Hyppää pääsisältöön

Salaperäinen sisilisko ja kummallinen aivokasvi

Poika sammakkolammikolla.
Syövätköhän sammakot mustikoita? Poika sammakkolammikolla. Kuva: Tiina Jensen luonto

Yle Radio Suomen Luontoillassa pohdittiin tällä kertaa lasten lähettämiä kysymyksiä. Kuvalliset kysymykset tulivat Raaseporista, Fiskarin alakoulun 2. luokalta. Aurinkoisena kevätpäivänä luonnosta löytyy monenlaista ihmeteltävää.

Luokan yhteisenä kysymyksenä pohditaan sisiliskoa

Sisilisko
Sisilisko lämmittelee repun päällä Sisilisko Kuva: Olivia Luontoilta

Kysymyksiin vastaavat Ari Saura ja Jaakko Kullberg.

Ovatko sisiliskot sukua krokotiileille?

– Sisiliskohan näyttää pieneltä krokotiililta ja molemmat ovat matelijoita. Mutta matelijoissa on erilaisia ryhmiä. Meillä on suomupeitteiset matelijat, joihin kuuluvat sisiliskot ja käärmeet. Sitten ovat kilpikonnat ja vielä krokotiilit omana ryhmänään. Eli sisilisko ja krokotiili ovat ainoastaan kaukaisia sukulaisia keskenään.

– Krokotiilit on todella vanha eläinryhmä ja ne ovat olleet jo kymmeniä miljoonia vuosia samannäköisiä. Sisiliskot ovat kehittyneet huomattavasti myöhemmin. Eli vastaus on kyllä ja ei.

– Evolutiivisesti krokotiilit ovat lähempänä lintuja, jotka polveutuvat dinosauruksista. Linnut ovat ainoita dinosauruksia, joita meillä on jäljellä.

– Jos kaksi eläintä näyttää samalta, niin ne eivät välttämättä silti ole sukua toisilleen, esimerkiksi valas ja kala. Molemmat uivat vedessä ja molemmilla on pyrstö, mutta ne eivät ole sukua toisilleen. Valaat ovat nisäkkäitä ja kalat ovat kaloja. Ne ovat vaan vesielämään sopeutuneita erilaisia eläinmuotoja.

Millä sisiliskon häntä on kiinni sen ruumiissa?

Kysymykseen vastaa Ari Saura.

– Sisilisko voi pudottaa häntänsä useammasta eri kohdasta. Se voi pudottaa vain hännän pään tai sitten koko häntä putoaa ihan tyvestä.

– Niissä kohdissa, joista sisiliskon häntä voi mennä poikki, on murtumataso, jossa solut ovat hieman heikompia kuin muut solut. Tätä voisi verrata vaikka kierrelehtiön paperiin, joka katkeaa siitä rei’itetystä kohdasta.

– Katkeamiskohdassa sisiliskon verisuonisto on sellainen, että se ei vuoda verta. Se ei myöskään tunne kipua, kun sen häntä katkeaa.

Kuinka monessa päivässä sisiliskon häntä kasvaa takaisin?

– Hännän kasvu riippuu siitä, kuinka hyvin sisilisko saa ruokaa ja siitä, miten lämmintä on. Sisilisko on vaihtolämpöinen eli sen ruumiinlämpö riippuu ympäristön lämpötilasta.

– Mitä lämpimämpää on ja mitä enemmän tarjolla on hyönteisiä, niin sitä nopeammin sisiliskon häntä kasvaa.

– Hännän kasvaminen alkaa heti, kun se on katkennut, mutta täyteen mittaan kasvaminen kestää hyvin pitkään.

Missä sisiliskot asuvat?

– Sisiliskot viihtyvät kuivissa ja sokkeloisissa kivikoissa, missä on paljon pieniä maahyönteisiä – lähinnä muurahaisia, pieniä kärpäsiä, toukkia ja siiroja.

Juha Laaksonen lisää, että koiraiden ja naaraiden elinpiirissä on suuri ero.

– Tyttösisiliskot saatavat viettää lähes koko elämänsä aarin kokoisella alueella eli tilaa voisi verrata isoon asuntoon. Koiraat liikkuvat enemmän.

Seuraaviin kasvikysymyksiin vastaa Henry Väre.

Mikä on tällainen aivokasvi?

Unnan mielestä tämä kasvi näyttää ihan aivoilta. Mikä se on?

Saniaisten nuppuja
Saniaisten nuppuja Kuva: Unna kasvit,Luontoilta

– Kuvan kasvi on alvejuuri eli saniainen. Tämä on metsäalvejuuri, joka on juuri avaamassa lehtilapaansa.

– Kuvan vasemmassa reunassa näkyy edellisvuotisen kasvin lehtilapa ja siitä tämän tunnistaa metsäalvejuureksi.

Mitä ihmeen tikkuja nämä voisivat olla?

Näitä oudon näköisiä kasveja pohti Signe.

Kasveja keväisessä metsässä.
Kasveja keväisessä metsässä. Kuva: Signe Luontoilta

– Kyseessä on mustikka. Sen tunnistaa siitä, että tikkumaiset varret ovat vihreitä. Suomessa on hyvin vähän tikkumaisia varpuja, jotka talvehtivat vihreinä. Vihreän vartensa ansiosta mustikka pystyy yhteyttämään heti keväällä ja pääsee kasvuun nopeasti.

– Etelä-Suomessa on tällä hetkellä erittäin hyvä mustikan kukinta eli voidaan ainakin toivoa hyvää mustikkavuotta. Pölyttäjiäkin on ollut mukavasti liikkeellä – kimalaiset pörräävät mustikan kukissa innokkaasti.

Lasten kysymyksiä kommentoivat ja niihin vastasivat Luontoillan asiantuntijat:

Heidi Kinnunen - nisäkkäät
Jaakko Kullberg - hyönteiset
Juha Laaksonen - linnut
Ari Saura - kalat ja matelijat
Henry Väre - kasvit

Illan isäntänä oli Pirkka-Pekka Petelius.

Seuraava Luontoilta 13.6.2018 klo 18.00 alkaen Yle radio Suomessa.

yle.fi/luontoilta

Kuuntele Lasten Luontoilta Yle Areenasta:

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto