Hyppää pääsisältöön

Varastomiehen kuukauden pelikassa kymppitonneja, tulot 2000 – MOT:n selvitys paljastaa, miten suomalaisten pelirahat päätyvät ulkomaille

Kuvituskuva uhkapelaamisesta. Kuvassa ruletti, pelimerkkejä ja pelikortteja.
Kuvituskuva uhkapelaamisesta. Kuvassa ruletti, pelimerkkejä ja pelikortteja. Kuva: Camilla Arjasmaa MOT

Keskituloiset suomalaiset pelaavat vuodessa jopa sadoilla tuhansilla euroilla ulkomaisia rahapelejä. MOT:n haltuunsa saama poikkeuksellinen aineisto kertoo, kuinka rahavirrat liikkuvat Suomen ja Maltan veroparatiisin välillä. Tappiollista pelaamista rahoitetaan usein pikavipeillä ja muilla luotoilla.

Summat ovat valtavia tavalliselle palkansaajalle. 33-vuotias varastotyöntekijä on selvästi jäänyt pelikoukkuun.

Mies on pyörittänyt muutaman vuoden aikana pelikassaa, jonka kokonaissumma on lähes puoli miljoonaa euroa. Summa vastaa pienen tai keskisuuren yrityksen liikevaihtoa. Tappiota mies on tehnyt lähes 50 000 euroa.

Miehen nettotulot ovat vain muutama tuhat euroa kuukaudessa eli hänellä ei ole varaa hävitä näin suuria summia.

Pelaamista rahoittaakseen varastotyöntekijä on ottanut pikavippejä ja muita lainoja. Yhtälö on osoittautunut mahdottomaksi: mies ei ole pystynyt maksamaan kaikkia lainojaan takaisin. Taloudellinen romahdus on vain ajan kysymys.

Pelattu summa vastaa pienen tai keskisuuren yrityksen liikevaihtoa.

Varastomiehen tarina on peräisin aineistosta, jonka MOT on saanut haltuunsa. Aineistossa on tietoa kolmen tuhannen suomalaisen pelaamiseeen käytetyistä rahoista, pelivoitoista ja ennen kaikkea tappioista.

Aineisto on poikkeuksellinen, sillä suomalaisten pelaamisesta ulkomaisilla rahapelisivustoilla on esitetty toistaiseksi vain arvioita. Aineisto osoittaa, että monelle pelaaminen on ongelma, joka johtaa yli varojen elämiseen.

Aineiston kolme tuhatta suomalaista on käyttänyt muutaman vuoden aikana pelaamiseen noin 120 miljoonaa euroa. He ovat hävinneet yhteensä 50 miljoonaa euroa. Pelaajaa kohden tappio on lähes 17 000 euroa.

Osa pelaajista on kuitenkin hävinnyt selvästi suurempia summia eli useita kymmeniä tuhansia euroja vuodessa.

Pelaajien kirjo on laaja: sairaanhoitajia, esimiestehtävissä olevia hyväpalkkaisia toimihenkilöitä, paperitehtaan työntekijöitä, yrittäjiä, kokkeja, opettajia ja muita keskiluokkaisia palkansaajia.

Kaikki eivät myöskään häviä – kuten Kelassa työskentelevä nainen. Hän on pyörittänyt vuoden aikana 200 000 euron pelikassaa – ja jäänyt yli kymmenen tuhatta euroa voitolle.

Aineisto kertoo myös siitä, kuinka miljoonat eurot päätyvät peliyhtiöille Maltan veroparatiisiin, joka on eurooppalaisen rahapeliteollisuuden keskus. Valtavaan pelibisnekseen kytkeytyvät tiiviisti maksuja välittävät yhtiöt, joiden avulla peliyhtiöiden rahavirrat pysyvät salattuina.

Oman osuutensa pelialan voitoista saavat myös monet suomalaiset, jotka ovat omistajina ulkomaisissa peliyhtiöissä.

Grafiikka tappioista ja suurista panoksista vuosina 2015-2018
Grafiikka tappioista ja suurista panoksista vuosina 2015-2018 Kuva: Camilla Arjasmaa MOT

”Kokeilenpa minäkin vähäsen”

Joensuulainen Anitta Piiroinen tietää, mitä peliongelma tarkoittaa käytännössä.

Piiroinen alkoi pelata verkon rahapelejä vuonna 2011 sairastuttuaan niveltulehdukseen. Kovat kivut pitivät hänet valveilla öisin.

– Keittiön pöydän ääressä Facebookia selatessani huomasin kasinopelimainoksen. Muut nukkuivat, en saanut säryiltäni nukuttua ja ajattelin, että kokeilenpa minäkin vähäsen, Piiroinen sanoo.

Piiroisen kokeilusta tuli kallis. Hän kertoo hävinneensä yhteensä lähemmäs sata tuhatta euroa verkon rahapeleihin. Se on paljon enemmän kuin Piiroisella olisi ollut varaa.

Lue tästä linkistä Piiroisen koko tarina.

Rahapeliyhtiöiden mainoksissa kerrotaan yleensä vain voitoista. ”Suurin tänään saatu voitto on 10 000 euroa”, yhden maltalaisen peliyhtiön sivustolla kerrotaan suomen kielellä.

Uusia pelaajia peliyhtiöt houkuttelevat tarjoamalla ilmaisia pelikierroksia. Käytännössä tarkoituksena on siis koukuttaa uusia ihmisiä peleihin.

Mainoksissa jää kertomatta, että yleisempää on hävitä rahaa. Esimerkiksi kolikko- ja muut ”onnenpelit” on ohjelmoitu niin, että pitkän aikavälin kuluessa peliyhtiö voittaa aina.

Grafiikka Kelalla työskentelevän naisen pelaamista summista
Kelalla työskentelevä nainen, joka on rahoittanut pelaamistaan ottamalla kymmenillä tuhansilla euroilla pikavippejä. Grafiikka Kelalla työskentelevän naisen pelaamista summista MOT

Aki Pyysing MOT:n aineistosta: ”Näille ihmisille pelaaminen on ongelma”

Aki Pyysing tuntee hyvin pelimaailman. Pyysing on pokeriammattilainen, joka oli pitkään osakkaana maltalaisessa pelifirmassa. Pyysing omistaa osuuden yhtiöstä, joka tekee pelifirmoille alustoja, joiden pohjalla pelit toimivat.

MOT näyttää Pyysingille aineistoa, joka kertoo suomalaisten verkkopelaamisesta.

– Summat ovat aika isoja. Näille ihmisille pelaaminen on ongelma, Pyysing sanoo.

Virallisesti Suomessa on rahapelien monopoli valtion omistamalla Veikkauksella. Käytännössä monopoliasema on kuitenkin historiaa. Kymmenet tuhannet suomalaiset pelaavat ulkomaisia rahapelejä. Heitä löytyy myös valtion peliyhtiön Veikkauksen palkkalistoilta.

MOT:n aineistossa on mukana yksi Veikkauksen työntekijä, joka on hävinnyt pääosin maltalaisille peliyhtiölle 45 000 euroa. Tappioita mies on kattanut ottamalla kymmeniä tuhansia euroa pikavippejä.

Tutkimuksissa on arvioitu, että suomalaiset häviävät 200 miljoonaa euroa ulkomaisissa rahapeleissä. MOT:n aineiston perusteella voi päätellä, että todellisuudessa summa voi olla vielä tätä suurempi.

Grafiikka 36 miehen pelaamista summista
Mies, jonka vuoden nettotulot ovat alle 30 000 euroa. Ottanut viimeisen vuoden aikana lainaa kymmeniä tuhansia euroja. Grafiikka 36 miehen pelaamista summista MOT

Pelihimon salatut rahavirrat

Minne ja kenen taskuun suomalaisten pelirahat lopulta päätyvät? Kukaan ei tiedä tarkkaan.

Selvittämisen tekee vaikeaksi se, että raha siirtyy vain harvoin pelaajan tililtä suoraan pelifirman tilille. Pelaaja siirtää rahaa pelitililleen yleensä käyttämällä maksunvälitysyhtiötä.

MOT:n aineistossa korostuu juuri maksunvälitysyhtiöiden rooli osana pelibisnestä.

Miten raha siis liikkuu? Otetaan käytännön esimerkki:

  1. Pelaaja päättää laittaa sata euroa pelitililleen
  2. Maksun välittää esimerkiksi yhtiö nimeltä PlusPay Finland. Tilisiirrossa näkyy, että raha siirtyy PlusPlayn tilille.
  3. Maksunvälitysyhtiö perii rahansiirrosta pienen maksun
  4. Sata euroa ilmestyy pelitilille eli pelaaja voi käyttää tätä panoksena pelatessaan

Voiko pelaaja tietää, että minne raha lopulta päätyy?

