätiö Villa Tammekann,Alvar Aalto Säätiö

Neuvostoajan rappio ja unohdus

Yhdelle perheelle rakennettuun taloon muutti useita perheitä. Taiteilija Rudolf Seppin perhe muutti yläkertaan vuonna 1946. Rudolf Seppin tytär Anu Roosma syntyi seuraavana vuonna.

Huhtikuussa 2018 Anu vieraili Villa Tammekannissa. Edellisestä käynnistä oli yli kaksikymmentä vuotta.

Anulla on paljon hyviä lapsuusmuistoja Villa Tammekannista. Talossa oli kavereita, ja puutarha oli hyvä paikka leikkiä. Pihassa kasvanut mantshurilainen pähkinäpuu oli mainio puu kiipeilyyn. Sisällä talon portaikon kaidetta pitkin oli hauskaa liukua alas toisesta kerroksesta.

Anu Roosma
Anu Roosma Anu Roosma Kuva: Harri Alanne Tartto
Villa Tammekann 1970-luvulla
Villa Tammekann 1970-luvulla Villa Tammekann 1970-luvulla Kuva: Alvar Aalto -säätiö Villa Tammekann,Viro,Tartto

Neuvostoaika kuitenkin koetteli kaltoin Seppin perhettä, kuten se koetteli hyvin monia virolaisia. Virolaisten kyyditykset Siperiaan alkoivat Neuvostoliiton ensimmäisen miehityksen aikana. Vuonna 1949 virolaisia kyydittiin Siperiaan parikymmentätuhatta. Hieman myöhemmin oli vuorossa myös Anun velipuoli Georg Sepp, joka jäi kiinni neuvostovastaisen sanomalehden julkaisemisesta.

Viranomaiset pitivät huolta siitä, että Seppin perhe joutui kärsimään monin tavoin. Rudolf Sepp erotettiin taiteilijaliitosta, mikä tarkoitti ettei hän saanut töitään kaupaksi. Anu sairaanhoitajaäiti ei myöskään saanut tehdä töitä. Nelilapsisen perheen elämä oli köyhää ja vaikeaa.

Olot hieman helpottuivat Stalinin kuoleman jälkeen. Georg pääsi palaamaan takaisin Viroon vuonna 1957.

Villa Tammekannin asukkaat olivat köyhiä eikä talon remontointiin ollut rahaa. Talon tasakattoa ei osattu pitää kunnossa, joten tilalle rakennettiin aumakatto. Ajan myötä myös ikkunat ovet ja monet muut osat talosta muutettiin. Talo rapistui, eikä sitä enää kukaan olisi tunnistanut kuuluisan suomalaisen arkkitehdin suunnittelemaksi taloksi.


Villa Tammekannin olohuone




Villa Tammekannin olohuone
Kuva: Harri Alanne
Villa Tammekann

Villa Tammekannin uusi tuleminen

Viro itsenäistyi toisen kerran vuonna 1991. Samalla maassa ryhdyttiin pohtimaan kansallistetun omaisuuden palauttamista entisille omistajilleen. Villa Tammekann palautui Eeva-Maija ja Paavo Tammekannille vuonna 1994. Molemmat asuivat Suomessa, eikä heillä ollut rahaa talon remontoitiin.

Sitten Villa Tammekannin tarinassa nousi jälleen esille nimi Granö. Kyseessä oli akateemikko Olavi Granö, J.G. Granön poika.

Olavi Granö tapasi sattumalta Helsingissä Eeva-Maija Tammekannin, ja esille nousi Villa Tammekannin kohtalo. Olavi Granö tunsi talon tarinan. Lisäksi hän oli Turun yliopiston kanslerina toimiessaan ryhtynyt luomaan jo neuvostoaikana yhteyksiä Tarton yliopistoon.

Tammekannien perhe
Irene, Eeva-Maija, Paavo ja August Tammekann vuonna 1940. Tammekannien perhe Kuva: Turun Yliopistosäätiö August Tammekann

Olavi Granö ehdotti Turun yliopistosäätiölle Villa Tammekannin ostamista ja remontoimista sekä Turun ja Tarton yliopistojen yhteistyökeskuksen perustamista. Turun yliopistosäätiö tarttui ehdotukseen ja osti talon vuonna 1998. Vuodenvaihteessa alkoi perusteellinen remontti. Projektia johti Turun yliopistosäätiön asiamies Pekka Kanervisto.

Kun yleensä rakennusprojekteissa pidetään harjannostajaiset, Villa Tammekannissa pidettiin harjanlaskijaiset, kun aumakatto oli purettu ja alkuperäisten suunnitelmien mukainen tasakatto valmis.

Vuonna 2000 remontti oli valmis ja viralliset avajaiset pidettiin 4.4. Yhteistyökeskus nimettiin Granö-keskukseksi.

Kuuntele Villa Tammekannin tarina Yle Areenasta