Peliriippuvuudella rahastajat - käsikirjoitus

Anitta Piiroinen: Pahimmillani, kun pelasi, kun se riippuvaisuus kehittyi, niin miehän pelasin kahdeksaa tuntia, kun mies oli töissä.

Verkon rahapelien suosio kasvaa kovaa vauhtia. Kukaan ei tiedä minkälaisilla summilla suomalaiset pelaavat ulkomaisia rahapelejä.

Kai Mykkänen, sisäministeri (Kok.): Tää on villi kenttä ja varmasti siellä tapahtuu myös tuota väärinkäytöksiä.

MOT on saanut haltuunsa poikkeuksellisen aineiston suomalaisten rahavirroista ulkomaisiin pelifirmoihin. Tilisiirrot kulkevat maksunvälitysfirmojen kautta, joiden rahanpesuriski on korkea.

Ari Pyysing, pokeriammattilainen, sijoittaja: En osaa väittää mitenkään että rahapeliala olis puhdas että siellä missä on rahaa niin kyllä se houkuttelee myös rikollisia paikalle.

Aineisto paljastaa miten tavallinen palkansaaja pelaa sadoilla tuhansilla euroilla ennen kaikkea maltalaisia nettipelejä.

Anitta Piiroinen: Tytärhän on käynyt töissä, että on saanut pikkuveljelle ostettua kengät. Äiti pelasi rahat.

Joensuulainen Anitta Piiroinen sairastui vuonna 2011 niveltulehdukseen. Kovat säryt valvottivat neljän lapsen äitiä.

Anitta Piiroinen: Pelaaminen alkoi siitä, että me asuttiin sillein pienessä asunnossa verrattuna, että mitä meitä perhettä oli. Ainut paikka, missä minä valvoin, niin oli siihen aikaan keittiö tai sitten kylpyhuone. Keittiön pöydän ääressä Facebookia selatessani huomasin, että siinä sivussa on kasinopeli, kasinomainos. Ajattelin, että kun muut nukkui ja ite on särkyinen enkä saa nukuttua, että kokeilenpa minäkin vähän. Pelasin ensin vähän, ihan muutamia kymppejä.

Ensimmäisinä kuukausina tappiota kertyi 150 euroa.

Piiroinen: Kun näin jälkikäteen miettii, niin miehän tulin hyvin äkkiä varmaan rahapeliriippuvaiseksi, koska sit se jäi kamalasti takaraivoon se, että minä olin hävinnyt sen 150 talousrahoja. Sit mie aloin siinä pelisessiossa miettimään sitä, että mie oon hävinnyt ne ja että miun vuoro on kohta voittaa. Sit se lähti siihen voiton tavoitteluun ja sit sitä vain jäi koukkuun.

Anitta oli päässyt lähihoitajakoulutukseen, mutta sairaus esti opiskelun. Pelaaminen sai unohtamaan kivut ja arkihuolet. Panokset kasvoivat.

Anitta Piiroinen: Pahimmillani, kun pelasin sitten, kun se riippuvaisuus kehittyi, niin miehän pelasin kymmentä, kahdeksaa, kymmentä tuntia, kun mies oli töissä. Tavallaan hänen niin kuin sen työajan. Se oli ihan älytöntä.

Pelaamista Anitta rahoitti pikavipeillä. Niitä hän otti yli kymmenestä eri pikavippiyrityksestä. Kun vippifirmat oli koluttu läpi, Anitta pyysi lainaa ystäviltä ja sukulaisilta. Yhteensä Anitta pelasi ja hävisi lähemmäs 100 000 euroa.

Anitta Piiroinen: No ajattelin tietysti sitten, kun heräsin siitä, että oli taas tili tyhjä ja oli otettu lisää niitä pikavippejä ja lainoja, et miten tää voi olla totta ja miksi mie en voita ja muut on voittanut. Ne mainostaa tuossa, että tämä ja tämä voitti, mutta miksi mä en voita. Sitä tietysti, että minun on pakko voittaa, koska minä olen niin paljon häviöllä, että nyt on minun vuoro. Ahdistus oli tosi iso, kun sen tiesi, että kaikki pimitit perheeltä ja läheisiltä tekemäsi velat ja muu valehtelu sitten, että kaikki olisi muka ok.

Suomalaiset ovat rahapelaamisen suurkuluttajia. Rahaa pelaamiseen käytetään neljänneksi eniten maailmassa. Viime vuonna suomalaiset hävisivät 1,8 miljardia euroa Veikkauksen peleissä. Ongelmapelaajia on kyselyjen mukaan yli 120 000. Mutta peliongelmat koskettavat paljon laajempaa ryhmää.

Maria Heiskanen, tutkija, Peliklinikka: Jokainen pelaaja joka pelaa liikaa niin usein koskettaa läheisiään sillä pelaamisella ja on arvioitu että on on sellasia ihmisiä joilla on joskus ollut joku lähipiirissä joka pelaa liikaa ni olis semmonen 19%. Et kyllä se voidaan, jos voidaan arvioida että sellanen viidennes suomalaisista jollain tavalla on kosketuksissa tän ongelman kanssa et on se sillä tavalla ihan merkittävä ongelma.

Maria Heiskanen tutkii rahapelaajien talousongelmia. Hän on töissä Peliklinikalla, joka auttaa peliongelmaisia ja selvittää rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja.

Heiskanen: Pelaaminen on usein sellanen ongelma et se salataan pitkään ja sen pystyy salaamaan pitkään koska se ei sillä tavalla haise esim, mut läheiset usein ymmärtää et jotain on vialla.

Heiskanen kertoo, että peliklinikalle hoitoon hakeutuneista 80% on pelaamisesta aiheutunutta velkaa.

Heiskanen: Sillä on näitä taloudellisia seurauksia ja vaikutuksia, tulee puutteita muusta elämästä, laskut jää maksamatta, jopa ihan tingitään perustarpeista kuten ruoka tai asuminen et sit saattaa liittyy hyvinki vakaviin ja isoihin ongelmiin.

MOT: Ymmärrätkö sen kritiikin että on helppo sanoa että se on sen pelaajan oma vika?

Heiskanen: musta se on aika mustavalkonen ajatus pitää sitä pelkästään pelaajan omana vikana, koska kaikki kuitenkin vaikuttaa siihen miten se pelaaja on ajautunut siihen tilanteeseen.

Suosituimmat pelimuodot ovat edelleen ne perinteiset: lotto, raha-automaatit ja raaputusarvat. Mutta verkon rahapelit ovat kasvattaneet nopeasti suosiotaan. Suurin osa suomalaisten pelaamista nettipeleistä on edelleen valtion monopoliyhtiö Veikkauksen käsissä. Mutta ulkomaiset firmat kirivät kiinni ja esimerkiksi kasinopeleistä jo 40% on Veikkauksen arvion mukaan ulkomaisia. Kukaan ei kuitenkaan tunnu tietävän kuinka suurilla summilla ulkomaisia rahapelejä pelataan.

Kai Mykkänen, sisäministeri: No tästä ei kovin tarkkaa arviota arviota ole.

Saaramia Varvio, arpajaishallinnon päällikkö, Poliisihallitus: Kotimaisen rahapelikulutuksen osalta näitä lukuja tiedetään tarkastikin. Mutta ulkomaisten ulkomaille suuntautuvan rahapelipelaamisen osalta, niin ne luvut perustuu arvioihin.

Viranomaisten arvio on, että ulkomaisiin nettipeleihin kuluu noin 200 miljoonaa euroa. MOT on saanut haltuunsa poikkeuksellisen aineiston, joka osoittaa että viralliset arviot ovat vahvasti alakanttiin. Aineisto kertoo siitä, mihin rahat päätyvät kun suomalaiset pelaavat nettipelejä.

GRAFIIKKA

Lokakuu 2015-maaliskuu 2018

Pelaajat 3000
Panokset 120 miljoonaa euroa
Tappiot 50 miljoonaa euroa

Aineistossa on lähes 3000 suomalaista. He ovat kolmen vuoden aikana pelanneet verkon rahapelejä noin 120 miljoonalla eurolla. Tappioita pelaajat ovat tehneet peräti 50 miljoonaa euroa. Yhtä pelaajaa kohden tappiot ovat lähes 17 000 euroa. Pelaajat ovat pääosin tavallisia keskiluokkaisia suomalaisia. Joukossa on sairaanhoitajia, paperityöläisiä ja esimiestehtävissä olevia asiantuntijoita eri puolilta maata. Heitä yhdistää lähinnä yksi asia: pelaaminen.

Näytämme aineistoa alan asiantuntijoille.

MOT: Ootko nähnyt tämän tyyppistä dataa aikaisemmin?

Heiskanen, tutkija: No en!

MOT: Onko kiinnostava?

Heiskanen: Hyvin kiinnostava. Tässä on monta ulkomaista sivustoa ja mielenkiintoista nähdä, että se jakautuu eri sivustoille se pelaaminen. Se raha on raaka todellisuus. Peliongelmista puhutaan kontrollin menetyksenä, mutta tämä on se mitä se aiheuttaa.

Saaramia Varvio, arpajaishallinnon päällikkö, Poliisihallitus: Tämä data on todella mielenkiintoinen. Se vahvistaa että tuolla liikkuu todella paljon rahaa. Kun katsoo näitä lukuja niin varmaan on sellaisia, joilla ei olisi varaa hävitä noin paljon.-

Kai Mykkänen: Se on selvää että tossa otoksessa on varmaan paljon peliongelmiin ajautuneita –senhän siitä voi sanoa

Aineisto ei anna täysin kattavaa kuvaa kansalaisten nettipelaamisesta: Kyse on siis 3000 henkilön otoksesta - jäävuoren huipusta. Materiaali sisältää yllätyksen. Keskipalkkaiset henkilöt käyttävät pelaamiseen jopa useita tuhansia tai pahimmillaan kymmeniä tuhansia euroja kuukaudessa. Monilla on maksuhäiriöitä ja osa on joutunut ulosottoon.

Heiskanen: On hyvä tuoda esiin että summat on isoja ja mitä se tarkoittaa laajemmassa mittakaavassa.

Heiskanen: Meidän on hirveen vaikee määritellä sitä et mikä on semmonen määrä rahapelaamiseen kulutettua rahaa joka on liikaa, koska se on jokaiselle yksilökohtasta millon se on liikaa, mut kun me kuitenkin tiedetään et mikä on suomalaisten keskipalkka, me tiedetään et vaikka 2000 euroa kuukaudessa kulutettuna rahapelaamiseen on hyvin todennäkösesti ongelma.

Vain murto-osa maksuista on mennyt Veikkaukselle. Tämän ryhmän ihmiset ovat pelanneet ennen kaikkea ulkomaisia rahapelejä.

Kai Mykkänen: On siinä se ongelma, että sillon pelaajan kannalta ollaan kaiken suomalaisen kuluttajalainsäädännön ja avun ulkopuolella. Eli jos tulee huijatuksi, niin niin valitettavasti viranomaisten ei pysty oikeastaan auttamaan siinä. Ja sitte tietysti rahat valuu millon mihinkin. Suomessa tää yksinoikeusjärjestelmä perustuu siihen, että Veikkaus järjestää pelit vastuullisesti niin, että peliriippuvaisuuteen liittyviä haittoja ehkäistään ja rajotetaan ja toisaalta sitten ne pelituotot menee suomalaisille sosiaali- ja terveysjärjestöille, suomalaisille urheilujärjestöille ja nuorisojärjestöille niin edelleen.