– Itse asiassa ei. Jos en väärin muista, niin tilisiirrossa luki että rahat menivät Eutellerille, sanoo Anitta Piiroinen.

Euteller Oy on suomalainen maksuja välittävä yhtiö, joka tekee yhteistyötä peliyhtiöiden kanssa. MOT:n aineistossa pelaajat olivat siirtäneet Eutellerin kautta rahaa peliyhtiöille yli kahdentoista miljoonan euron arvosta.

Euteller ei ole suinkaan ainoa alan toimija. Pokeriammattilainen ja sijoittaja Aki Pyysing on osakkaana maksunvälitysyhtiössä. PlusPay Finlandin toimisto sijaitsee Kajaanissa, mutta sen omistukset kulkevat Maltan kautta. Pyysing ja muutama muu suomalainen omistaa maltalaisen holding- eli omaisuudenhoitoyhtiön kautta PlusPayn.

Grafiikka 42 vuotiaan naisen pelaamista summista
Etelä-Suomessa asuva nainen, joka työskentelee esimiesasemassa. Grafiikka 42 vuotiaan naisen pelaamista summista MOT

Valvontaan voi jäädä katvealueita

MOT:n aineistossa on viimeisen vuoden ajalta yli 15 miljoonan euron arvosta tilisiirtoja, joissa PlusPay on välittänyt suomalaisten rahoja peliyhtiöille.

Yksittäisten pelaajien kohdalla suurimmat vuositasolla siirretyt summat ovat satoja tuhansia euroja. Jokainen siirto on tarkoittanut tuloja PlusPaylle.

Poliisin mielestä pelialalla on korkea riski rahanpesuun eli tapaan jossa rikollisella keinoilla hankitun rahan alkuperä hävitetään. Maksunvälitysyhtiön rooli välimiehenä tekee vaikeammaksi selvittää rahan liikkeitä.

Poliisin mielestä pelialalla on korkea riski rahanpesuun.

– Riski on nähty aika korkeaksi. Sitä, mistä pelaamisen käytetyt rahat ovat peräisin, ei voida tietää. Meillä ei ole myöskään keinoja tietää, ketkä esimerkiksi pokeritoimintaa pyörittävät, ja miten voitot ja panokset määräytyvät, sanoo rikostarkastaja Pekka Vasara keskusrikospoliisista.

Suomessa ja Suomeen maksunvälityspalveluita tarjoaa useita satoja yhtiöitä. Joukossa on isoja kansainvälisiä toimijoita, mutta yhtä lailla esimerkiksi Kyproksen veroparatiisisaaren kautta toimivia yhtiöitä, joiden omistajia tai taustoja on lähes mahdoton selvittää.

Maksunvälitysyhtiöitä valvoo Suomessa Finanssivalvonta. Ulkomaiset rahanvälitysyhtiöt voivat kuitenkin toimia Suomessa toisen maan viranomaisen myöntämän luvalla. Näiden valvonta ei kuulu Suomen Finanssivalvonnalle. Tämä voi muodostaa valvontaan katvealueita.

Esimerkiksi Aki Pyysingin osittain omistama PlusPay toimii maltalaisen maksunvälitysyhtiö Entercashin agentuurina. PlusPaylla ei siis ole omaa lisenssiä, vaan se toimii toisen yhtiön kanssa tehdyn sopimuksen pohjalta.

Pelialalla toimii myös mätämunia.― Pokeriammattilainen Aki Pyysing

Pyysingin mielestä on selvää, että pelialalla toimii myös mätämunia, jotka voivat syyllistyä rikoksiin. Maksunvälitysalan rahanpesuriskiä Pyysing pitää kuitenkin hyvin pienenä.

– Maksunvälityksessä käytetään suomalaista verkkomaksamista, jossa on vahva tunnistautumismetodi. Rahanpesu ei ole minkäänlaisessa roolissa, jos luotetaan suomalaiseen pankkijärjestelmään”, Pyysing sanoo.

Niin, mitä sanovat suomalaiset pankit?

Grafiikka 19 vuotiaan miehen pelaamista summista
19-vuotias mies. Ei palkkatuloja, näyttää pelaavan ammattimaisesti. Grafiikka 19 vuotiaan miehen pelaamista summista MOT

OP ja Nordea: rahapeleihin liittyy ”kohonnut rahanpesun riski”

Lain mukaan pankkien pitää valvoa, etteivät sen asiakkaat osallistu rahanpesuun.

