Hyppää pääsisältöön

Suomalaistähtien manageria Carla Ahoniusta kiusattiin koko kouluaika: “Ihminen voi päättää onko menneisyys hänelle risti vai soihtu”

Manageri Carla Ahonius Puoli seitsemän -ohjelmassa
Manageri Carla Ahonius Puoli seitsemän -ohjelmassa Puoli seitsemän,carla ahonius

Carla Ahonius on yksi harvoista artistimanagereista Suomessa. Hän ohjailee muun muassa Cheekin, Erinin ja Jenni Vartiaisen uraa. Hän halua myös puhua suoraan koulukiusaamisesta.

Ahoniuksella koulukiusaaminen alkoi ensimmäisellä luokalla ja päätyi vasta yhdeksännen luokan jälkeen.

– Ikinä minua ei ole lyöty eikä pahoinpidelty fyysisesti, mutta kyllä kaikki luokan tytöt jahtasivat minua talvipakkasessa ja huusivat perään, että me tapetaan sut.

Kaikki luokan tytöt jahtasivat minua talvipakkasessa ja huusivat perään, että me tapetaan sut

Ahonius kertoo joutuneensa joka päivä kouluun mennessä miettimään, millä tuulella kiusaajat ovat ja millaiseen ympäristöön sinä päivänä menee.

Selviämiskeinon Ahonius löysi samasta asiasta kuin myöhemmin ammattinsa.

– Selvisin musiikin avulla. Ja sen avulla, että minulla oli tosi paljon kirjekavereita ympäri maailmaa jotka pitivät samoista bändeistä kuin minä. Se toi yhteisöllisyyttä ja helpotusta yksinäisyyteen.

Minulla oli tosi paljon kirjekavereita ympäri maailmaa, jotka pitivät samoista bändeistä kuin minä. Se toi yhteisöllisyyttä ja helpotusta yksinäisyyteen

Ahonius teki lapsena sen valinnan, ettei kertonut perheelleen mitään kiusaamisesta.

– En usko että tänä päivänäkään kukaan – lapsi tai aikuinen – pystyy suojautumaan kiusaajalta, ellei päätä oikeasti puhua siitä asiasta, nostaa kissaa pöydälle ja olla rohkea. Se on asia, jonka nyt sanoisin nuorelle itselleni.

En usko että tänä päivänäkään kukaan – lapsi tai aikuinen – pystyy suojautumaan kiusaajalta, ellei päätä oikeasti puhua siitä asiasta, nostaa kissaa pöydälle ja olla rohkea

Koulukiusaamisen jäljet näkyivät pitkään, lähes kolmekymmentävuotiaaksi asti riittämättömyyden tunteena ja pelkona siitä, että ystävät hylkäävät.

– Yritin koko ajan olla hirveän pirteä, ihana ja reipas kaikessa. Tuntui siltä että se, kuka minä olen oikeasti ei riitä. Yritin siksi olla sellainen Carla ja sirkushuveja -tyyppinen Super-Carla.

Myöhemmin Ahonius on pyrkinyt kääntämään kouluajan vastoinkäymiset vahvuudeksi muun muassa nykyisessä ammatissaan managerina.

– Minä oivalsin, että jokainen ihminen päättää itse, onko menneisyys hänelle risti vai soihtu. Päättää sen kääntääkö vastoinkäymiset voimavaraksi vai antaako niiden lannistaa.

Minä oivalsin, että jokainen ihminen päättää itse, onko menneisyys hänelle risti vai soihtu

Näin Ahonius kertoo koulukiusaamisen seurauksista:


Katso Carla Ahoniuksen koko haastattelu Puoli seitsemän -ohjelmassa:

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.