Malta on jo vuosia ollut nettipelien paratiisisaari. Pienen saarivaltion bruttokansantuotteesta 12 prosenttia tulee nettipelifirmoista. Lain mukaan vain valtion omistama Veikkaus saa mainostaa rahapelejä suomalaisille. Todellisuudessa ulkomailla toimivien rahapelien markkinointi on erittäin aggressiivista niin sosiaalisissa medioissa kuin ulkomaisilla TV-kanavilla. Mainosviesti meni perille myös Joensuuhun. Anitta Piiroinen pelasi Maltalla rekisteröityjä kolikkopelejä.

Anitta Piiroinen: Mietittynä se, että kun ne on siellä meidän niin kuin tavallaan veroalueenkin ulkopuolella, niin mitä siinä jääpi tänne Suomeen? Eihän siinä jää veroja. Sit tavallaan se paha, se huono puoli jää tänne Suomeen. Elikkä se kärsivä, toipuva, sairas ihminen, mikä tarvitsee sit tukea yhteiskunnalta ja terveydenhuollon puolelta. Joku miun mielestä siihen pitäisi keksiä.

Mie en ole ikinä pelannut niin kuin raharahalla noita kolikkopelejä tuolla kaupassa tai nuin, niin se on todella vähän tai muuten tehnyt mitään vetoja tai veikkausta tai tämmöistä rahalla.

Se virtuaaliraha niin kuin tavallaan sokaisi minut. Mie en niin kuin tajunnut, että se raha, mikä oli minun tilillä, että se oli rahaa. Se oli niin hetkessä siirretty se raha. Sen saat niin hetkessä siirrettyä sinne pelitilille sen rahan. 16:35:27 Sitä ei ehkä niin kuin, en miekään siinä pelatessani sit tajunnut, vaikka mie aina aattelin, että mie pelaan vain vähän, mutta sitä vähää ei tullut. Se meni sit kaikki ja sit tuli vielä se lisävelka päälle.

MOT: Mikä niissä viehätti?

Anitta Piiroinen: Niissähän oli äänet, valot, läheltä piti -tilanteet. Se näkyi siinä, hyvin näkyy se, että yhtä nytkäytystä vaille tuli täyspotti tai sille summalle. Sehän siinä on vielä ehkä riippuvaisella se, että kun niitä läheltä piti -tilanteita tulee, niin sitten panokset nousee, summat nousee, kun sijoitetaan sinne. Koukuttavaa.

Piiroinen puhuu pelaaja-Anittasta ja oikeasta Anittasta.

Anitta Piiroinen: No pelaaja-Anittahan oli valehteleva, kieroileva, keksi ihan, ihan sen asian, minkä se kuulija halusi kuulla, kertoa sen asian niin. Todella järkyttävä ihminen siihen nähden, mitä minä oikeasti olen. Kyllä se niin kuin, se pelimaailma muutti ihmistä niin paljon.

Anittan henkisen hyvinvoinnin ohella romahti myös perheen talous.

Anitta Piiroinen: minkä kuulin nyt vasta sitten ihan perusteellisesti viime vuonna, 2017 lopulla, että tytärhän on käynyt töissä, että on saanut pikkuveljelle ostettua kengät. Äiti pelasi rahat. Eihän se niin kuin… Eihän se pitäisi olla niin, että aikuinen ihminen ei osaa huolehtia asioistaan ja omasta perheestään. Sitten joutuu sijaiskärsijäksi oma perhe ja omat lapset.

Sisäministeriön alaisena toimiva poliisihallitus valvoo rahapelejä ja niiden mainontaa. Poliisihallitukseen tulee kansalaisilta runsaasti yhteydenottoja laittomasta markkinoinnista.

Varvio: Ne käytännön keinot millä sitten mahdollisiin epäkohtiin voidaan puuttua, on lähtökohtaisesti ohjeistukset, lausunnot, selvityspyynnöt, mahdollisuus kieltopäätösten ja uhkasakkojen asettamiseen sekä sitten viime kädessä tutkintapyynnön tekeminen poliisille.