Nykyisin voimassaoleva laki on johtanut tilanteisiin, joissa osa asiakkaista on kokenut pankin esittämät kysymykset jopa liian tungettelevina.

Esimerkiksi ylioppilaslahjaksi rahaa saanut ja käteistä tililleen tallettava nuori voi varautua siihen, että häneltä kysytään rahojen alkuperästä.

Miten pankit toimivat tilanteissa, joissa tavallisen palkansaajan tilin kautta virtaa vuosittain jopa satoja tuhansia euroja peliraha?

MOT pyysi haastattelua Nordean ja Osuuspankin edustajilta. Kumpikin pankki kieltäytyi haastattelusta, ja vastasi vain sähköpostilla kysymyksiin.

Osuuspankin viestinnästä kerrottiin MOT:lle:

”OP on tehnyt rahanpesuepäilyilmoituksia Keskusrikospoliisille myös kasino- ja verkkopelaamiseen liittyen. Tapauksien lukumäärää ei kommentoida. Se voidaan sanoa, että kasino- ja verkkopelaamiseen liittyvät ilmoitukset eivät kuitenkaan muodosta merkittävää osaa OP:n tekemistä rahanpesuepäilyilmoituksista”

Osuuspankki ja Nordea myönsivät kummatkin, että rahapeleihin liittyy ”kohonnut rahanpesun riski”.

Nordea kertoi myös kiinnittävänsä huomiota ”rahansiirtoihin, jotka poikkeavat rakenteeltaan tai suuruudeltaan tavanomaisesta”.

Pankki kiinnittää myös huomiota siihen, jos ”rahansiirroilla ei ole ilmeistä taloudellista tarkoitusta tai ne eivät sovi yhteen sen kokemuksen tai tietojen kanssa, jotka pankilla on asiakkaasta.”

Moni pelaaja on hankkinut myös pankkien kulutusluottoja rahoittaakseen tappiollista pelaamistaan.

MOT:n aineistossa on mukana sadoittain suomalaisia, joiden tilien kautta on kulkenut vuositasolla useita kymmeniä tai satoja tuhansia euroja. Rahaa on kulkenut edestakaisin rahanvälitysyhtiöille ja maltalaisille pelifirmoille.

MOT:n tiedossa ei ole, että tapauksiin liittyisi rahanpesua. Epäselväksi kuitenkin jää, ovatko pankit selvittäneet rahaliikennettä millään tavoin.

Moni pelaaja on hankkinut myös pankkien kulutusluottoja rahoittaakseen tappiollista pelaamistaan.

Grafiikka 33 vuotiaan miehen pelaamista summista
33-vuotias varastotyöntekijä. Vuoden nettotulot noin 20 000 euroa. Grafiikka 33 vuotiaan miehen pelaamista summista MOT

Tuottoisaa bisnestä

Rahan välittämisestä peliyhtiöille on tullut hyvin kannattavaa bisnestä.

Suomalaisten omistamista yhtiöistä esimerkiksi PlusPlay Finland teki vuonna 2016 yli miljoonan euron voiton noin neljän miljoonan euron liikevoitolla.

Toimialan kustannukset ovat pieniä, mikä tekee liiketoiminnasta hyvin kannattavaa. Vaikka yhden rahansiirron maksut ovat pieniä – esimerkiksi PlusPay perii 0,95 euron maksun rahansiirrosta – tehdään siirtoja miljoonittain.

Aki Pyysingin osittain omistama PlusPlay maksoi Maltalle vuonna 2016 yli miljoonan euron osingot omistajilleen. Ovatko maksunvälitysyhtiöt vain tapa rahastaa pelaajilla, joista valtaosa häviää muutenkin?

– Ei sinänsä. Verkkokauppa on muotoutunut niin, että jos ostat jotain verkosta, niin siellä on rahanvälitysyhtiö välissä, joka ottaa palvelusta maksun, Pyysing sanoo.

MOT:n aineistossa mukana olevien maksunvälitysyhtiöiden ydinbisnes on kuitenkin juuri maksujen välittäminen peliyhtiöille. Nämä kaksi alaa – maksujenvälitys ja pelien tarjoaminen – ovat hyvin tiukasti sidoksissa toisiinsa.

Tutkinnat tyssähtävät Maltalle

– Tämän tason dataa ei ole markkinoilta saatavilla. Mielenkiintoista, sanoo Saaramia Varvio.