Varvio: Rahapelitoiminnan siirtyminen nettiin on kyllä selkeästi hämärtänyt sitä niitä perinteisiä toimivaltarajoja valtioiden kesken. Rahapeliyhtiöt voi valita itselleen suotuisan valtion tai alueen, jossa jossa niihin kohdistuu mahdollisimman vähän velvoitteita esimerkiksi verotuksen valvonnan tai muuta sääntelyä. Ja puuttuminen siihen siihen netissä tapahtuvaan rajat ylittävään toimintaan on nykyisin keinoilla melko hankalaa. -

Ongelmaa pahentaa Maltan haluttomuus tehdä viranomaisyhteistyötä. Se ei sinänsä yllätä, koska pelibisnes on saarivaltiolle erittäin tuottoisaa. Pelialan konkari Aki Pyysingillä on kokemusta Maltasta. Pitkän linjan pokeriammattilainen on sijoittanut Maltalta käsin toimiviin pelifirmoihin sekä pelialaan liittyviin muihin yrityksiin. Hänen näkemyksensä Maltasta on täysin erilainen kuin viranomaisilla.

Aki Pyysing, pokeriammattilainen, sijoittaja: Malta tarjoaa lisenssiä myös yksityisille toimijoille, se on tietysti se tärkein lähtökohta, sitten siellä on erittäin edullinen verotus ulkomaisen osakkeenomistajan silmin tarkasteltuna, lisäksi sitten nytten kun sinne on peliyhtiöt keskittyneet niin siel on saatavilla paljon kokenutta työvoimaa, mukana myöskin satoja suomalaisia.

MOT: Monet Maltalta käsin toimivat yritykset rikkovat Suomessa voimassa olevaa rahapelilainsäädäntöä, oletko sinä osallistunut jossain vaiheessa toimintaan joka on vastoin Suomen lakeja?

Pyysing: En koe missään tapauksessa olevani rikollinen, ja se lakihan on kirjoitettu niin epäselvästi. Markkinointihan nimenomaan on kiellettyä ja tota… siinä ei ole sinänsä mitään järkeä että se laki on näin koska siinä vaan lähinnä media menettää rahaa koska internetin kieltäminen on taas sitten lähestulkoon mahdotonta mutta laki on niin kun se tällä hetkellä on.

MOT: Ovatko viranomaiset kädettömiä tän suhteen?

Kai Mykkänen: Periaatteessa ei. Jos jos tosiaan mennään siihen, että blokataan tietyt saitit, jotka on markkinoi Suomeen kokonaan tai blokataan rahaliikennettä, mutta ett tietenkin se on huomattavasti vaikeampaa kuin puhtaasti fyysisessä maailmassa, jossa jos menet vaihtamaan omat automaatit tonne S-marketin aulaan niin ei mee päivääkään kun ne kannetaan sieltä pois.

Aineistossa on pelifirmojen ohella myös välikäsiä, eli maksunvälitysfirmoja. Niiden kautta on viiden vuoden aikana virrannut 60 miljoonaa euroa. Valtaosa tästä rahasta käytetään pelaamiseen. Kuvio menee näin:

GRAFIKKA: pelaaja -> maksunvälitysfirma -> pankki -> pelifirma

Pelaaja tekee rahansiirron maksunvälitysfirman kautta. Välitysfirma ottaa summasta pienen siivun, yleensä yhdestä viiteen prosenttiin. Pankin kautta raha siirtyy peliyhtiöihin. Vaikka maksunvälitysfirmojen osuus yhdestä pelipanoksesta näyttää pieneltä, vastaavia rahansiirtoja tehdään miljoonittain. Bisnes on erittäin kannattavaa. Maksunvälitysfirma on tässä pelissä varma voittaja. Maksunvälitysfirmat kiinnostavat Keskusrikospoliisia niiden korkean rahanpesuriskin takia.

Pekka Vasara, rahanselvityskeskuksen päällikkö, Keskurikospoliisi: Tässä on muutama välittäjä – kohtuullisen suurta se toiminta. Jos ajatellaan niiden velvoitteita Suomessa toimivia yhtiöitä. Miksei ole rahanpesuilmoitusta varten rekisteröityneet?
Me ollaan täs viimeisen ehkä kahden vuoden aikana tosiaan huomattu se, että tää toiminta on lisääntynyt todella paljon ja juuri se, että tälle alalle on tullut näitä uusia toimijoita.

Maksunvälitysyhtiöt ovat yleensä velvollisia ilmoittamaan epäilyttävästä rahaliikenteestä KRP:n rahanpesuyksikköön. Velvollisuus koskee niitä yhtiöitä, jotka ovat Finanssivalvonnan rekisterissä. Niitä on tällä hetkellä noin 50.

Mykkänen: Tää on villi kenttä ja ja varmasti siellä tapahtuu myös tuota väärinkäytöksiä, ett oikeestaan ainoa suoja on se, että nää pelisaittien pitäjät tietää, ett jos he liian monelta huijaavat niin niin sitt varmasti sitt pelin suosio laskee.

Suurimmat summat ovat aineiston mukaan menneet Plus Pay Finland nimisen firman kautta – 30 miljoonaa euroa kolmessa vuodessa.

Vasara: Tässä on nyt tämä Plus Pay joka on mulle ihan uutena tuttavuutena. 15 miljoonaa. Raja että toimintalupavarainen alkaa lähestyä.

Plus Pay Finlandin osoite on Kajaanissa, mutta sen emoyhtiö on Maltalla. Jostain syystä Plus Pay ei ole Finanssivalvonnan rekisterissä. Yksi sen omistajista onkin tuttu mies: Aki Pyysing.

Pysing: Joo siis välittää maksupalveluja ihan kenelle vaan kenen kanssa sopimus aikaan saadaan, et se on ihan maksu- ja välitysyhtiö.

MOT: Ja onko peliala kuitenkin merkittävin asiakaskunta?

Pyysing: No mä en voi kommentoida tietenkään näitä asiakasmääriä tai ketä ne ovat tai miten ne jakautuvat.

MOT: Onko tämä tapa tehdä lisää rahaa pelaajien avustuksella?

Pyysing: No ei se sinänsä, se ei nää rahanvälitysyhtiöt ja peliyhtiöt ne on eri yhtiöitä että se on vaan se miten se verkkokauppa on muotoutunut et ei se silleen et vois ihan vastaavasti jos ostat verkkokaupasta jotakin niin siellä on rahanvälitysyhtiö välissä ja se ottaa siitä jotakin joltakin käytännössä tai muuten se ei olis siellä.

Kun MOT kokeili nettipelaamista, Plus Pay otti 95 senttiä joka pelipanoksesta. Kuulostaa pieneltä summalta mutta bisnes on erittäin kannattava. Plus Payllä oli vuonna 2016 lähes 30 prosentin liikevoitto. Se maksoi suomalaisomistajilleen miljoonaosingot Maltalle.

Pekka Vasara: Kun nää varat siirtyy pankista maksuvälittäjille, niin sen jälkeen sen paremmin pankki kuin mekään sitten rahanpesussa selvittelyssä ei tiedetä sitä, että kenelle ne sieltä menee eteenpäin. Näiden maksunvälittäjien toiminnan niin kuin saaminen nyt tälleen selkeemmin valvonnanalaiseksi ja toisaalta puolen heidän kanssa käytävät keskustelut, että mitä heidän tulee siltä asiakkaan valvonnalta ja riskien monitoroinnilta tehdä, niin on mun mielestä ihan ensiarvoisen tärkeetä.

MOT: Pelialalla ja tietysti rahanvälitysalalla luontaisesti liikkuu jatkuvasti rahaa ja tää muodostaa suuren riskin myös sille että siellä tehdään rahanpesua. Miten tätä estetään?