MOT on näyttänyt Poliisihallituksen arpajaishallintopäällikölle Saaramia Varviolle aineistoa, joka kertoo suomalaisten rahapelien verkkopelaamisesta. Varvion johtama Poliisihallituksen arpajaishallinto valvoo Suomessa siitä, että rahapelejä koskevaa lainsäädäntöä noudatetaan.

Käytännössä Varvio kollegoineen on lähes mahdottoman tehtävän edessä. Ulkomaiset peliyhtiöt eivät saisi esimerkiksi markkinoida suomen kielellä pelejään Suomessa. Mutta miten valvoa internetiä kattavasti?

– Rahapelitoiminnan siirtyminen nettiin on hämärtänyt perinteisiä toimivaltarajoja valtioiden kesken. Rahapeliyhtiöt voivat valita itselleen suotuisan valtion tai alueen, jossa niihin kohdistuu mahdollisimman vähän velvoitteita esimerkiksi verotuksen, valvonnan tai muun sääntelyn kautta. Puuttuminen netissä tapahtuvaan rajat ylittävään toimintaan on nykyisillä keinoilla hankalaa, Varvio myöntää.

Peliyhtiöt harrastavat eräänlaista ”lainsäädäntöshoppailua” eli ne siirtävät toimintansa maihin, joiden laki on niiden kannalta suotuisa.

EU:ssa peliyhtiöt ovat keskittyneet etenkin Maltalle.

Malta tarjoaa yhtiöille pelilisenssejä, alhaisen yritysverotuksen ja esimerkiksi veroetuja peliyhtiöiden työntekijöille. Pelialalla työskentelevät osaajat maksavat useimmiten vain 15 prosentin tasaveron ansiotuloistaan.

Suomelle Maltan toiminta aiheuttaa harmaita hiuksia. Vaikka Suomen viranomaiset epäilisivät maltalaisen peliyhtiön rikkovan Suomen lakeja, tutkinta ei yleensä etene. Tämä johtuu siitä, että Maltan poliisi ja muut viranomaiset eivät anna virka-apua, koska peliyhtiöt eivät ole rikkoneet lakia saarivaltiossa.

– Asioiden selvittäminen ja niiden loppuun saattaminen edellyttää eri maiden viranomaisten yhteistyötä. Tällaisissa tilanteissa siihen ei useinkaan ole edellytyksiä, Saaramia Varvio sanoo.

Maltalle peliala on elintärkeä. Se tuo arviolta kymmenen prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Saarivaltiossa toimii satoja peliyhtiöitä. Niissä on mukana kymmenittäin suomalaisia osakkeenomistajia, kuten Paratiisin papereiden tietovuoto osoitti.

Maltalaisissa peliyhtiöissä työskentelee myös satoja suomalaisia.

Voitot Maltalle, haitat Suomeen

Miten MOT:n aineiston satojen tuhansien pelikassaa vuodessa pyörittäneille suomalaisille on käynyt? Pääosin huonosti.

MOT selvitti muutamien suurpelaajien taloudellista tilannetta. Niistä hahmottui selkeä kuva. Pelaamista oli rahoitettu ottamalla pikavippejä jopa kymmenistä yhtiöistä. Pelaamisesta syntyneitä tappioita katettiin siis korkeakorkoisilla luotoilla.

Monilla pelaajilla on esimerkiksi kaksi pankkitiliä, joista toista käytetään pelaamiseen ja toista normaaliin arkiasioiden hoitamiseen.

Pelaajille oli kertynyt myös ulosottovelkoja ja maksamattomia laskuja. Peliongelma onkin usein ennen kaikkea rahaongelma. Voitot pelaamisesta päätyvät Maltalle, mutta haitat jäävät Suomeen.

Pelaaminen ei kuitenkaan katso sosiaaliluokkaa tai tulotasoa. MOT:n aineistossa on mukana tavallisten palkansaajien lisäksi johtavissa asemissa olevia tai korkeapalkkaisissa asiantuntijatehtävissä olevia suomalaisia, joille pelaamisesta on tullut ongelma.

Usein pelaamista pyritään myös salaamaan. Tämä näkyy myös MOT:n aineistossa. Monilla pelaajilla on esimerkiksi kaksi pankkitiliä, joista toista käytetään pelaamiseen ja toista normaaliin arkiasioiden hoitamiseen.

Katso ohjelma:

Kuluttaja-aiheet