Pyysing: Käytännössä esim meidän maksuvälityksessä siellä käytetään suomalaista verkkomaksamista eli pankkinappeja ja tää verkkomaksaminen on hyvin vahva tunnistautumismetodi elikkä rahat tulee suomalaiselta pankkitililtä ja palaa suomalaiselle pankkitilille, niin se ei siinä… rahanpeseminen on noin niinkun ei ole minkäänlaisessa sinänsä roolissa jos oletetaan et luotetaan suomalaiseen pankkijärjestelmään.

Vasara: Kun tää itse pelikenttä tulee vielä monimutkaistumaan, eli meillä on mahdollisuus, että seuraavan parin vuoden aikana, meillä on sitten kaikista EU-maista täällä toimijoita, niin vois ajatella että siihen tulis nyt juuri panostaa, jotta saadaan niin kuin se kenttä enemmänkin haltuun, että tietysti aina aina on varmaan niin kuin mahdollisuus sanoa, että parantamisen varaa on, mutta nyt juuri tällä hetkellä on niin kuin sellainen murrosvaihe, jossa se olis olis tärkeetä näyttää että tähän paneudutaan vakavasti viranomaispuolella.

MOT: Eli tällä hetkellä kenttä ei ole hallussa?

Vasara: Mä en sano näin, mä sanon näin, että että meidän näkökulmasta niin tuntuu siltä, että siellä on sellaisia toimijoita, joista ei ehkä kukaan tiedä, että minkälaisia riskejä siihen liittyy.

Haastattelun jälkeen selviää, miksi Plus Pay ei ole Finanssivalvonnan alaisena. Pluspay Finland toimii toisen maltalaisyhtiön asiamiehenä Suomessa. Sen takia sitä valvovat Maltan viranomaiset. Myös Anitta Piiroinen on käyttänyt pelatessaan maksunvälitysyhtiöitä.

Anitta Piiroinen: Kyllähän siinä niin kuin lukee se, kun klikkaat, niin se tietty juttu siinä, mutta että enhän minäkään tiennyt, että minne ne menee ne rahat. Joo, niin en. Nopeasti ne oli siellä pelitilillä sitten. Jos en väärin muista, niin se oli Euteller. Sen niin kuin näki sitten tilisiirtona tuollakin omalla tilillä.

MOT: Tiesitkö, mikä tää Euteller on?

Anitta Piiroinen: En. Ei niin kuin tullut ikinä ajateltua. Tuli vaan katottua, että joko se muutaman sekunnin päästä on siellä pelitilillä. Olihan se.

Euteller on turkulainen maksunvälitysfirma. Myös se on erittäin kannattava. Anitta Piiroinen on ollut kaksi vuotta pelaamatta. Nyt hän auttaa muita peliongelmaisia vetämällä vertaistukiryhmiä Joensuussa ja vastaamalla tukipuhelimeen.

Anitta Piiroinen: Yhteistä ei ole mikään muu kuin se riippuvaisuus niihin rahapeleihin. Ei niin kuin ammatilla, ei tuota iällä, ei sillä ole, ihan on ikäryhmissä laidasta laitaan ihan kuin ammateissa.

MOT: Mikä sun taloudellinen tilanne on tällä hetkellä?

Anitta Piiroinen: No taloudellinen tilanne on näin, että ulosotto loppuu, jos ei just loppunut. Pieni työkyvyttömyyseläke on kyllä, mutta että päivääkään ei ole tarvinnut olla ruoatta ja laskut on nyt maksettu. Niitäkin velkoja, mitä ei ole ulosotossa, niin sanotusti yksityisiä velkoja, niin olen pyrkinyt joka kuukausi niin kuin, jos ei ole muita ylimääräisiä menoja, niin lyhentää.

Anitta Piiroinen: Miun tilanne on nyt semmoinen, että minä en ole ikinä ollut näin sinut itseni kanssa enkä näin onnellinen ja vapaa. Miten helppoa on iltasella laittaa pää tyynyyn, kun tietää, että ei paina valhe? Todella helppoa. Siis aivan ihanaa.